Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahden moottoritie avautui liikenteelle 20 vuotta sitten, "salskea nuori jätkä" Antti Sihlman sai kunnian ohjata tielle ensimmäisen auton: "Se oli juhlallinen fiilis"

"Me salskeat nuoret jätkät vedimme päälle pelkät liivit. Pysäytimme tyttöporukoita, joiden kanssa pääsi juttelemaan. Joskus meille lähetettiin radiossakin terveisiä. Se oli mahtavaa hommaa", Sihlman muistelee nyt työtään moottoritien työmaalla.

Antti Sihlman tarkasteli entistä työmaataan moottoritien sillalta Orimattilan Tuuliharjan kohdalla. Kuva: Sami Lettojärvi

20 vuotta sitten, alkusyksyn poutaisena sunnuntaina Lahti siirtyi liikenteellisesti uuteen aikakauteen. Tuolloin 5. syyskuuta aamupäivällä avattiin liikenteelle moottoritie Lahden ja Mäntsälän välillä.

Etelä-Suomen Sanomat uutisoi seuraavana päivänä, että Mäntsälän suunnasta uudelle ajoradalle pääsi ensimmäisenä helsinkiläinen tukkukauppias ja hänen vaimonsa, jotka saivat tieyhtiön toimitusjohtajalta ja projektipäälliköltä kutsun saapua tien vihkiäisiin.

Samaan aikaan Lahden Renkomäessä liikennettä oli ohjaamassa tietyömaan kesätyöntekijä Antti Sihlman.

– Olin päästämässä ensimmäisen auton osuudelle. Se oli juhlallinen fiilis. Muistan, että ensimmäinen autoilija oli ihan ihmeissään, että mikä juttu tämä on, hän kertoo.

Moottoritietyömaan väkeä vuonna 1999. Sihlman on kuvassa vasemmalla. Kuva: Antti Sihlmanin albumi

Kylän pojat työmaalle

Lahtelainen Sihlman oli moottoritien työmaalla töissä vuosina 1998–1999.

– Asuin silloin Pukkilassa, josta olen kotoisin. Silloisen tyttöystäväni isällä oli rakennusfirma, joka teki siltoja työmaalla. Hän sanoi, että tule hommiin, hänellä on töitä. Loppujen lopuksi melkein kaikki samanikäiset ja vähän nuoremmat kylän pojat olivat töissä moottoritietyömaalla.

Sihlman työskenteli liikenteenohjaajana ja työmaan yleismiehenä. Hänelle annettiin varusteiksi heijastinliivit, pysäytyslätkä ja ohjeeksi pysäyttää liikenne, kun hiekkarekat laittavat vilkut päälle.

– Ensimmäisenä työpäivänä tulimme vihreällä Datsun 100A:lla. Saimme auton katolle valtavan ison keltaisen vilkun, jonka kanssa Datsun näytti ihan piirroshahmolta.

Moottoritien avajaisten kunniaksi teetettiin kahvimukit. Kuva: Sami Lettojärvi

Pitkää päivää

Lahden ja Järvenpään välisen moottoritien toteutti elinkaarimallilla Nelostie-yhtiö. Töitä painettiin urakalla, ja päivät venyivät pitkiksi.

– Sanottiin, että päivä loppuu sitten, kun kuorma-autot lopettavat ajamisen. Aamuseitsemältä alkoi ja iltayhdeksältä loppui.

Jos joku kuljettajista ei malttanut pitää taukoja, liikenteenohjaajatkaan eivät päässeet tauolle. Piti siis olla eväät ja syödä autossa.

Sihlman kertoo, että tuohon aikaa liikenteenohjaajien ei tarvinnut käyttää kypärää ja suojalaseja.

– Me salskeat nuoret jätkät vedimme päälle pelkät liivit. Jos mahdollista, pysäytimme tyttöporukoita, joiden kanssa pääsi juttelemaan. Joskus meille lähetettiin radiossakin terveisiä. Se oli mahtavaa hommaa.

Välillä oli kuuma, työmaa pöllysi ja työ kävi tylsäksi. Nastolan rampilla Sihlman istui pari viikkoa päivystämässä yhtä autoa.

– Shania Twainin biisi soi radiossa kerran tunnissa. Grillille pääsi kahville kaksi kertaa päivässä.

Bisnesmies heilutti nyrkkiä

Vaikka liikennemäärät olivat jopa puolet nykyistä pienemmät, liikenteen pysäyttämisestä aiheutui pitkiä jonoja. Monet autoilijoista eivät noudattaneet 50 kilometrin nopeusrajoituksia.

– Bisnesmiehillä, joilla on kalliin näköiset autot, on aina hirveä kiire. Pysäytin erään auton, jonka kuljettaja paineli kaasua ja näytteli nyrkkiä. Se oli kuin elokuvista, Sihlman kertoo ja seisoo hetken päästä kuvattavana Orimattilan Tuuliharjan moottoritiesillalla.

Ohitse kiitävän mustan BMW:n kuljettaja nostaa molemmat kädet ratista ja näyttää keskisormia. Kuka ties siinä paineli juuri 20 vuoden takainen nyrkinheiluttaja.

Työ valmistui etuajassa

Moottoritiehankkeen työllisyysvaikutukseksi laskettiin 2 000 henkilötyövuotta. Kokonaiskustannuksiltaan 235 miljoonan euron hanke oli 90-luvun lamavuosien jälkeen enemmän kuin tervetullut.

– Paikallisille koneyrittäjille moottoritie oli iso juttu. Ajettavaa oli loputon määrä.

Työmaalla oli kuorma-autoja ympäri Suomea.

– En muista, että työmaalla olisi ollut töissä ulkomaalaisia. Tien harjakaiset pidettiin Mäntsälässä. Niissä oli valtavasti porukkaa.

Työmaa eteni joutuisasti, sillä tie avattiin liikenteelle lähes vuoden edellä aikataulusta. Suururakkaan mahtui toki myös kommelluksia.

Kiire Sihlmanille tuli varsinkin silloin, kun työmaan nopeusrajoituskyltit olivat kääntyneet ympäri kovassa tuulessa.

– Viittäkymppiä ja kahdeksaakymppiä oli miten sattuu. Ajoin molempiin suuntiin ja kävin kääntämässä kaikki kääntyneet merkit.

Suljettua Miekkiön suoraa oli käytetty yön pimeydessä kiihdytyskaistana. Tämä paljastui, kun tiellä olleesta karikekasasta löytyi eräänä aamuna Saab.

Valopylväitä asennettiin helikopterilla Renkomäessä vuonna 1999. Kuva: Antti Sihlmanin albumi

Mukit muistona avajaisista

Sihlman tienasi tietyömaalla hyvin. Rahoille oli käyttöä, kun nuori mies muutti pois kotoa.

– Marssin Lahteen Viihdetasoon ja ostin kalleimmat mahdolliset vahvistimet ja kaiuttimet. Silloin oli tärkeää, että on hienot kotistereot. Loppu tilipussi meni, kun lähdin opiskelemaan.

Moottoritien virallista avajaispäivää vietettiin 13. lokakuuta 1999. Sihlmanilla on tilaisuudesta muistoja kaksi Arabian kahvimukia, joihin on kirjailtu päivämäärä ja tien varren kunnat.

– En käsitä, miten mukit ovat selvinneet kaikki nämä vuodet ehjinä.

Rauhallisesti työmaan kohdalla

Sihlman ei aja moottoritietä kovinkaan usein. Helsinkiin hän kulkee yleensä junalla.

– Viimeksi Helsinkiin ajaessani mietin, että miksi kukaan jaksaa ajaa tätä autolla istua kehäykkösen ruuhkassa. Junassa voi tehdä töitä.

Sihlman on huomannut, että Lahden moottoritien on ulkomaalaisille erikoisuus.

Jos mahdollista, pysäytimme tyttöporukoita, joiden kanssa pääsi juttelemaan. Antti Sihlman

– Kaikki sanovat, että on käsittämätöntä ajaa keskellä metsää sata kilometriä ja yhtäkkiä pelmahtaa kaupunkiin. Keski-Euroopassa ei missään ole tällaista.

Sihlman on havainnut moottoritien pinnassa uria. Meluvallien välitolppien punainen väri on 20 vuodessa haalistunut. Renkomäen liittymän pyloni kalpenee nyt viereisen autoliikkeen savupiipulle.

Kujalan liittymän työmaan kohdalla Sihlmanin huomio kiinnittyy uuden kehätien rakentajiin.

– Hommat tietyömaalla ovat tuoneet tiettyä näkökulmaa. Ajan työmaiden kohdalla rauhallisesti. Kun kävelee tien varressa, 70 kilometriäkin tunnissa on aika kova vauhti, hän muistuttaa.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi