Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Oppilaskato sulkee Päijät-Hämeen kouluja 2020-luvulla –  "Tämä on aika raaka testi monille alueille"

Asikkalassa koululaisten määrä voi vähentyä vuoteen 2025 mennessä lähes kolmanneksen, ellei muuttoliike korjaa tilannetta. Kaukana ei ole tilanne, että kunnan kaikki oppilaat mahtuisivat yhteen kouluun.

Orimattilan Kuivannon koululla vietettiin kyläiltaa helmikuussa. Kuva: Pirjo Kamppila

Kouluikäisten lasten määrä on vähentymässä nopeasti Päijät-Hämeen kunnissa Lahtea lukuun ottamatta. Oppilasennusteiden mukaan Lahden ympäristökunnissa on 5–6 vuoden kuluttua noin 1 500 peruskoululaista nykyistä vähemmän.

Oppilaiden määrän ennustetaan vähenevän 2020-luvun puoliväliin mennessä noin 10–30 prosenttia kunnasta riippuen. Oppilasennusteet pohjautuvat ikäluokkien suuruuteen, eikä niissä ole huomioitu muuttoliikkeen mahdollista vaikutusta.

Hollolassa perusopetuksen oppilasmäärän ennakoidaan pienenevän lähes viidenneksellä vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaisi yli 400 oppilaan vähennystä nykytilanteesta.

– On laskettu, että viiden vuoden päästä pärjäisimme aika paljon nykyistä pienemmällä kouluverkolla. Siihen, onko se realistista, en osaa ottaa kantaa. Näissä asioissa on tunnetta pelissä niin paljon, hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja Markku Pulkkanen (kok.) toteaa.

"Päätöksiä turha vetkuttaa"

Hollolan kouluverkosta on tekeillä selvitys, jota tulee päätettäväksi syksyn aikana. Pulkkasen mukaan selvityksen linjaukset on huomioitava jo ensi vuoden talousarviota tehtäessä.

– Ratkaisut ovat useamman vuoden jatkumo, jos ne tulevat toteutumaan. Päätöksentekoa on turha vetkuttaa ensi kevääseen.

Palveluverkkoa koskevia selvityksiä tehdään muissakin kunnissa. Orimattila aikoo tarkastella kouluverkkoa ensi vuonna kuluvan vuoden syntyvyyslukujen pohjalta.

Orimattilassa syntyi viime vuonna vain 124 lasta ja sitä edellisenä 135.

– Vuonna 2018 näimme, että on tapahtumassa jotain aika radikaalia. Normaali syntyvyys on ollut 150–180 lasta, sivistystoimenjohtaja Timo Ahvo toteaa.

Ahvon mukaan muutos oli yllättävä, koska oppilasmäärät olivat kehittyneet Orimattilassa varsin tasaisesti. Nyt koululaisten määrän ennustetaan laskevan lähes 300:lla ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

Oppilaskatoa on etenkin kaupungin keskustan alueella. Kyläkouluilta vähenee oppilaita tasaisesti. Paras ennuste on Orimattilan pohjoisosassa Lahdentien varressa.

– Joillakin oppilaaksiottoalueilla on syntynyt viime vuonna vain yksi lapsi. Se on aikamoinen vähennys, jos normaalisti on syntynyt kymmenen lasta.

"Raaka testi"

Orimattilassa on laaja kouluverkko ja useita kyläkouluja. Ahvon mukaan kaupungin mahdollisuudet ylläpitää kouluja ovat rajalliset.

– Vaikka palvelut ovat, siltikään nuoret perheet eivät muuta. Se ei enää ole meidän toimistamme kiinni. Tämä on aika raaka testi monille alueille. Nuori väestö näköjään muuttaa tiettyihin kasvukeskuksiin.

Nopeita muutoksia Orimattilan kouluverkkoon ei ole tulossa, mutta ratkaisuja on Ahvon mukaan joka tapauksessa tehtävä.

– Nyt pitää tehdä päätökset niin, että ihmiset tietävät hyvissä ajoin, mitä tulee tapahtumaan. Päätöksentekijöille tämä on varmasti aika vaikeaa.

Kuva: Anssi Hietamaa

Asikkalassa iso vähennys?

Asikkalassa peruskoululaisia on vuonna 2025 ennusteen mukaan lähes kolmannes nykyistä vähemmän. Kovin kaukana ei ole tilanne, että asikkalalaiset lapset mahtuisivat Aurinkovuoren kouluun ja sen viereen rakennettavaan uuteen yhteiskouluun.

– Asikkalan maatieteen ja kehityspolitiikan kannalta voi olla hankalaa, että mentäisiin yhteen kouluun, sivistysjohtaja Juha Leppialho sanoo.

Leppialhon mukaan oppilasmäärä pienenee etenkin Vääksyssä. Jatkossa alueen ekaluokkaiset mahtuvat todennäköisesti kahdelle luokalle.

– Anianpellon koulun lopettaminen on toiminnallisesti helpointa eikä herätä suuria intohimoja.

Konsulttiselvityksessä esille nostettiin myös Länsi-Asikkalan ja Kalkkisten koulujen mahdollinen lakkauttaminen. Päättäjät käsittelevät selvitystä tämän syksyn aikana.

– Vesivehmaalla ekaluokkaisten taso näyttää pysyvän ennallaan. Länsi-Asikkalan koulu on muuttumassa kaksiopettajaiseksi, Leppialho ennakoi.

"Kunnat kilpailevat asukkaista"

Lasten määrän vähenemisellä on isoja vaikutuksia kuntien talouteen. Hollolan kunnanjohtajan Päivi Rahkosen mukaan oppilasmäärän ennustettu kutistuminen vähentäisi kunnan saamaa valtionosuutta noin 4 miljoonaa euroa.

Toisaalta kunnat voisivat pienentää menojaan kouluverkkoa supistamalla. Kuntien elinvoiman kannalta lasten määrän väheneminen on huono asia.

– Oma näkemykseni on, että jos kunnat aikovat pitkällä tähtäimellä lisätä elinvoimaansa, ne joutuvat kilpailemaan asukkaista ihan eri tavalla kuin ennen, Ahvo sanoo.

Nyt pitää tehdä päätökset. Sivistystoimenjohtaja Timo Ahvo

Ahvon mukaan syntyvyyden aleneminen on niin suurta, ettei tilannetta pystytä muuttoliikkeen avulla korjaamaan.

Leppialho uskoo, ettei vuoden 2025 tilanne ole aivan niin synkkä kuin syntyvyyslukujen perusteella nyt näyttää.

– Suunta on tämä, mutta huonoja ennusteita on aikaisemminkin pystytty korjaamaan muuttoliikkeellä.

Pulkkasen mukaan keinoja väkiluvun kasvattamiseksi mietitään kaiken aikaa.

– Hollolassa kehätie on yksi mahdollisuus. Jos sen avulla saadaan luotua työpaikkoja, niiden perässä tulee ihmisiäkin.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi