Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Uusi toimija alkaa pian rakentaa Asikkalan Vesivehmaan kentälle – mitä kilpailijat ja yhteistyökumppanit sanovat tulokkaasta?

Asikkalan kunta sijoittaa lentokenttähankkeeseen puoli miljoonaa euroa. Aeropole rakentaa Vesivehmaalle kaksi hallia lentokaluston korjausta ja myöhemmin myös lentokoulutusta varten.

Lentokoneasentaja Ville Vuorikoski huolsi maanantaina Robinson R 44 -helikopteria Joen Servicen Asikkalan Vesivehmaan toimipisteessä. Hallissa korjataan useita koneita viikon aikana, mutta tarvittaessa asiakkaan luo mennään vaikka Lappiin asti. "Yleensä autolla, mutta joskus lentäenkin", Vuorikoski kertoo. Kuva: Anssi Hietamaa

Hallin paikkaa on kuulemma käyty jo katselemassa. Niin kotimaassa kuin ulkomailla toimiva Aeropole perustaa Asikkalan Vesivehmaalle lentokaluston korjaustoiminnan tukikohdan ja rakennuttaa sinne kaksi hallia. Tulevaisuudessa Aeropole työllistää Vesivehmaalla arviolta 10–20 henkeä, joista osa on vanhoina siirtyviä työntekijöitä ja osa uusia.

Kyse on ammatti- ja yksityislentokoulutusta järjestävän Aeropolen ja Asikkalan kunnan yhteistyöhankkeesta. Helsinki-Malmin lentokentän toiminnan on määrä päättyä vuodenvaihteessa, joten hankkeella on kiire. Asikkalan kunnan kehittämispäällikkö Isa Maunula kertoo, että muutkin suomalaiskentät havittelevat Aeropolea tonteilleen, mutta Vesivehmaan vahvuus Aeropolen näkökulmasta on ”loistava sijainti”. Maunulan mukaan ensimmäisen hallin rakennustyöt alkavat "välittömästi".

– Vesivehmaan kenttä on vilkas harrasteilmailun keskus, jossa ovat edustettuina melkein kaikki ilmailulajit, ja jossa järjestetään myös lentokoulutusta. Kenttää on myös kehitetty, kiitoradan asvaltointi oli iso investointi, ja uusi sääasema otettiin juuri käyttöön. Myös kenttää hallinnoiva Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö puoltaa Aeropole-hanketta, Maunula sanoo.

Aeropolen toimitusjohtaja Mikko Riepula sanoo, että yritys on kiinnostunut kentästä, jossa on jo muuta toimintaa, ja jossa kentän omistaja eli Asikkalan kunta on paitsi myötämielinen, myös aktiivisesti halukas omin toimin kehittämään lentokenttää.

Hallien fyysisestä sijainnista ja muista yksityiskohdista Riepula sanoo tiedottavansa sitten, kun sopimukset kunnan kanssa on allekirjoitettu.

Asikkalan kunnanvaltuusto päätti Aeropole-hankkeeseen lähtemisestä kokouksessaan maanantaina.

Vesivehmaan lentokenttä Asikkalassa ilmasta kuvattuna vuonna 2018. Kuva: Tuomas Räihä

Aeropole investoi hankkeeseen kaikkiaan yli miljoona euroa. Se perustaa toimitilojen rakentamista ja hallinnointia varten kiinteistöosakeyhtiön, johon Asikkalan kunta lähtee mukaan 49 prosentin osuudella. Maunulan mukaan kunnan osuus kustannuksista olisi enintään 500 000 euroa. Lisäksi kunta myöntää 30 000 euroa rullaustien asvaltointiin.

Asikkalan kunta edellyttää, että laadittavassa osakassopimuksessa Aeropole sitoutuu lunastamaan kunnan merkitsemät osakkeet itselleen kahdeksan vuoden kuluessa toimitilojen käyttöönotosta lukien vuosittain. Toisin sanoen kyseessä on laina Aeropolelle.

Päätöksen täytäntöönpano edellyttää, että hankkeessa on rahoittajana pankki tai muu ammattimainen rahoittaja. Aeropolen oman osuuden rahoittaja on Nordea.

Isa Maunulan mukaan Aeropole on jo järjestänyt kilpailutuksen hallien rakentajasta, mutta tarjouskilpailun voittaja ei ole vielä selvillä.

Kumpikin rakennettava halli on suuruudeltaan 600–700 neliötä. Hallit rakennetaan vierekkäin. Lisäksi yritys tarvitsee parkkialueen, jonka koko on niin ikään 600–700 neliötä.

– Vesivehmaan kenttä on Päijät-Hämeen ainoa lentokenttä. Kuntahan on tässä vain maanomistajan roolissa, mutta kunnan intresseissä on toimiva, hyvinvoiva kenttä, Maunula sanoo.

Lentokoneasentaja Tapio Mäkinen on ehtinyt työskennellä pitkän uransa aikana useilla työnantajilla, muun muassa Finnairilla ja Valmetin lentokonetehtaalla. Mäkinen asui myös Kuwaitissa kahdeksan vuotta korjaten sikäläisen poliisin koptereita. Kuva: Anssi Hietamaa

Vesivehmaan kentällä toimii jo huoltopalveluita tarjoava yritys, Joen Service, jonka päätoimipaikka on Joensuu. Yrityksellä on Vesivehmaalla 3–5 työntekijää. Hallituksen puheenjohtaja Jan Segerstam kertoo, ettei Asikkalan kunta ole ollut heihin missään yhteydessä Aeropole-suunnitelmasta, eikä asia ole Joensuu Servicen väelle kovin tuttu.

– Asialistan olemme nähneet. Emme halua ottaa kantaa muiden tekemisiin, mutta meidän on vaikea tällä hetkellä nähdä, miten kokonaisuus tulee toimimaan, Segerstam sanoo.

Hänen mukaansa Suomeen rekisteröidään uusia lentokoneita äärimmäisen vähän eli ”uusia asiakkaita ei ole tiedossa kenellekään”.

– Toimiala on voimakkaasti säädelty, eikä palvelusopimuksia vaihdeta nopeasti. Mutta uusi toimija tietänee itse, mihin se pystyy.

Segerstam sanoo, että Joen Servicen yhteistyö Asikkalan kunnan kanssa on sujunut erittäin hyvin. Se, että kunta haluaa ja onkin kehittänyt kenttää vuosien saatossa, on Segerstamin sanoin ”äärimmäisen tärkeää”.

Isa Maunula ei usko, että Aeropolen tulo Vesivehmaalle saisi siellä jo toimivat yritykset kuolemaan. Päinvastoin, hän uskoo uuden toimijan luovan synergiaetuja. Maunula sanoo, että esimerkiksi lentokoulu Blue Skies Aviationin toiminta on erityyppistä kuin Aeropolen.

– Myös Malmin kentällä on toiminut useita korjaamoita. Miksei täälläkin voisi pärjätä useampi yrittäjä, Maunula sanoo.

"Aeropolella on eri asiakaskunta kuin meillä"

Blue Skies Aviationin hallituksen puheenjohtaja Antti Kääriäinen pitää hyvänä sitä, että kentälle saadaan lisää toimijoita. Hänen mielestään toiminta luo aina lisää toimintaa. Kääriäinen pitää Asikkalan kunnan osallisuutta Aeropole-hankkeessa "avokätisenä".

– Vaikka kyseessä on laina, herää silti kysymys, onko kunta valmis osallistumaan myös muihin kentän projekteihin. Satelliittipohjainen mittarilähestymisjärjestelmä odottaa ilmailuviranomaisten hyväksyntää, ja kentän kiitotievalot ovat melko vanhat ja kaipaavat päivittämistä jossain vaiheessa, hän sanoo..

Kääriäisen tietojen mukaan aloite yhteistyöstä tuli Aeropolelta, ei kunnalta. Hänen mukaansa Aeropolen ensimmäisen hallin on tarkoitus olla pystyssä tammikuussa.

– Sitten kentällä on jo kolme huoltotoimijaa. Ilmailu on pieni ala Suomessa. Mutta kuten todettua, lisätoiminta tuo lisää toimintaa.

Kääriäinen ei ole huolissaan siitä, että Blue Skies Aviation menettäisi asiakkaitaan kilpailijan takia.

– Aeropolella on eri asiakaskunta kuin meillä. He ovat pyrkineet premium-imagoon, meidän toimintamme on maanläheisempää. Meidän hinnatkin ovat puolet Aeropolen hinnoista.

Joen Servicen tiloissa Asikkalan Vesivehmaalla huolletaan ja korjataan useita koneita viikossa. Jos esimerkiksi koneen siipi tai vakaaja on irti, toinen lentokoneasentaja tarkistaa kollegansa työn jäljen varmuuden vuoksi. Kuva: Anssi Hietamaa

Tapio Mäkinen tekee juuri perushuoltoa Piper Arrow -koneeseen Joen Servicen hallissa Vesivehmaalla. Hauholainen Mäkinen on yrityksen paikallisista työntekijöistä ainoa, joka ei ole asikkalalainen. Hallissa korjataan useita koneita viikon aikana, mutta tarvittaessa asiakkaan luo mennään vaikka Lappiin asti.

– Keikkoja tehdään ympäri Suomen. Yleensä autolla, mutta joskus lentäenkin, kertoo lentokoneasentaja Ville Vuorikoski.

Hänellä on myös lentolupakirja, joten tarvittaessa hän pääsee koneella yläilmoihin tekemään testilentoja. Vaikka vastuu työssä on kova, työt eivät valvota öisin.

– Lapset valvottavat, Vuorikoski naurahtaa.

Lue myös: Asikkalan kunnanhallitus valmistelee Jukolan viestin hakemista – tavoitteena järjestää tapahtuma Vesivehmaalla 2024 tai 2025
 

Kollega Mäkinen on ollut alalla 40 vuotta, joista Joen Servicellä 1,5 vuotta. Kun häneltä kysyy, mikä alalla on vuosien aikana muuttunut, Mäkinen vastaa, että kaikki.

– Uudet määräykset ovat tuoneet vaikeutta, mutta myös selkeyttä. Paperitöiden määrä on lisääntynyt varmasti puolella entiseen verrattuna, Mäkinen kertoo.

Joen Servicen työntekijät eivät halua kommentoida tulevan kilpailijan asemaa, mutta yksi asia on ongelma: riippumatta siitä, paljonko koulutuksesta valmistuu lentokoneasentajia, heitä on vaikea saada pikkukentille töihin. Moni valmistunut halajaa esimerkiksi Finnairin leipiin.

– Mutta en minä! alalla jo kahdeksan vuotta työskennellyt Vuorikoski sanoo.

"Hallin rakentamisessa tulee hitonmoinen kiire"

Lentobensiinin maahantuonti- ja myyntiyritys FuelPron kotikenttä on Vesivehmaa, mutta yritys toimittaa tavaraa ympäri Suomea. Yrityksen edustaja Jani Puustinen kertoo, että Aeropole on jo nyt FuelPron asiakas.

– Jatkossa Aeropole voi tankata kalustoaan itsenäisesti Vesivehmaan kentällä, mikä säästää meidän siirtokustannuksiamme, Puustinen sanoo.

Puustinen pitää pelkästään hyvänä asiana sitä, että Aeropole siirtää toimintojaan Vesivehmaalle. Hän ihmettelee vain sitä, miksi kunta jätti päätöksenteon asiassa niin viime tippaan.

– Hallin rakentamisessa tulee hitonmoinen kiire, vaikka rakentaminen alkaisi heti. Mutta hyvä, että kunta haluaa kehittää kenttää. Ala ukkoontuu kovaa vauhtia, ja nuorten houkuttelu mukaan toimintaan on tärkeää. Toiminta luo toimintaa.

Vesivehmaan kenttää käyttää satunnaisesti myös Vääksyn Yhteiskoulun ilmailulinja. Yhteiskoulusta kommentoidaan, että Aeropolen tulo monipuolistaa kentän toimintaa, mikä on hyvä asia. Koulutuspäällikkö Risto Pykälä kertoo, että ilmailulinjan toimintaan uuden toimijan mukaantulo ei vaikuta.

– Opiskelijan ei kannata lentää kallista lentolupakirjaa ilmailulinjan aikana, koska tulevalta työnantajalta, kuten Ilmavoimat, saa koulutuksen. Meidän ilmailulinjallamme lentotunnit ovat lähinnä lisäarvoa tuova juttu, kun opiskelijoilla on niin kova hinku lentää.

Vesivehmaan lentokentältä löytyy myös Päijät-Hämeen ilmailumuseo. Kuvassa Kurki-lentokone. Kuva: Ronja Koskinen
Lentokenttähanke

Asikkalan ja Aeropolen vastuut

Asikkalan kunta omistaa Vesivehmaan lentokentän maapohjan. Kenttää hallinnoi ja ylläpitää Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö.

Asikkalan kunta käynnistää yleissuunnitelman Vesivehmaan kentän tunnettuuden ja käytön parantamiseksi.

Kunta on neuvotellut keväästä asti Aeropolen sekä lentokenttäsäätiön ja Lahden Seudun Kehitys LADEC:n kanssa. Aeropole siirtää osan toiminnoistaan Vesivehmaalle vuodenvaihteen tuntumassa.

Ensimmäiseen rakennettavaan halliin tulee 2–3 konetta ja 5–6 työntekijää.

Lennonopetukseen erikoistuneella Aeropolella on nyt 10–12 koneen laivasto Helsinki-Malmilla, ja toimipisteitä myös Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa sekä Euroopassa.

Aeropolen liikevaihto vuonna 2018 oli 2,1 miljoonaa euroa.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi