Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Tietoinen budjettivilunki on pitkä perinne Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä

Sote-sopassa monella vuosikymmenellä Martti Talja on nähnyt kuviot sisältä ja ulkoa.

Sairaanhoitaja Meri Karppinen esittelee Martti Taljalle laatikostoa, josta löytyy neuvoja 12 kansantautiin. Kuva: Pirjo Kamppila

Maakuntamme on köyhä ja sen sijainti on epäedullinen valtionavun kannalta, kiteyttää Martti Talja syyt Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ahdinkoon. Tosin rahoituksen haalimisessa on ollut mukana myös ripaus itsepetosta, hän paljastaa.

Taljaa, 68, voi kuvata käveleväksi terveystietopankiksi, erityisalueenaan Päijät-Hämeen terveyspalvelut ja niiden hallinnointi. Hän aloitti työskentelyn lääkärinä alueen keskussairaalassa, siirtyi sen hallintoon 1990-luvun alussa, sairaalan johtoon vuonna 2007 ja toimi kansanedustajana (kesk.) viime kevääseen asti.

Näköalapaikat

Talja istuu edelleen näköalapaikoilla yhtymän valtuustossa, eli tulevassa yhtymäkokouksessa sekä Lahden kaupunginvaltuustossa.

– Jo 1990-luvulla olimme köyhä maakunta, sillä asukkailla oli pienet palkat. Silti sijaintimme lähellä Helsinkiä tarkoitti pieniä valtionosuuksia. Siinä oli pakko toimia säästeliäästi ja samalla kehittää hoitomenetelmiä.

Vuosikymmenten kehityksen myötä Päijät-Hämeessä tehdään ilmeisesti Suomen yhtä edullisinta sotea, Talja arvelee. Näkemystään hän perustelee valtiovarainministeriön laskelmilla. Silti tilanne on nyt se, etteivät budjetoidut rahat riitä.

– Maakuntaan tarvittaisiin merkittävä lisärahoitus, tarveperusteisesti laskettuna 40 miljoonaa euroa vuodessa.

Se on luokkaa kuusi prosenttia yhtymän budjetista.

Tästä laatikosta löytyy testi, jolla voi arvioida omaa riskiään sairastua tyypin 2 diabetekseen. Kuva: Pirjo Kamppila

Kevään ja kesän aikana esitellyt yhtymän vajeet eivät yllätä Taljaa. Kuntien sote-menojen tietoinen alibudjetointi oli suorastaan perinne maakunnassa jo siihen aikaan, kun pelkästään sairaalatason hoito oli yhteistä.

– 2000-luvulla sovittiin Lahden aloitteesta, että kunnat kuitenkin maksavat vuosittain syntyneen alijäämän. Vuoden lopussa tilinpäätöksestä katsottiin, mikä oli kunnan palveluiden käyttö.

Tällöin siis etukäteen hyväksyttiin, että talousarvio todennäköisesti menee metsään.

Nyt koko sote-toiminta ja rahaliikenne pyörivät yhdessä kuntayhtymässä, jossa vajeet ovat paremmin näkyvissä. Heinola ja Sysmä tosin hoitavat edelleen yksin perustason sotensa.

– Sanat ovat voimistuneet, Talja kuvaa tämän hetken keskustelua.

Vähin rahoin yhteen

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän muodostaminen vuoden 2017 alussa häivytti kuntarajoja soten järjestämisessä, mutta ei tuonut maakuntaan yhtään lisää rahaa, Talja muistuttaa. Tehtävistä tinkiminenkin on vaikeaa, sillä kunnilla on velvollisuus tuottaa asukkailleen lain turvaamat palvelut.

Ikääntyminen ja hoitojen kehittyminen kasvattavat laskua. Työttömyyskin on yhä raskas:

– 12 prosentin työttömyys Lahdessa tarkoittaa, etteivät monet enää kykene töihin. He tarvitsisivat lisää sote-palveluita, eivät vähennyksiä. Kunnat säästäisivät pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa.

Kaupunginsairaalan aulassa voi omin avuin mitata verenpaineensa. Martti Talja näyttää esimerkkiä. Kuva: Pirjo Kamppila

Eikö valtionosuusjärjestelmää voisi muuttaa Päijät-Hämeelle oikeudenmukaiseksi?

– Se on mutkikkaan laskelman tulos eikä kohdennetumpaan ole pystytty tähän mennessä. (Soten) järjestämisessäkin on erilaisia tapoja. Olisi helpompaa, jos kaikki olisi maakuntakohtaista.

Hän ei näe tilanteeseen muuta ratkaisua kuin soten rahoituksen siirtämisen valtiolle. Toimintojen järjestämisvastuu jäisi silti yhä maakunnille.

Viikossa hoitoon

Pitkään on tiedetty, että terveysasemien tukkeutuminen johtaa jonoihin keskussairaalan päivystyksessä.

– Akuutti 24:ään kasaantuu turhan paljon ei-kiireellisiä tapauksia, jotka eivät pääse muualle. Perusterveydenhoitoon pitää saada lisää resursseja. Nykyisen hallituksen tavoite on, että myös kiireettömään hoitoon pääsee viikon sisällä.

Asikkalan terveysasema on perinteisesti toiminut hyvin. Kuva: Pirjo Kamppila

Myös potilaan oma panos hoidossa on usein käyttämätön voimavara, etenkin kroonisten tautien hoidossa, ammattilainen näkee.

– Tarvitaan lisää resursseja omahoidon opastukseen.

Sosiaalityön säästöt näkyvät etenkin perheiden, lasten ja nuorten pahoinvointina.

– Lasten huostaanottojen määrä on Päijät-Hämeessä Suomen korkein. Lähes puolet heistä vaativat laitostason tukea. Laitoshoito on äärimmäisen kallista eikä tulos ole yhtä hyvä kuin varhainen puuttuminen. Tämä on huomioitu uusissa toimintamalleissa, mutta se ei vielä näy.

Alkavissa yt-neuvotteluissa etsitään säästökohteita yhtymän omin voimin. Pitkän tähtäimen muutosohjelmaa laaditaan yhteistyössä konsulttiyhtiön kanssa.

Myös valtimotaudeista kärsiville on omat avokuntousryhmänsä. Tulppa-ryhmät kokoontuvat terveysasemilla. Kuva: Pirjo Kamppila

Säästöjen etsimisen ohella yhtymässä on meneillään myös 90 miljoonan euron suurinvestointi keskussairaalan uudisosaan. Lisäksi kaivataan henkisiä investointeja:

– Tarvitaan yhteistyötä, jotta asiakkaat saavat palveluita yhä kustannustehokkaammin. Tämä työ ei lopu koskaan, koska aina tulee käyttöön uusia hoitomenetelmiä. Muutoksista sopiminen, koulutus ja käyttöönotto vievät aikaa ja vaativat usein tietojärjestelmien uusimisen.

Onko ongelmasi alkoholi, ylipaino tai mielenterveys? Kaupunginsairaalan odotustilassa on tarjolla opasteita. Kuva: Pirjo Kamppila

– Meillä on ollut valtavasti erilaisia (hyvinvointi)hankkeita ja kokeiluja. Kokeiluun pitää lähteä asenteella, etta se on tuleva toimintatapa.

Juttua korjattu 4.9. klo 18.23: Tarkennettu, että alkavissa yt-neuvotteluissa säästöjä etsitään yhtiön omin voimin. Muutosohjelma laaditaan yhdessä konsulttiyhtiön kanssa. 

Juuret Karjalassa

Martti Talja

Vanhemmat evakkoja Vuoksenrannan pitäjästä.

Syntyisin Asikkalasta 1951.

Ylioppilas Vääksyn yhteiskoulusta 1970.

Lääketieteen lisensiaatti 1977, kirurgian erikoislääkäri 1983, urologi 1985, tohtori 1986.

Apulaislääkäri Lahden kaupunginsairaalassa ja keskusairaalassa 1977-1981.

Apulaislääkäri Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa 1982-1985.

Keskussairaalassa Lahdessa (Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä) alkaen 1986.

Hallintolääkäri 1992-2006

2007 PHSOTEY:n keskussairaalan johtaja

2015 eläkkeelle, Suomen keskustan kansanedustajaksi 2015-2019

Urologian dosentti Kuopion yliopistossa. Professorin arvonimi 2005 .

Viljelee sukutilaa Asikkalassa. Harrastuksena karjalaiset perinteet ja järjestötoiminta

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä perustettiin 2007. Se oli aikaisempi Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri, johon liitettiin myös joitain sosiaalipalveluita.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä teki myös perussosiaali- ja terveydenhuollosta maakunnallista 2017.

Heinola ja Sysmä vastaavat yhä itse perustasosta.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi