Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahti neuvottelee ympäryskuntien kanssa Green Capital -rahoituksesta – naapurit haluavat vastineeksi selviä hyötyjä

"Osuutemme taisi olla yli 100 000 euroa. Emme ole käsitelleet asiaa ollenkaan", Orimattilan kaupunginjohtaja Osmo Pieski kertoo.

Päijät-Hämeen kuntajohtajat kävivät opintomatkalla ympäristöpääkaupunki Oslossa. Kuvassa Lahden yhteysjohtaja Mari Kuparinen, Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen, Padasjoen kunnanjohtaja Petri Koivula, Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka, Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Laura Leppänen, Kärkölän pormestari Markku Koskinen, Oslon aluehallinnon johtaja Øyvind Såtvedt, ohjelmajohtaja Saara Vauramo, Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen, Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen sekä Orimattilan kaupunginjohtaja Osmo Pieski. Kuva: Lahden kaupunki

Lahden naapurikunnissa suhtaudutaan varovaisen myönteisesti Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -hankkeen tarjoamiin yhteistyömahdollisuuksiin. Vaikka Green Capital -titteli myönnettiin Lahdelle, teemavuoden toivotaan näkyvän eri tavoin myös seudullisesti.

Hankkeen valmistelua pohjustettiin ympäristöpääkaupunki Osloon suuntautuneella opintomatkalla viime viikolla. Mukana olivat Päijät-Hämeen kunnanjohtajat Sysmän ja Hartolan johtajia lukuun ottamatta.

– Pyrimme tekemään polkua ja konkretiaa, että miten tästä edetään ja miten kokonaisvaltainen seudullinen ohjelma luodaan. Tavoitteena on, että koko maakunta tekee osuuttaan ja pyrkii ympäristötekoja lisäämään, Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen kertoo.

"Uusia tekoja ja avauksia"

Kevääseen 2022 ulottuvalle ympäristöpääkaupunkihankkeelle on kaavailtu 9 miljoonan euron budjettia, mistä Lahden ja muiden kuntien maksettavaksi tulisi kolmasosa. Lahden ympäristökuntien lähtökohta on, että tuen vastineeksi on saatava selviä hyötyjä.

– Rahoitusta on helpompi esittää, jos on osoitettavissa uusia tekoja ja avauksia tai kuntabrändin näkökulmasta uutta ja vahvistavaa, Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka toteaa.

Olemme tehneet systemaattisesti ympäristötyötä. Kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka

– Täytyisi kirkastaa, mistä lähtökohdista tehdään, jotta se mahdollisimman hyvin palvelisi meitä, Orimattilan kaupunginjohtaja Osmo Pieski sanoo.

Orimattilassa kaupungin tulos on painumassa tänä vuonna 4,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

– Rima uusiin avauksiin nousee selvästikin, Pieski ennakoi.

Neuvottelut syys-lokakuussa

Kuntien kanssa käydään yhteistyöneuvottelut syys-lokakuun aikana, kertoo ohjelmajohtaja Saara Vauramo. Keskusteluissa käydään läpi ympäristötekemiseen liittyviä asioita kunnittain.

– Pyrimme konkretisoimaan niitä ja katsomaan etenemistä. Sitten vasta tullaan siihen, onko tähän erikseen budjetoitava rahaa ja miten kohdentaminen kunnittain tapahtuu.

Kuntien mahdollisista rahoitusosuuksista on tehty alustavia laskelmia.

– Rahoituspyynnössä meidän osuutemme taisi olla yli 100 000 euroa. Emme ole käsitelleet asiaa ollenkaan, Orimattilan Pieski toteaa.

Tuki voi olla työpanosta

Vauramon mielestä euroista kannattaa keskustella vasta siinä vaiheessa, kun ympäryskunnissa on ehditty miettiä, mitä ne voisivat hankkeesta saada ja millaisilla sisällöillä tulla mukaan.

 –Ymmärrän, että pienissä kunnissa on vaikeaa irrottaa hankkeeseen euroja. Myös työpanoksella on rahallinen arvo, joka ihan varmasti halutaan huomioida.

Asikkalan kunta on tehnyt toimia kiinteistöjen energiankulutuksen pienentämiseksi. Ilmavesilämpöpumppu Vesivehmaan koululla. Kuva: Pirjo Kamppila

Vauramon mukaan kuntien ympäristötyötä pitää kytkeä Green Capital -hankkeeseen. Esimerkiksi Asikkala ja Padasjoki kuuluvat päästövähennyksiin tähtäävien kuntien Hinku-verkostoon.

– Olemme tehneet systemaattisesti ympäristötyötä kuten energiansäästöä. Olemme olleet huonoja kertomaan siitä, Ikola-Norrbacka sanoo.

"Asukkaille näkyväksi"

Ikola-Norrbacka pitää teemavuotta isona mahdollisuutena Lahden alueen kunnille.

– Jos ympäristöasioilla pystytään luomaan kuntalaisille hyvinvointia, silloin olemme onnistuneet.

Onnistuessaan ympäristöpääkaupunkivuosi voi synnyttää ekologisten ratkaisujen lisäksi teemaan liittyvää liiketoimintaa.

– Hanke on tosi kunnianhimoinen eikä missään nimessä mikään läpihuutojuttu, Pieski toteaa.

Vauramon mukaan ympäristöpääkaupunkivuosi on tehtävä asukkaille näkyväksi ja konkreettiseksi. Hän muistuttaa, että teemavuosi parantaa erilaisten hankkeiden rahoitusmahdollisuuksia ja tuo näkyvyyttä.

Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Laura Leppänen ehdottaa, että kunnat huomioisivat ympäristöpääkaupungin teemat esimerkiksi avustuksia myöntäessään.

Leppänenkin korostaa, että rahoitusta kannattaa koota jo tehtyjen ympäristötekojen pohjalta eikä niin, että kunnilta edellytettäisiin rahapottia, jonka käyttöä sitten lähdettäisiin miettimään.

Lue myös: Näkökulma: Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen astui miinaan, joka poliitikkojen olisi pitänyt raivata
 
Teemavuosi

Toiminta asukkaille näkyväksi

Lahti voitti Euroopan komission myöntämän European Green Capital -palkinnon kesäkuussa kolmannella yrittämällään.

Lahti toimii Euroopan ympäristöpääkaupunkina vuonna 2021.

Pyrkimyksenä on koota 9 miljoonan euron budjetti, johon osallistuvat Lahden ja seudun muiden kuntien lisäksi valtio, yritykset ja yhteisöt sekä Euroopan komissio.

Tavoitteena on tehdä asukkaille näkyviä ja konkreettisia asioita, joista esimerkkejä voisivat olla kaupunkipyörät tai paikallisliikenteen sähkö- ja biokaasubussit.

Asukkaille tarjotaan mahdollisuuksia esittää ideoita ja saada rahoitusta erilaisiin projekteihin.

Teemavuoteen liittyen Lahdessa järjestetään lukuisia ympäristöön liittyviä tapahtumia.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi