Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Päihteiden orjat hakevat Lahdessa apua kiihtyvään tahtiin – ammattiauttaja näkee huumemaailman koko raakuuden

Kymmenet lahtelaiset hakevat joka päivä apua päihdeongelmaansa. Jollekin apu saattaa merkitä vain puhtaiden huumeneulojen hakemista, kun taas joku toinen aloittaa pitkän matkan kohti täyttä raittiutta. Miltä sitten näyttää niiden elämä, jotka jäävät huumemaailman vangeiksi?

Sekä amfetamiini että buprenorfiini ovat yleisesti käytössä myös suonensisäisinä huumausaineina. Narkomaanien hakemien puhtaiden huumeneulojen määrä kertoo päihdeongelman laajuudesta. Kuva: Toni Forssell

Viinan, huumausaineiden tai useiden päihteiden sekakäyttöön apua hakevien henkilöiden määrässä nähtiin kesällä Lahdessa hyppy ylöspäin. Avunhakijoiden määrän kasvu on tosin jatkunut jo pitempään sitä mukaa, kun huumausaineongelma on kaupungissa pahentunut.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän päihdepäivystykseen tehtiin heinäkuun viikolla 30 yli sata käyntiä, kun normaali viikottainen käyntimäärä on runsaat 80. Palvelujärjestö ViaDia ry:n ylläpitämässä Terveysneuvontapiste Jelpissä kirjataan päivittäin 50 käyntiä, kun vuosi sitten sama luku oli 43.

Päihdetyöntekijöiden asiakasmäärät eivät silti selity vain yleisellä huumeongelmalla. Avunhakemisen aktiivisuuteen vaikuttaa moni muukin tekijä.

Yhä jyrkemmin alaspäin

Jelpissä nähdään lahtelaisen huumemaailman synkein puoli, sillä vähintään kolmannes tai ehkä puolet suonensisäisten huumausaineiden käyttäjistä asioi Jelpissä. Arvio on peräisin poliisilta.

Jelpin Vastaava terveydenhoitaja Sanna Lappalainen kertoo kävijämäärien nousseen viimevuotisesta. Asiakkaiden syöksykierre alaspäin on entistä jyrkempi, kun opiskelu- tai työpaikka sekä asunto menetetään vauhdilla. Päihdekoukkuun joutuneen suhteet läheisiin katkeavat myös nopeasti.

– Jos ennen kesti kymmenen vuotta kokea tuo kaikki, niin nyt se on helppo kokea puolessa vuodessa tai vuodessa, kertoo Lappalainen.

Viime vuonna Jelppi sai huomattavan määrän nuoria asiakkaita, ja viime vuosi oli Lappalaisen mukaan muutenkin vilkas juuri uusien kävijöiden osalta. Vuosi 2018 oli myös synkkä, sillä syksyn aikana Jelppiin tuli tieto noin 20 tutun narkomaanin kuolemasta.

Päihteidenkäyttäjistä osa puolestaan siirtyy toiselle paikkakunnalle, kun maa alkaa maksamattomien velkojen vuoksi polttaa jalkojen alla. Jotkut lähtevät vankilaan tai muuhun laitokseen.

– Osaa nuorista, jotka viime vuonna aloittivat täällä käymisen, ei ole sen jälkeen näkynyt, sanoo Sanna Lappalainen.

Vahvojen kipulääkkeiden käyttöä esiintyy muun muassa sekäkäyttäjillä, jotka yhdistelevät lääkevalmisteita varsinaisten päihteiden kanssa. Kuva: Arkistokuva

Viinaa ja sekakäyttöä

Päijät-Hämeen ensihoito- päivystyskeskus Akuutti24 vastaanottaa runsaasti joko päihtyneitä tai päihtymyksen jälkitilassa olevia henkilöitä, jotka ilmoittavat tarvitsevansa apua päästäkseen kuiville. Heidän lukumääräänsä ei tilastoida ja heitä saatetaan hoitaa ensisijaisesti muiden terveysongelmien vuoksi.

Päihdevaivojaan valittavien ykkösriesa on alkoholi, ja toiseksi pahin ongelma on sekakäyttö. Kipulääkkeiden väärinkäyttöön törmätään myös yleisesti.

– Lahdessa on kohtuullinen katukauppa monessakin lääkemerkissä, arvioi Akuutti 24:n yliläääkäri Liisa Kokkonen.

Päivystyksessä kyetään antamaan asiakkaalle ohjeita jatkohoitoon hakeutumisesta. Tulija voi olla myös fyysisesti niin heikossa kunnossa, että hän tarvitsee heti hoitoa.

– Me pidämme hänestä huolta niin kauan, että hänellä jalat taas kantavat, sanoo Kokkonen.

Laitosjakso on lyhyt

Laitoskuntoutuksessa eri puolilla maata oli viime vuonna 148 henkilöä, jotka olivat saaneet laitospaikkansa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän kautta. Kuntoutuksessa ollaan yleensä kuukausi tai enintään kolme kuukautta.

– Jos aika on pitempi kuin kolme kuukautta, ihminen tulee laitosriippuvaiseksi. Sekään ei ole välttämättä hyvä asia, huomauttaa hyvinvointiyhtymän tulosyksikköpäällikkö Päivi Parkkinen.

Lahdessa on kohtuullinen katukauppa monessakin lääkemerkissä. Päijät-Hämeen ensihoito- ja päivystyskeskus Akuutti24:n ylilääkäri Liisa Kokkonen

Vaikeasta alkoholiongelmasta kärsivät potilaat ohjataan sopivimmalle laitospaikalle joko heti tai 1–2 viikkoa katkaisujakson jälkeen. Huumeriippuvaisten siirtyminen laitoshoitoon kestää pitempään, ja ajan kuluessa henkilö voi menettää kiinnostuksensa hoitoa kohtaan kokonaan.

Uuden kuntoutusjakson tarvitsijoista ei erikseen pidetä tilastoa. Heitä on Parkkisen mukaan joka tapauksessa paljon. Laitoshoitoon menevien henkilöiden määrä on vuodesta toiseen melko sama.

Takavarikot vaikuttavat

Hyvinvointiyhtymän päihdeyksikön vastuuosastonhoitaja Kirsi Uutela arvioi, että apua hakevien määrä voi tilapäisesti nousta myös poliisin tekemän huumausainekavarikon vuoksi. Kun aineen saanti vaikeutuu, alkavat vieroitusoireet ja silloin lähdetään hakemaan lievitystä tuskiin.

Päihdeyksikkö on toiminut vuoden 2018 alusta. Ammattiauttajat arvioivat asiakkaan tarpeen katkaisuhoitoon tai katkaisujakson jälkeiseen kuntoutukseen.

Myös päihdeyksikön asiakkaista suurin osa kärsii alkoholiongelmasta tai sekakäytöstä. Jälkimmäiset yhdistelevät huumeita, alkoholia ja lääkkeitä keskenään.

– Kaikkia mahdollisia variaatioita (so. muunnoksia) löytyy, luonnehtii Uutela.

Kesä heiluttelee päihdetilastoja omalta osaltaan. Lomalla saatetaan irrotella alkoholin tai huumausaineiden voimin, kunnes päihteiden hupikäyttö johtaakin riippuvuuteen. Sen jälkeen lähdetään etsimään ongelmaan ulospääsytietä.

Kuva: Timo Filpus

Apua saa vaikka heti

Lahdessa narkomaani tai alkoholisti saa halutessaan apua vaikka heti. Julkisella sektorilla on vähintään kolme paikkaa ja yksityisellä puolella ainakin yksi palveluntuottaja, jotka toimivat ilman ajanvarausta. Ympärivuorokautistakin apua on tarjolla.

Eriasteisessa katkaisu- ja kuntoutushoidoissa on vuosittain varovaistenkin arvioiden mukaan satoja lahtelaisia. Tulostakin tulee, sillä esimerkiksi päihdeklinikka Avominnen asiakkaista yli puolet oli seurantatietojen mukaan raittiina vuosi hoidon loppumisen jälkeen.

– Se on hirveän hyvä tulos, sanoo Lahden Avominnen vastaava ohjaaja Pasi Tuomaila.

Tieto tuloksista puuttuu

Päihdetyön pysyvistä tuloksista ei ole tietoa kenelläkään, sillä kaikista raitistuneista ihmisistä ei ole olemassa mitään koottua ja kaikenkattavaa seurantaa. He joko retkahtavat ja tulevat takaisin hoitoon, muuttavat muualle, joutuvat vankilaan tai kuolevat. Osa raitistuu myös ilman ulkopuolista apua, jolloin heistä ei jää mitään tietoja mihinkään päihdepalveluyksikköön.

Siten hoidon tehokkuus jää enemmän tai vähemmän puutteellisten arvioiden varaan.

– Se (so. tiedon puute) on yleisesti toimintaa haittaava tekijä. Olisi hyvä, jos olisi näyttöön perustuvaa tietoa, sanoo tulosyksikköpäällikkö Päivi Parkkinen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi