Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kehätien opastetulle kiertoajelulle jonotettiin jopa tunteja – kiertoajelun suosio pääsi yllättämään järjestäjät

Kiertoajelun aikana eteläisen kehätietyömaan ehdottomasti suurimmat vetonaulat olivat Liipolan ja Patomäen tunnelit.

Anneli Kallio nousee varmoin askelin kiertoajelubussin kyytiin. Sekä Kallio että takana seuraava Arja Mielonen jonottivat opastetulle kiertoajelulle tunnin ja 40 minuuttia. Kiertoajelulle ystävykset osallistuivat tunneleiden takia, joiden läpi kierros kulki. Kuva: Sami Kuusivirta
Opastettu kiertoajelu alkoi ja päättyi Apilakadulle. Kuva: Timo Filpus

Valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien työmaa kiinnostaa lahtelaisia, jopa yllättävän paljon. Lauantaina järjestetylle kehätien rakennustyömaan opastetulle kiertoajelulle osallistui Valtari-työmaan viestintävastaavan Tarja Kojon mukaan noin 700 ihmistä.

– Emme oikeastaan tienneet, mitä odottaa. Ihan mahtavaa, että ihmiset olivat kiinnostuneita. Olimme todella positiivisesti yllättyneitä, Kojo iloitsi.

Kehätie houkutteli arviolta 700 ihmistä opastetulle kiertoajelulle. Suosion takia kierroksia jatkettiin noin 1,5 tuntia aiottua pidempään. Kuva: Sami Kuusivirta

Kehätiestä on järjestetty hankkeen aikana useampia asukastilaisuuksia, joissa tietyömaan etenemisestä ja itse hankkeesta on kerrottu. Lauantain kiertoajelu oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun tavan kansa pääsi seuraamaan tien rakennusta varsinaiselta työmaalta käsin.

Keskimääräinen jonotusaika kaksi tuntia

Lauantain kiertoajelun oli tarkoitus alkaa kello 10 ja kestää aina kello 15 asti. Kiertoajelu aloitettiin kuitenkin hivenen aikaisemmin, sillä ihmisiä oli saapunut paikalle rutkasti etukäteen. Kojon mukaan kiertoajelua jatkettiin lisäksi puoli viiteen asti.

Seuraamme tietyömaan etenemistä jatkuvasti. Odotamme jo innolla, koska tie päästään aukaisemaan liikenteelle ja pääsemme oikaisemaan Launeelle. Kiertoajelulle osallistunut Vesa Rinne

Kaikkiaan kierrosta ajettiin neljällä minibussilla. Yhteen bussiin mahtui noin 15–20 ihmistä. Alun perin kierrokset oli tarkoitus ajaa kolmella täyskokoisella linja-autolla, mutta isot bussit eivät mahtuneet kulkemaan tietyömaalla yhtä hyvin kuin niitä pienemmät.

Nopean kyselyn jälkeen selvisi, että keskimääräinen jonotusaika lauantain kiertoajelulle oli lähemmäs kaksi tuntia. Vaikka aurinko paahtoi täydeltä taivaalta, jonossa vallitsi letkeä tunnelma.

– Olihan jonotus aika pitkä, mutta oli ihan huippua, että tänne oli järjestetty mehu- ja kahvitarjoilu ja vessa. Lisäksi täällä on näytillä työkoneita, joita kävimme katsomassa poikani kanssa odottaessamme, kierrokselle osallistunut Anu Kytölä sanoi.

Anu Kytölän ja 5-vuotiaan Niilo-pojan mielestä kiertoajelu oli parin tunnin jonotuksen arvoinen. Kuva: Sami Kuusivirta

Kytölän 5-vuotias Niilo-poika ei myöskään jonotuksesta lannistunut. Kierrokselta päästyään sekä äiti että poika tuumasivat kiertoajelun olleen lopulta jonottamisen arvoinen.

– Niilo nauroi ihan ääneen, kun ajoimme pitkin työmaan töyssyisiä teitä, Kytölä kertoi.

Tunnelit keräsivät kiinnostusta

Noin 30 minuutin kiertoajelu kulki rakennettavan kehätien Lahden päässä. Matkalle mahtui muun muassa sekä Liipolan että Patomäen tunnelit.

Kilometrin mittainen Liipolan tunneli oli lauantain kiertoajelun selkeä vetonaula. Tunnelin louhinta on saatu pääosin valmiiksi. Kuva: Sami Kuusivirta

Erityisesti Liipolan kilometrin mittainen, kallioon louhittu tunneli tuntui olevan kiertoajelun tähti. Moni paikalle saapunut kertoikin Liipolan tunnelin olleen syy, miksi kiertoajelulle oltiin ylipäätään lähdetty.

Tunneleita katsomaan olivat saapuneet myös hollolalaiset Sanna ja Vesa Rinne.

– Seuraamme tietyömaan etenemistä jatkuvasti. Odotamme jo innolla, koska tie päästään aukaisemaan liikenteelle ja pääsemme oikaisemaan Launeelle, Vesa Rinne sanoi.

Sanna ja Vesa Rinne kertoivat nauttineensa kiertoajelusta. "Opin paljon uutta", Sanna Rinne kommentoi. Kuva: Sami Kuusivirta

Työmaatiet muutetaan hankkeen jälkeen kuntopoluiksi

Opastetun kierroksen aikana bussissa oli melko hiljaista. Ihmiset kuuntelivat oppaan kertomuksia korva tarkkana. Kierroksen aikana työmaalle ei päässyt kävelemään, vaan tien rakennusta seurattiin auton ikkunoista. Bussi ajoi reitin yhtäjaksoisesti pysähtymättä.

Reitti alkoi Liipolan tunnelin läntiseltä suuaukolta. Kahdesta osasta koostuvan tunnelin louhinta on saatu pääosin tehtyä, pientä erikoisrakenteiden louhintaa lukuun ottamatta.

Seuraavaksi Liipolan tunnelilla rakennetaan sen molemmille suuaukoille tulevaa betonitunneliosuutta. Myös tunnelin kaksi osaa yhdistävää betonista väliosaa rakennetaan parhaillaan.

Liipolan tunnelin jälkeen rakennustyömaalla silmiin pisti ajoväylää reunustavat valtavat louhepenkat. Yhdestä Liipolan tunnelin räjäytyskerrasta syntyi 50 kuormaa kivilouhetta. Tunnelin louhinnasta saatava kiviaines hyödynnetään kehätien pohjassa.

Molemmille Liipolan tunnelin suuaukoille sekä tunnelin kahden osan väliin rakennetaan betoniset tunneliosat. Yksi tällainen betonitunnelin kehikko näkyy kuvassa. Kuva: Sami Kuusivirta

Kojon mukaan tietyömaalle syntyneitä työmaateitä hyödynnetään kehätien valmistumisen jälkeen kuntoilureitteinä ja kehätietyömaan takia käytöstä poistetut liikuntareitit palautetaan entiseen kuntoonsa.

Kiertoajelulla esiteltiin myös ympäristön eteen tehtyjä ratkaisuja. Näitä olivat esimerkiksi Launeen eritasoliittymän lähellä oleva betoninen pohjavesikaukalo, jolla pohjavesi suojataan. Lisäksi Patomäen tunnelin lähettyvillä olevaan Paskurinojan siltaan on rakennettu niin sanottuja saukkopolkuja, joita pitkin pienet eläimet voivat kipittää turvallisesti sillan ali.

Patomäen tunnelille vievän Paskurinojan sillan alle on rakennettu reittejä, joita pitkin pienet eläimet voivat alittaa tien turvallisesti. Kuva: Sami Kuusivirta

400 metrin mittainen Patomäen tunneli oli myös mielenkiintoinen näky. Sillan rakentamisessa on käytetty varta vasten kehätiehankkeeseen kehitettyä TT-laataksi kutsuttua betonilaattaa. Laattoja tunnelin rakentamiseen on käytetty liki 250 kappaletta, joista viimeinen asennettiin paikoilleen pari viikkoa sitten. Kun tunneli saadaan valmiiksi rakennetaan sen päälle nurmella päällystetty urheilukenttä.

Opastetulle kierrokselle osallistuneet suhtautuivat kehätiehankkeeseen positiivisesti

Lauantaina paikalle saapunut väki tuntui suhtautuvan uteliaisuuden lisäksi myös hyvin positiivisesti kehätien rakentamiseen.

Monen muun tavoin myös Jukka Kilpeläinen kehui opastettua kiertoajelua jonottamisen arvoiseksi. "Meinasin kyllä jo luovuttaa jonotuksen suhteen, mutta vaimo kannusti jäämään, kun kerta tänne oltiin tultu", 1,5 tuntia kierrokselle jonottanut Kilpeläinen kertoi. Kuva: Sami Kuusivirta

Patomäellä asuva Jukka Kilpeläinen kertoi osallistuneensa useampaan kehätietä koskevaan asukastilaisuuteen. Kilpeläinen kertoi olevansa kiinnostunut tietyömaasta, koska se koskettaa omaa asuinaluetta.

– Ohitien takia asuintalomme lähelle rakennettiin meluvalli, johon me asukkaat olemme olleet todella tyytyväisiä. Valli on vähentänyt melua selkeästi, Kilpeläinen kertoi.

– Mielestäni kehätie on todella odotettu uudistus. Mannerheiminkatu on ollut todella vilkas sekä raskaiden että vaarallisten kuljetusten takia. On hyvä, että kehätien avulla nämä kuljetukset saadaan pois Lahden keskustasta, Kilpeläinen tuumasi.

Korjattu 31.8. klo 21.13: kohtaa, jossa puhuttiin Patomäen tunnelista.

Kehätie

Suomen suurin tietyöhanke

Eteläisen kehätien on tarkoitus parantaa liikenneturvallisuutta ja ohjata läpikulkuliikenne pois Lahden ja Hollolan keskusta-alueilta.

Lahden eteläinen kehätie kulkee 13 kilometrin matkan Hollolan Soramäestä nelostielle Lahden Kujalaan.

Kehätien rakennus alkoi kevättalvella 2018.

Tien on arvioitu avautuvan liikenteelle vuoden 2020 lopulla. Kehätien viimeistelytöitä tehdään vielä vuonna 2021 ja viimeinen päällystekerros tehdään vuonna 2023.

Hanke maksaa noin 275 miljoonaa euroa. Kustannuksiin on laskettu myös Lahden eteläisen sisääntulotien eli Uudenmaankadun parantamisen vaatimat 17 miljoonaa euroa.

Valtion rahoitusosuus Lahden eteläisestä kehätiestä on 72 prosenttia, eli 198 miljoonaa euroa ja Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan yhteinen rahoitusosuus on 28 prosenttia eli 77 miljoonaa euroa.

Väylävirasto, Lahden kaupunki ja Hollolan kunta solmivat lähes 50 vuotta vireillä olleen Lahden eteläisen kehätien hankkeen toteuttamissopimuksen keväällä 2017.

Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi