Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Sote-palveluissa edessä iso mullistus Päijät-Hämeessä: "Kaikkein hajanaisin verkosto on Lahdessa" – katso kartalta kaikki yhtymän liki 200 toimipistettä

Yhtymä maksaa vuokria noin 35 miljoonaa euroa vuodessa. Satoja tuhansia euroja uppoaa jo pelkästään tiloihin, jotka eivät ole edes käytössä. Pienimmissä kunnissa pitäisi tavoitella tilannetta, jossa yhtymän järjestämä toiminta keskitettäisiin yhteen ainoaan toimipisteeseen, sanoo Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän muutosjohtaja Asko Saari.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän palveluverkkoa supistetaan tulevina vuosina merkittävästi, jos poliitikot noudattavat vielä julkaisemattoman selvityksen linjoja.

Yhtymä käy muutosjohtaja Asko Saaren johdolla parhaillaan konsulttiyhtiö NHG:n ja kuntien kanssa läpi palveluverkkoa.

Selvityksen yksityiskohtaisista tuloksista ei haluta vielä suuremmin hiiskua, koska työ on vielä osin kesken.

– Ei ole taktisesti viisasta kertoa lopputulosta kesken kaiken, Saari sanoo.

Selvityksen tulokset on tarkoitus esitellä syyskuun loppupuolella.

Vaikka excel-taulukot ja power point -esitykset pysyvät vielä piilossa suurelta yleisöltä, on Saari valmis valottamaan tavoitteita yleisellä tasolla.

Lähiklinikat kiinni?

Erityisesti Lahdessa on tarkoitus toteuttaa rajujakin muutoksia.

– Lahden alueella palveluverkkoa pitää tiivistää oleellisesti. Se on tosin Lahden kaupungin omakin toive.

Esimerkiksi Launeen ja Ahtialan lähiklinikoiden sulkemiset vaikuttavat päivä päivältä todennäköisemmältä.

Joidenkin poliitikkojen ja viranhaltijoiden mukaan lähiklinikat olisi pitänyt sulkea jo aikoja sitten.

Launeen eteläinen lähiklinikka on ison, noin neljän miljoonan euron remontin tarpeessa.

Lahden osalta tavoittelemisen arvoista olisi Saaren mielestä toiminnan tiivistäminen mahdollisimman kokonaisvaltaisesti kolmeen ”pääpisteeseen”.

– Tavoite pitäisi olla se, että keskussairaalaan, [kuntoutussairaala] Jalmariin ja kaupunginsairaalaan keskitetään niin paljon toimintoja kuin suinkin mahdollista.

Pienemmissä kunnissa tulisi tavoitella tilannetta, jossa yhtymän järjestämä toiminta keskitettäisiin yhteen ainoaan toimipisteeseen, sanoo muutosjohtaja Asko Saari. Kuva: Juha Peurala

Saaren mukaan yhtymän tulisi päästä eroon mahdollisimman monesta niin Lahden kaupungin omistamasta kuin yksityisten vuokranantajienkin tilasta.

Jotta ”ylimääräisistä” toimipisteistä voidaan irrottautua, se edellyttää erityisesti kaupunginsairaalan käyttöasteen parantamista niin tilallisesti kuin vuorokausitasolla, Saari sanoo. ”Tyhjäkäyntiä” olisi vähennettävä selvästi, hän lisää.

Saari korostaa, ettei halua ottaa kantaa Nastolan alueen terveyspalveluiden tulevaisuuteen.

– Kun puhun Lahdesta, puhun "vanhasta Lahdesta". Tiettyjä periaatelinjauksia on tehty [Nastolan terveysaseman osalta], mutta en lähde kommentoimaan sitä, pitäisikö niitä muuttaa.

Pienemmissä kunnissa pitäisi tavoitella tilannetta, jossa yhtymän järjestämä toiminta keskitettäisiin yhteen ainoaan toimipisteeseen, Saari sanoo.

– Silloin kun se on taloudellisesti järkevää ja mahdollista. Valtaviin investointeihin ei tietenkään kannata ryhtyä, jotta yhden toimipisteen tavoite täyttyisi.

Vuokramenoja jopa käyttämättömistä tiloista

Yhtymä toimii tällä hetkellä liki 200 eri osoitteessa. Harventamisen luulisi erityisesti vanhan Lahden alueella olevan jopa helppoa. Ydinkeskustassa ja sen liepeillä yhtymällä on käytössään kymmeniä toimipisteitä.

Nyt kunnatkin ymmärtävät, että tälle asialle on tehtävä jotain. Muutosjohtaja Asko Saari

– Kaikkein hajanaisin verkosto on nimenomaan vanhan Lahden alueella. Siihen on pystyttävä puuttumaan.

Suljettavien toimipisteiden suunnitelmaa Saari ei kuitenkaan suostu paljastamaan.

Kaikkiaan yhtymän vuokrakustannukset ovat Saaren mukaan 35 miljoonan euron luokkaa vuosittain.

Käsittämättömimmältä kuulostava fakta lienee se, että yhtymä maksaa vuositasolla satoja tuhansia euroja vuokraa tiloista, jotka eivät ole edes käytössä. Selitys on ”reaalipoliittinen”, kuten muutosjohtaja Saari asian ilmaisee.

– Kun yhtymä perustettiin, kuviteltiin, että sote-käytössä olevat kuntien tilat siirtyvät maakunnille. Taktisena ajatuksena oli siirtää tyhjät tilat siirtymäjakson jälkeen kuntien harteilta maakuntien ja sitä kautta valtion huoleksi.

Kun sote- ja maakuntauudistus tyssäsi, putosi "reaalipoliittiselta taktikoinnilta" pohja, etenkin kun uudesta sote- ja maakuntauudistuksesta ja sen toteutumisaikataulusta ei ole mitään tietoa.

– Nyt kunnatkin ymmärtävät, että tälle asialle on tehtävä jotain. Ei vain voi jäädä odottelemaan, mitä valtakunnallisessa uudistuksessa tapahtuu.

Kaupunginsairaalan tilat tulee ottaa nykyistä tehokkaampaan käyttöön, jotta esimerkiksi lähiklinikoiden sulkeminen olisi mahdollista. Kuva: Sami Lettojärvi

Yhtymän toimitusjohtajan Marina Erholan mukaan toimitiloista irtautumista hankaloittaa se, ettei yhtymän uudistetussakaan perussopimuksessa ole kirjausta, jonka perusteella yhtymä voi määrittää, mitä tiloja se kunnilta vuokraa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Siun Soten sopimuksessa tällainen kirjaus on. Käytännössä kirjauksen puute tarkoittaa sitä, että yhtymän on neuvoteltava kuntien kanssa yksitellen vuokrasopimusten purkamisista.

Kunnat eivät säästä nykyisellä järjestelyllä mitään, sillä yhtymä laskuttaa tyhjien tilojen vuokraamisesta kuntia joka tapauksessa.

– Ei varmastikaan kannata kierrättää tätä rahaa yhtymän kautta. Kyllä tämä on kunnissa nyt ymmärretty. En ole kokenut erityisen suurta vastustusta.

Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi