Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahden hälyttävä tilanne puhutti valtuustossa: "Me päätämme, käytämmekö kaksi miljoonaa perheklinikkaan vai 20 miljoonaa kriisiytyneisiin lastensuojelutapauksiin"

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden heikko tilanne puhutti Lahden kaupunginvaltuustoa. "Toivon, että tulevaa talousarviota valmistellessa kaupunginhallitus huomioi nämä asiat", patisteli Henni Hyytiä-Ilmonen (kesk.).

Kuva: Timo Filpus

Lahden kaupunginvaltuusto keskusteli maanantaina lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista.

Tilanne kaupungissa on hälyttävä. Esimerkiksi lastensuojeluilmoitusten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa Lahdessa. Pelkästään tänä vuonna ilmoitusten määrä on kasvanut 17 prosentilla.

Kimmoke keskustelulle tuli 38 valtuutetun toukokuussa allekirjoittamasta valtuustokysymyksestä, johon kaupunginhallitus oli vastannut.

Kaikkia valtuustokysymyksen esittäjiä kaupunginhallituksen vastaus ei miellyttänyt.

Kokonaisuus tuntuu luisuvan väärään suuntaan. Miksi emme pääse tekojen tasolle? Valtuutettu Henni Hyytiä-Ilmonen (kesk.)

Valtuutetut patistivatkin kaupunginhallitusta edelleen etsimään ratkaisukeinoja lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseksi.

Käytännössä tämä tarkoittaa lisärahan osoittamista ennaltaehkäisevään toimintaan.

Kaksi vai kaksikymmentä miljoonaa?

Esimerkiksi valtuutetut Maria Mäkynen (sd.), Henni Hyytiä-Ilmonen (kesk.) ja Tiina Jokinen (vihr.) huomauttivat, että teoriassa keinot tilanteen parantamiseksi ovat jo olemassa, mutta käytännön toteutusta ei kuitenkaan ole aloitettu.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä on valmisteltu niin sanottua perheklinikka -toimintamallia, joka tarjoaisi perustason mielenterveyspalveluja lapsille ja nuorille. Toimintamallin käyttöönottoon ei ole kuitenkaan osoitettu rahaa.

Yhtymän arvion mukaan toimintamallilla olisi mahdollista saada aikaan säästöjä pitkällä aikavälillä. Hintalappu toimintamallille olisi noin kaksi miljoonaa euroa.

Mäkynen huomautti, että Lahti käyttää lastensuojeluun vuosittain 20 miljoonaa euroa.

– Perheklinikalla voitaisiin ehkäistä perheiden tilanteiden kriisiytymistä ja lasten surullisia kohtaloita, mutta myös kulujen moninkertaistumista.

– Me päätämme siitä, käytämmekö kaksi miljoonaa perheklinikkaan vai 20 miljoonaa kriisiytyneisiin lastensuojelutapauksiin.

"Me päätämme siitä, käytämmeko kaksi miljoonaa perheklinikkaan vai 20 miljoonaa kriisiytyneisiin lastensuojelutapauksiin", valtuutettu Maria Mäkynen (sd.) sanoi. Kuva: Sami Kuusivirta

Hyytiä-Ilmosen mielestä ei ole realistista odottaa kustannusten alentumista, jos ennaltaehkäisevään työhön ei panosteta. Hän sanoi olevansa vakuuttunut siitä, että kaikki päättäjät ovat huolissaan lasten ja nuorten pahoinvoinnista.

– Silti kokonaisuus tuntuu luisuvan väärään suuntaan. Miksi emme pääse tekojen tasolle? Toivon, että tulevaa talousarviota valmistellessa kaupunginhallitus huomioi nämä asiat.

Vihreiden Jokisen mukaan vastauksen pelkät toteamukset huonosta tilanteesta eivät riitä.

– Missä on kaupunginhallituksen toimintasuunnitelma asian hoitamiseksi?

"Turha on puhua, että asioista ollaan huolissaan, jos emme puutu ongelmiin", sanoi Kalle Aaltonen (Pro Lahti). Kuva: Mirja Hussain

Pelko ennaltaehkäisevien palveluiden leikkaamisesta

Valtuutettu Kalle Aaltonen (Pro Lahti) ihmetteli, miksi kaupungilla on varaa käyttää kolme miljoonaa euroa ympäristöpääkaupunkihankkeeseen, muttei kahta miljoonaa euroa perheklinikka-malliin. Kyse on päättäjien arvovalinnoista, Aaltonen sanoi.

– Kumpihan hyödyttäisi enemmän kaupungin imagoa? Syntyykö imago siitä, että me koetamme kertoa, että olemme jotain tosi hienoa vai syntyykö se siitä, että asukkaat kertovat meneekö täällä hyvin vai huonosti.

Hetken aikaa pitäisi pystyä kestämään kovia kuluja, koska ihmisten hyvinvointi vahvistuu pikku hiljaa. Valtuutettu Sonja Falk (kd.)

– Turha täällä [valtuustossa] on puhua, että asioista ollaan huolissaan, jos emme puutu ongelmiin.

Valtuutettu Sonja Falk (kd.) pelkäsi, että taloudellisesti hankalana aikana leikataan kevyemmistä ja edullisemmista varhaisen tuen palveluista, koska ne eivät ole useinkaan lakisääteisesti hoidettavia.

Ennaltaehkäisevistä palveluista leikkaaminen aiheuttaa entisestään kasvavia ongelmia ja lisääntyviä erikoissairaanhoidon kustannuksia.

– Hetken aikaa pitäisi pystyä kestämään kovia kuluja, koska ihmisten hyvinvointi vahvistuu pikku hiljaa.

Sonja Falk (kd.) sanoi pelkäävänsä, että hankalassa taloudellisessa tilanteessa ennaltaehkäisevät palvelut leikataan minimiin, joka puolestaan johtaa kalliiden ja raskaiden palveluiden tarpeen lisääntymiseen. Kuva: Mirja Hussain

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hildén (sd.) myönsi mielenterveyspalveluiden ongelmat, mutta huomautti, että jo nyt tehdään myös paljon hyvää työtä.

– Paljon hyvää työtä tehdään ja sille täytyy antaa tunnustusta. Meidän on tehtävä enemmän, jotta saamme ongelmia ennaltaehkäistyksi ja raskasta palvelutarvetta vähennetyksi.

Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi