Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Sysmän kansankäräjät purnasi kunnan tiedottamisesta

Sysmän kunta nostaa tiedottamisen parantamisen yhdeksi syksyn teemoista.

Hallituksen puheenjohtaja Juho Hopeasaari (kesk.), kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki ja valtuuston puheenjohtaja Mika Järvinen (kok.) vastasivat kuntalaisten kysymyksiin. Kuva: Taina Kivijärvi

Päättäjät saivat kritiikkiä kunnan tiedottamisesta Sysmän kymmenensillä kansankäräjillä sunnuntaina. Kunnan kärkikolmikko myönsi osan moitteista aiheellisiksi, mutta etenkin kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki korosti, että parannuksia on tehty.

Yleisön joukosta harmiteltiin, että kuntalaisten mahdollisuus saada tietoa onnistuu vain kerran vuodessa kansankäräjillä, kun he saavat kysyä asioista suoraan päättäjiltä.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Juho Hopeasaari (kesk.) kertoi tilaisuuden jälkeen, että tiedottamisen tehostaminen otetaan kunnassa yhdeksi syksyn teemoista.

Kitkiöjoki lupasi, että hallinnon ja toimielinten sisällä kiinnitetään entistä enemmän huomioita siihen, että tieto on ajantasaista, selkeää ja ymmärrettävää.

Päätökset pitää dokumentoida ja tuoda tiedoksi. Valtuuston puheenjohtaja Mika Järvinen
Tuuli Ranta ja Juho Uotila musisoivat kansankäräjien väliajalla. Kansankäräjät järjestettiin Sysmässä tänä vuonna kymmenettä kertaa. Kuva: Taina Kivijärvi

Tiedottamisen ongelmiksi on nähty muun muassa se, että viranhaltijapäätöksiä ei löydy ja pöytäkirjoista on puuttunut liitteitä. Lisäksi asian salaamiselle pitää olla peruste, ja esteellisyyden syy pitää kertoa selkeästi.

– Entistä enemmän painotamme sitä, että viranhaltijat tietävät, että päätökset pitää dokumentoida ja tuoda tiedoksi, valtuuston puheenjohtaja Mika Järvinen (kok.) sanoi.

Myös esteellisyyden kirjauksiin on kiinnitetty huomiota.

Tilaisuudessa tuli esiin kuntalaisten harmitus myös siitä, että teknisen toimen johtajaa on vaikea tavoittaa.

– Lähtökohta on se, että viranhaltijan on oltava kuntalaisten tavoitettavissa, Kitkiöjoki sanoi.

Kitkiöjoelta, Hopeasaarelta ja Järviseltä kysyttiin, mitä kunta olisi valmis tekemään, jotta Sysmään saataisiin lisää lapsia ja lapsi­perheitä.

– Tehdään kaikki mikä on järkevää ja mihin riittää resurssit, Hopeasaari vastasi ja kertoi, että lapsiperheiden palveluja tullaan kehittämään.

Järvinen muistutti, että perheen tuo kuntaan työpaikka.

– Hoivapuolelta löytyisi heti usea­kin työpaikka, hän lisäsi.

Järvinen pitää tärkeänä, että sysmäläisten ostovoima on kilpailukykyinen, eli verotusta ei pidä nostaa.

Tee se itse -halli haussa

Kuntalaiset halusivat tietää, missä ihmiset voisivat korjata mopoja ja autoja tai vaihtaa renkaita. Tarvittaisiin lämmin tila, jossa olisi vesi ja sähkö.

Siitä, onko tilan järjestäminen kunnan tehtävä vai ei, on erilaisia käsityksiä.

– Itse näen, että se on kunnan tehtävä. Tee se itse -halleja on kunnissa järjestetty eri tavoin. Sysmässä kunta voisi järjestää sen omissa tyhjissä tiloissaan, kunnanjohtaja Kitkiöjoki sanoi.

Lukiolainen ja Sysmän nuorisovaltuuston puheenjohtaja Nette Rimpioja juonsi tilaisuuden. Kuva: Taina Kivijärvi

Yleisöä kiinnosti, kuinka kauan kunta aikoo pitää lukiota, jossa aloitti syksyllä kahdeksan nuorta. Vuodessa yhteensä 28 lukiolaisen nettokulut kunnalle ovat noin 550 000 euroa.

Hopeasaari muistutti, että lukio on kunnalle myös elinvoima­kysymys.

Tilaisuudessa tähdennettiin, että vanhempien toivotaan ohjaavan lapsensa Sysmän lukioon. Nyt moni lähtee muualle peruskoulun jälkeen.

Taina Kivijärvi
taina.kivijarvi@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi