Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Cohenin pariskunta valmistaa marjaviiniä entisessä kuorma-autohallissa Hollolassa

Harrastus tuli mukana Atlantin yli ja muuttui vakavaksi bisnekseksi. Suoramyynti on prosenteista kiinni.

David Cohen kiehauttaa pullojen suut tiiviiksi kiehuvassa vedessä. Kuva: Sami Kuusivirta

Miekkiön kylä Hollolassa ei voi kehuskella romanttisilla linnoilla ja joenrinteillä, joissa viinirypäleet kypsyvät auringossa. Se ei silti estä, etteikö kylässä osattaisi valmistaa maailmalla palkittua ja vientimarkkinoille suunnattua marjaviiniä.

Ainoa Winery on uusi viinitila Hollolassa, niin uusi, ettei sinne ole vielä opasteita. Paola Guerrero de Cohen ja David Cohen muuttuvat tänne viime vuoden vaihteessa.

– Menneet kahdeksan kuukautta on kulunut kaikkeen tähän työhön, he selittävät työpaikassaan, entisessä kuorma-autohallissa, nykyisessä marjaviinivalmistamossa.

Samalla piti järjestää kolmelapsisen (9-14 vuotta) perheen koti ja elämä uusiksi uudella paikkakunnalla. Kotitalo on samassa pihapiirissä.

Paola Guerrero de Cohen Kuva: Sami Kuusivirta

Vielä suurempi harppaus tapahtui yli vuosikymmenen sitten, kun Cohenit muuttivat Suomeen. Tuolloin heillä oli jo kokemusta viininvalmistuksesta harrastuksena. Raaka-aineena olivat rypäleet, joita tuotiin rekoilla Kanadan rajan korkeudelle Kaliforniasta.

Syy Suomeen muuttoon oli Davidin saama työpaikka suomalaisyrityksessä. Muuttokuorma saapui Espooseen.

Muuton piti olla väliaikainen: vuosi, ehkä jopa kaksi.

– Mutta huomasimme, että stressitaso on täällä paljon alhaisempi ja että tämä on upea paikka kasvattaa lapsia, selittää David.

Viinintekoharrastus kuitenkin mutkistui, koska viiniin sopiva rypäleitä ei saanut Suomesta. Sen sijaan he rupesivat kokeilemaan luonnonmarjoja raaka-aineena. Tilaviinejä on Suomessa valmistettu jo vuodesta 1995, mutta sitä maahanmuuttajat eivät tienneet. Alkon marjaviinivalikoimatkaan eivät osuneet silmiin.

Siispä Cohenit lähtivät liikkeelle puhtaalta pöydältä.

– Googlesta löydetyt ohjeet eivät toimineet. Kaikki olivat valkoviiniperustaisia. Kokeilin punaviinimenetelmää, ja se sopi paremmin.

Ainoa Wineryssä käytetään raaka-aineina etupäässä luonnonmarjoja. Punaviinin teossa saadaan makua tanniineista, jotka irtoavat rypäleen kuorista ja siemenistä.

– Sokeri, alkoholi, hapokkuus ja tanniinit ovat viinin tasapainon neljä elementtiä.

Raaka-aineen pullonkaula on vadelma. Marjoja on vaikea saada viljelmiltä tarpeeksi kypsinä. Siksi Cohenit aikovat perustaa talonsa ympärille oman vadelmatarhan.

Liikaa alkoholia suoramyyntiin

Viinitilan myymälä on auki viikonloppuisin, ja sunnuntaina ostoksille tuli oman kylän väkeä: Marjaana ja Aimo Ojava. He olivat nähneet Cohenien viinipulloja edellisenä päivänä kyläfestivaaleilla.

Aimo ja Marjaana Ojava tulivat ensimmäistä kertaa ostoksille oman kylän erikoiskauppaan. Paola Guerrero de Cohen sai kuitenkin vain esitellä toivottua pulloa. Kuva: Sami Kuusivirta

– Ihastuin punajuuriviinin väriin, kertoi Marjaana Ojava.

Maistiaisia ei kylätapahtumassa voinut antaa, myynnistä puhumattakaan, mutta pulloa ei nytkään saa matkaan.

– Se pitää ostaa Renkomäen Alkosta, selittää Paola pahoitellen.

Syynä on tukka raja: tilalta saa myydä korkeintaan 13-prosenttisia viinejä, ja kyseinen punajuuriviini on prosenttiyksikön väkevämpää. David Cohen ei kuitenkaan taivu ajatukseen miedontaa juomaa suoramyyntiin kelpaavaksi.

– Silloin se ei ole sama viini. 14-prosenttisena se maistuu parhaimmalta.

Kivikkoinen alku

Tuotekehittelyn alussa pariskunta oli vielä autuaan tietämätön viiniyrittämisen monista rajoitteista. Ne valkenivat, kun perheen äiti lähti Lepaalle Hämeenlinnaan opiskelemaan alaa. Hän oli muuttanut opiskelijana Equadorista Yhdysvaltoihin, jossa työskenteli pankkialalla.

– Hain Suomessa töitä, mutta vaikka työpaikkailmoitus oli englanninkielinen, en päässyt edes haastatteluun. Päätin, että viinistä tulee minulle työpaikka.

Etiketin liimaus sujuu toistaiseksi omatekoisella laitteella. Kuva: Sami Kuusivirta

Cohenin vuokrasivat valmistustilat Lepaalta ja saivat viininvalmistuksen lisenssin vuonna 2014, mutta alku oli kivinen. Kukaan ei ollut kiinnostunut marjaviineistä. Alkuperäinen nimi Finnviini ei ollut kovin myyvä ja pullotkin olivat liian tavanomaiset.

– Ajattelimme jo luopua, mutta ystävämme sanoi, että viininne on hyvää, lähettäkää niitä kilpailuun.

Niinpä kaksi erilaista viinipulloa lähti vuoden 2016 alussa Kaliforniaan, jossa ne palkittiin. Kansainvälistä menestystä tuli myöhemmin lisää ja se avasi ovia suomalaisiin ravintoloihin sekä Alkon ja Keskon valikoimiin.

Lisäksi pariskunnan ympärille kerääntyi kokonainen tuotantotiimi, joka uudisti nimen, pullot, etiketit ja suunnitteli tilamyymälän.

Pullon ulkonäöllä on väliä. Kuva: Sami Kuusivirta

Perhe oli jo aiemmin etsinyt usean vuoden ajan sopivaa paikka omalla viinitilalleen. Miekkiön valtti on sijainti lähellä moottoritietä, mitä pitkin isä-Cohen edelleen pääsee insinöörin työhönsä Espooseen, vieläpä bussilla. Lisäksi Lahden keskustaan ja lasten kouluihin ja harrastuksiin on lyhyt matka. Viininteon kannalta myös Lahden vesijohtovesi on ensiluokkaista.

Tuotantomäärä oli viime vuonna runsaat 5 000 litraa, nyt tuplaten. Ajatus tilan tulevaisuudesta on kirkas, kertoo David Cohen:

– Näissä tiloissa voi kasvaa 50 000 litraan. Tähtäimessämme on alusta lähtien ollut vienti.

Lue myös: Tatuoijalla ei saa koskaan olla huonoa päivää – kaksi lahtelaistatuoijaa kertoo, millaista on tehdä taidetta iholle työkseen
 

Volyymia pitää saada, jotta tekijät alkavat saada itselleen palkkaa. Pullon hinnasta noin puolet kuluu pelkästään erilaisiin veroihin.

Tähän saakka on kulunut pelkkiin tuotantolisensseihin ja testeihin noin 40 000 euroa, puhumattakaan tuotantohallin rakentamisesta.

Makuja marjoista

EU vapautti

Tilaviinit ovat suomalaisista marjoista ja hedelmistä käymisen avulla valmistettuja marja- ja hedelmäviinejä.

Tilaviinin tuotanto sallittiin EU:n myötä 1995.

Tiloja toimii Suomessa noin 30. Päijät-Hämeessä on entuudestaan Viini-Pihamaa Asikkalassa ja Heinolassa.

Tilalta saa suoraan myydä ulos korkeintaan 13-prosenttisia tuotteita.

Väkevämpiä vain annoksina tai Alkon kautta.

Maksimituotantomäärä on 100 000 litraa vuodessa.

Ainoa Winery sai tuotantoluvan vuonna 2014.

Tuotanto siirtyi vuokratiloista Hämeenlinnasta omaan halliin Hollolaan tämän vuoden alussa.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Paikallismediat

Lue seuraavaksi