Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Vaikka Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän tilanne on taloudellisesti sietämätön, toimitusjohtaja Erhola ei suostu syyttämään ketään

Kuukauden toimitusjohtajana ollut Marina Erhola toivoo omistajakuntien katsovan jatkossa omaa napaansa pidemmälle. "Toivon merkittävää harppausta kohti seuraavaa askelta, eli maakunnallista ajattelua."

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtajana elokuussa aloittaneen Marina Erholan mielestä yhtymässä ole tehty suuria virheitä. Kuva: Tommi Berg

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän kehittämistä on häirinnyt maakunnallisen yhteisen näkemyksen puute. Yhteinen tahto on jäänyt puolitiehen, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola kuvailee.

Kukin kunta ajattelee omia palveluitaan ja ison kuvan hahmottaminen on hankalaa, hän sanoo.

Ajatus siitä, että ”kaikki” palvelut ovat saatavilla ”kaikkialla”, on vanhentunut. Tätä Erhola ja kumppanit ovat yrittäneet käydä kuntiin kertomassa.

Erholan mielestä on ”erittäin tärkeää”, että sotea katsottaisiin maakunnallisena kokonaisuutena, eikä yksittäisten kuntien vinkkelistä.

On ihan selvää, että tiivistettävää on tosi paljon. Toimitusjohtaja Marina Erhola

– Toivon merkittävää harppausta kohti seuraavaa askelta, eli maakunnallista ajattelua.

Erholan mukaan Päijät-Hämeellä on nyt ”momentum” saada oma pakettinsa kuntoon. Valtakunnallisen soten myöhästyminen voi parantaa Päijät-Hämeen valmiutta pärjätä jossain vaiheessa edessä olevassa maakuntien välisessä kilpailussa.

– Maakuntien väliseen pudotuspeliin pystyy valmistautumaan parhaiten niin, että saamme oman apparaattimme mahdollisimman kustannustehokkaaksi ja hyvin toimivaksi. Luulen huomanneeni, että ajatusta on alettu kunnissa ymmärtää.

Vain huonoja uutisia

Erhola on ehtinyt toimia yhtymän toimitusjohtajana kuukauden. Hyviä uutisia hän ei ole juuri päässyt kertomaan. Samaan aikaan Erholan toimitusjohtajapestin kanssa alkoivat yt-neuvottelut, joilla pyritään etsimään 15 miljoonan euron säästöt. Henkilöstövähennystarpeeksi on arvioitu 250 henkilötyövuotta.

Yt-neuvotteluiden aloittamisen jälkeen yhtymän tupaan on tullut lisää lunta. Viime viikolla selvisi, että yhtymän tulos on painumassa keväällä ennakoitua rajummin kuralle. Kun keväällä alijäämäksi ennakoitiin 33,8 miljoonaa euroa, uusimman ennusteen mukaan alijäämä on 38,9 miljoonaa euroa.

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Kari Lempinen (sd.) tunnustikin, ettei alkuperäinen säästötavoite, eli 15 miljoonaa tänä vuonna ja 15 miljoonaa ensi vuonna enää riitä.

Uudet yt-neuvottelut kolkuttavat jo ovella.

Erhola: Yhtymän perustaminen "erittäin järkevä päätös"

Yhtymän tilanne vaikuttaa sietämättömältä. Kuka on syyllinen?

Toimitusjohtaja Erhola ei halua lähteä kritisoimaan aiemmin yhtymästä vastuussa olleita.

Hänen yksiselitteinen kantansa on, ettei suuria virheitä ei ole tehty.

Erholan mukaan hyvinvointiyhtymän perustaminen oli ”erittäin järkevä päätös”, vaikka yhtymän ensimmäiset kolme vuotta ovat olleet erityisesti taloudellisesti tuskaista aikaa.

– Valtakunnan tasolta on kymmenen vuotta sanottu, että integroituja sote-kuntayhtymiä pitäisi tehdä. Päijät-Häme on ollut todella innovatiivinen ja ollut etujoukoissa yhdistämässä voimiaan jo ennen nykyistä yhtymää, sanoo THL:n ylijohtajan pestistä virkavapaalla oleva Erhola.

Erhola huomauttaa yhtymän perustamisaikataulun olleen hurjan nopea. Se näkyy edelleen eräänlaisena kipuiluna yhtymän sisällä.

Valtavan suuren organisaation muodostaminen muutamassa kuukaudessa oli jättimäinen ponnistus, jota ei ole vieläkään saatu riittävän hyvin kasaan.

– Harmonisoinnissa ja toimintojen yhdistelyssä on edelleen tekemistä. Ongelmista huolimatta pidän ratkaisua [yhtymän perustamista] täysin oikeana.

Palveluita jatkossa aiempaa harvemmasta paikasta

Erhola ei siis halua puhua virheistä. Onko kuitenkin niin, että joitain asioita – joita olisi pitänyt tehdä – on jätetty liian pitkäksi aikaa tekemättä?

– On varmasti asioita, joita ei ole toteutettu niin nopeasti kuin olisi pitänyt. Asioita on edelleen paljon kesken.

Erholan mukaan kehitystäkin on saatu aikaiseksi, esimerkiksi vanhustenhoidossa. Laitoshoidosta on otettu määrätietoisia askelia kohti kotihoitoa.

Toisaalta esimerkiksi avosairaanhoidon puolella riittää vielä valtavasti tekemistä.

Erholan mukaan on aivan selvää, että jatkossa palveluita saa aiempaa harvemmasta paikasta.

– Maakunta on kompaktin kokoinen. Lahti on aivan erityisen kompakti. Kun näistä lähtökohdista katsotaan palvelurakennetta, on ihan selvää, että tiivistettävää on tosi paljon.

Erhola ei halua ottaa vielä kantaa siihen, kuinka paljon palveluverkkoa tulee tiivistää ja missä aikataulussa palvelupisteitä aletaan karsia. Sen hän kuitenkin sanoo, että palveluverkkoon pyritään kajoamaan jo nyt käynnissä olevissa yt-neuvotteluissa, mutta harvennusta on tarkoitus jatkaa myös pidemmällä tähtäimellä.

Päijät-Hämeen perustilanne huomattavan hankala

Taloudelliset vaikeudet yhtymässä eivät ole merkkejä leväperäisyydestä tai löysästä rahankäytöstä, Erhola sanoo.

Erhola muistuttaa vanhasta faktasta, että Päijät-Hämeessä sote-palveluita on tuotettu pitkään tehokkaammin kuin maassa keskimäärin.

– Säästäminen on hankalaa juuri siksi.

Päijät-Hämeen perustilanne on huomattavan hankala verrattuna moniin muihin maakuntiin, hän sanoo. Yhtäältä väestö vanhenee hurjaa vauhtia, toisaalta liian monella nuorella menee todella huonosti. Esimerkiksi lastensuojeluilmoitukset ovat kasvaneet 17 prosentilla vuodessa, Erhola mainitsee. Sosiaalisia ongelmia aiheutuu myös laajamittaisesta päihteiden ongelmakäytöstä.

– Kun tähän yhdistetään aika heikko työllisyysaste, niin lähtökohdat ovat tosi haasteelliset.

Mistä leikataan?

No, mistä leikataan? Kesken yt-neuvotteluiden Erhola on kovin varovainen sanoja asetellessaan. Hänen mukaansa eri toimialat ovat esitelleet kuuliaisesti erilaisia sopeutusvaihtoehtoja.

Se tiedetään, että terveys- ja sairaanhoitopalveluissa sopeutustarve on laskennallisesti 5,7 miljoonaa euroa, ikääntyneiden palveluissa ja kuntoutuksessa 3,8 miljoonaa ja perhe- ja sosiaalipalveluissa 3,7 miljoonaa euroa. Strategia- ja tukipalveluiden potti on 1,5 miljoonaa euroa.

Erhola on luottavainen sen suhteen, että käynnissä oleville yt-neuvotteluille asetettu 15 miljoonan säästötavoite saadaan kurottua kasaan ilman, että yhtymän lakisääteiset tehtävät vaarantuvat.

– Tilanteeseen on suhtauduttu vakavasti ja työtä säästöjen löytämiseksi on ryhdytty tekemään. Tosi vaikeaa tästä tulee, mutta kyllä me tästä selviämme.

Säästöjä etsitään ensisijaisesti yhtymän suurimmista menopoteista eli henkilöstömenoista, tukipalvelumenoista ja palveluostoista.

– Sopeutustarve on noin kaksi prosenttia kuntien maksuosuudesta.

Onko se paljon vai vähän?

– Se on paljon tällaisessa tilanteessa, jossa toiminta on lähtökohtaisesti tehokasta valtakunnallisesti verrattuna.

Taloudellista sopeuttamista vaikeuttaa osaltaan se, että yhtymä ostaa merkittävästi palveluita ulkopuolisilta. Sopimusten muuttaminen ulkopuolisten kanssa ei ole yksinkertainen harjoitus, hän sanoo.

– Tendenssi on enemmänkin korottaa kuin laskea hintoja. Yhtälöjä on aika paljon ratkottaviksi.

Säästöt

Hyvinvointiyhtymä

Yt-neuvotteluiden tavoitteena on saada aikaan 15 miljoonan euron vuotuiset säästöt.

Terveys- ja sairaanhoitopalveluissa sopeutustarve on 5,7 miljoonaa euroa, ikääntyneiden palveluissa ja kuntoutuksessa 3,8 miljoonaa euroa sekä perhe- ja sosiaalipalveluissa 3,7 miljoonaa euroa. Strategia- ja tukipalveluista etsitään 1,5 miljoonan euron säästöjä.

Yt-neuvottelut tähtäävät 250 henkilötyövuoden vähentämiseen runsaan 7 000 työntekijän yhtymässä.

Elokuussa alkaneet neuvottelut kestävät vähintään 12 viikkoa.

Toinen yt-neuvottelukierros käydään todennäköisesti jo ensi vuonna.

Yhtymän tulos on painumassa tänä vuonna liki 40 miljoonaa euroa miinukselle.

Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi