Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

"Moottoritiellä on ollut huima merkitys elinkeinoelämälle" – tie antoi sysäyksen myös Lahden oikoradalle, sanoo Kari Salmi

"Muistan keskusteluita, että eihän moottoritie Eldoradoa onneen tuonutkaan", vuosina Lahden 1995–2003 kaupunginjohtajana toiminut Salmi kertoo.

Moottotien viralliset avajaiskahvit juotiin 13. lokakuuta 1999. Pöydän ääressä maaherra Tuula Linnainmaa, Lahden kaupunginjohtaja Kari Salmi, Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen sekä Skansa Suomen toimitusjohtaja Mauri Niemi. Kuva: Pertti Louhelainen

Nelostien muuttaminen moottoritieksi oli tärkeä tapaus 1990-luvun laman runtelemalle Lahdelle. Tien valmistumiseen liittyi hurjia odotuksia siitä, että Lahti kytkeytyy vahvemmin pääkaupunkiseutuun, kertoo Lahden entinen kaupunginjohtaja Kari Salmi.

–  Asiat eivät tapahdu hetkessä, mutta moottoritiellä on ollut huima merkitys elinkeinoelämän ja matkailun kannalta, vuosina 1995–2003 kaupunginjohtajana toiminut Salmi toteaa.

Moottoritie antoi sysäyksen Lahden oikoradalle, joka valmistui tien rinnalle vuonna 2006.

– Kun moottoritiehanke oli loppuvaiheessa, keskusteltiin jo paljon oikoradasta. Liikenne- ja viestintäministeriössä sanottiin, että ajakaa yhtä hanketta kerralla, mutta oikorata tuli aika nopeasti. Kun moottoritie oli tullut, oli tiettyä valmiutta sille, että ratalinja tulee rinnalle.

Sijainti ja yhteydet ovat perusjuttuja. Lahden ex-kaupunginjohtaja Kari Salmi

Jatkohankkeita seurasi

Moottoritietä jatkettiin Heinolaan saakka vuosina 2004–2005.

– Oli hieno juttu, että Heinolan moottoritie tuli varsin pian Lahden moottoritien valmistumisen perään. Siitä tuli Lusiin saakka kunnon viritys.

Parantuneiden yhteyksien myötä työssäkäynti pääkaupunkiseudulla kävi mahdolliseksi yhä useammille. Vuonna 2015 yli 2 700 lahtelaisen työpaikka oli pääkaupunkiseudulla.

Lahden väkiluku on 1990-luvulta lähtien kasvanut maltillisesti, mutta melko tasaiseen tahtiin.

– Sijainti ja yhteydet ovat perusjuttuja, joista lähtee liikkeelle, että alueella on yrittäjyyttä ja työpaikkoja, Salmi korostaa.

Moottoritien rakentaminen on vaikuttanut Lahden maankäyttöön ja yritystoimintaan etenkin Renkomäessä, Lotilassa ja Karistossa.

– Keskusteltiin paljon siitä, että moottoritie ohittaa Lahden eikä Lahteen ketään tule. Renkomäen liittymään oli ajatuksia Lahden portista.

Karistoon kaavoitettiin moottoritien varteen kauppakeskus Karisma, joka valmistui 2011. Salmi toimi tuohon aikaan SDP:n kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

– Jäi mieleen, että Karismasta ei käytetty valtuustossa yhtään puheenvuoroa, mutta toriparkista käytettiin mahdottoman monta. Keskustan kehittäminen on vaikeampaa kuin marketin rakentaminen.

"Aikamoisia reikiä"

Lahden moottoritie toteutettiin elinkaarimallilla, koska valtion budjettirahaa hankkeeseen ei ollut irrotettavissa.

– Lahden Teollisuusseuran väki oli voimakkaasti mukana. Kansanedustajista Matti Luttinen (sd.) oli aktiivinen.

Salmen mukaan tiehanke oli erityisen tärkeä valtionvarainministeriön valtiosihteerinä 1990-luvun alkuun saakka toimineelle Teemu Hiltuselle, joka kuoli joulukuussa 1997.

– Teemu sairastui haimasyöpään. Ajelimme parikin kertaa katsomassa työmaan valmistumista. Hän oli jo hyvin sairas, mutta halusi nähdä, miten työmaa etenee.

Helsingissä asuva Salmi ajelee säännöllisesti Lahden moottoritietä.

– Tiellä on niin kova kuormitus, että Mäntsälästä Lahden suuntaan asvaltissa on aikamoisia reikiä. Rantatie Porvoon suuntaan on paljon paremmassa kunnossa.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi