Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Maisteriopiskelijan elämää Lahdessa: vain viisi lähipäivää vuodessa

Lahden status yliopistokaupunkina on tuore. Kävimme kampuksella kysymässä, miten opiskelijajärjestöjen edustajat ja opiskelijat arvioivat LUT-yliopiston vaikutuksia nyt ja tulevaisuudessa.

Espoossa asuva, mutta lahtelaissyntyinen Sara Orre pendelöi kotikaupungistaan Lahteen tarpeen mukaan. Hän aloitti juuri energiatekniikan maisteriohjelmassa LUT:n Lahden kampuksella. "Täytyy seuraavaksi lähteä tutustumaan kampukseen", hän sanoi perjantaina. Kuva: Ronja Koskinen

LUT-yliopiston Lahden kampuksella aloittaa tänä syksynä 166 uutta maisteriohjelmaopiskelijaa, mutta miten se näkyy Lahden katukuvassa?

Espoossa asuva Sara Orre kertoo, että hänellä on vain viisi lähipäivää vuodessa. Perjantaina Orre tuli NiemiCampukselle osallistuakseen LUT:n orientaatiopäivään. Kaikille yhteinen ohjelmaosuus hoidettiin suomalaiseen tyyliin napakan nopeasti.

– Kaveri suositteli LUT:a, ja minulle Lahden kampus oli lahtelaissyntyisenä itsestäänselvä valinta, Orre sanoo hymyillen.

Hänellä on jo kaksi amk-tutkintoa, joiden jatkeeksi hän haluaa suorittaa energiatekniikan maisteriohjelman. Orre kertoo, ettei esimerkiksi Helsingin yliopistossa ollut aivan vastaavaa maisteriohjelmaa edes tarjolla.

– Lähipäivien vähyys sopii useille työssäkäyville. Moni tuttava on sanonut, että onpa hienoa, että opiskeluja voi toteuttaa noin. Olen nähnyt jo tarpeeksi niin sanottua opiskelijaelämää, nyt minulla on vain tutkinto tavoitteena. Mutta saatan minä Lahdessa joissakin opiskelijoiden yhteisissä tapaamisissa käydä.

LUT on yhtä kuin Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto.

Lahden yliopistokampuksella työskentelevä Ilmari Pirkkamaa näytti uusille maisteriopiskelijoille kampusalueen karttaa orientaatiopäivänä perjantaina. Kuva: Ronja Koskinen

Pia Etelävuori, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan LTKY:n hallituksen puheenjohtaja, sanoo, että Lahti on uusi yliopistokaupunki.

– Muissa Suomen yliopistokaupungeissa on ollut yliopistot kymmeniä vuosia, joten ei voi olettaakaan, että opiskelijameno tai -identiteetti syntyvät ihan yhtäkkiä. Näemme ylioppilaskuntana Lahdessa ja Lahden alueella paljon mahdollisuuksia.

Etelävuoren mukaan opiskelijakulttuuri ja -etuudet hakevat paikkaansa Lahdessa, mutta "muutaman vuoden päästä ei edes muisteta aikaa ennen kuin Lahti oli opiskelijakaupunki".

Keskeneräisyys näkyy esimerkiksi siinä, ettei Lahden yliopisto-opiskelijoilla ole vielä kovin paljon paikallisia LTKY:n opiskelijaetuja.

– Valtakunnallisesti tarjoamme esimerkiksi Frankin palvelun kautta monia myös Lahdessa käyviä etuja, ja lähivuosina aioimme kartoittaa, millaisia etuja Lahden opiskelijamme kaipaavat. Tällä hetkellä panostamme Lahdessa opiskelijoiden ryhmäytymiseen ja yhteisön luomiseen, Etelävuori kertoo.

Frank Students on vuonna 2013 perustettu opiskelijoiden hyötypalvelu, joka tarjoaa opiskelijatunnistautumisen ja opiskelijaedut saman katon alta.

"Ilman muuta Lahti on opiskelijakaupunki"

LUT-yliopisto toimii samalla kampuksella kuin Lahden ammattikorkeakoulu Lamk, joka yhdistyy ensi vuoden alussa Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa. Uutta ammattikorkeaa kutsutaan nimellä LAB.

Samalla Lamkin opiskelijakunnan nimeksi vaihtuu KOE. "KOE tutorointi, KOE tapahtumat, KOE edunvalvonta – KOE opiskelijaelämä!". Näin nimen taustaa avataan Lamkon Insta-tilillä.

Vaikka fuusio ja sen tuomat muutokset mietityttävät monia, yksi asia on Lamkon varapuheenjohtajan Laura Hahlin mielestä selvä:

– Ilman muuta Lahti on opiskelijakaupunki, onhan täällä pelkästään amk-opiskelijoita yli 5 000. On totta, että Lahti oli pitkään kaupunki, jolla ei ollut mainetta opiskelijakaupunkina, mutta olemme tehneet tosi paljon töitä hyvän maineen luomiseksi. Olemme esimerkiksi tehostaneet edunvalvontaa ja järjestäneet opiskelijoille paljon erilaisia opiskelijaetuuksia kaupungin palveluista, Hahl sanoo.

Hahlin mielestä Lahdessa on opiskelijalle edullinen julkinen liikenne, ja opiskelijoiden terveydenhuoltokin on järjestetty keskustan alueelle, mikä palvelee monia parhaiten.

Mitä tulee yliopistoon, katukuvassa sen tulo kaupunkiin näkyy lähinnä symbolisesti, Hahl arvioi.

– Mutta opiskelijoille muutos on konkreettinen. NiemiCampukselle viimeistellään parhaillaan yliopistolle omia tiloja. Ja jos Lamkin opiskelijat ovat liikkuneet kaupungilla lähinnä mustissa haalareissa, jatkossa keskustassa näkyy muunkin värisiä opiskelijahaalareita, hän sanoo.

LUT-yliopistolle on rakennettu omat tilat NiemiCampuksen kolmanteen kerrokseen Lahden Niementielle. Äänimaailmaa korjataan vielä, mutta lähes kaikki on valmista. Kuva: Ronja Koskinen

Jotkut ovat ihmetelleet, miksi uusi kampusalue sijoitettiin ”kauas asemasta ja keskustasta”. Hahlin mielestä kampuksen sijainti ei ole ongelma ollenkaan.

– Busseja kulkee NiemiCampukselta keskustaan noin 10 minuutin välein. Meillä on täällä Niemessä paljon tilaa, saamme tehdä mitä haluamme sääntöjen rajoissa, ja voimme pitää omia tapahtumia ilman, että siitä on häiriötä muille kaupunkilaisille, hän sanoo.

Hahlin mukaan yhteinen kampus on nostanut opiskelijoiden yhteishenkeä kuluneen vuoden aikana. Kun eri aineita voi opiskella saman katon alla, myös kynnys kokeilla jotain uutta ainetta on laskenut.

Myös Sara Orre on sitä mieltä, että Lahti kehtaa liputtaa olevansa aidosti opiskelijakaupunki.

– Olisihan se mukavaa, jos kampus olisi keskustassa, mutta bussit kulkevat. Täällä on käytössä mobiilibussilippukin, se oli kiva yllätys. Itse olen ajatellut kysellä myös vuokrapyörien käyttömahdollisuutta. Kirjastokin palvelee keskustassa, ja varmaan siellä haalariporukoitakin tullaan näkemään, hän sanoo.

LUT sijoittui hyvin kansainvälisessä yliopistovertailussa

LUT oli tänä vuonna sijalla 491 kansainvälisessä QS-yliopistovertailussa. Se ei ole huono sijoitus, kun otetaan huomioon, että maailmassa on yli 18 000 yliopistoa. QS-ranking on yksi merkittävimmistä yliopistovertailuista, ja siinä arvioidaan muun muassa akateemista mainetta, tutkimusviittausten määrää suhteessa akateemisen henkilökunnan määrään ja opiskelija-opettaja-suhdelukua. Helsingin yliopisto arvioitiin samassa vertailussa Suomen parhaaksi, ja se on maailmanlistalla sijalla 107.

Lahdessa eniten maisteriopiskelijoita aloittaa nyt tuotantotalouden DI-ohjelmassa (TUDI) sekä kauppatieteiden tietojohtaminen ja johtajuus (TIJO) -maisteriohjelmassa.

Lahdessa voi opiskella myös näitä maisteriohjelmia: energiatekniikan EnTeDI, yrittäjyyden DI, Circular Economy DI ja Industrial Design Engineering DI.

LUT-rehtori Juha-Matti Saksa esitteli "toimistonsa" yliopiston tiloissa Lahdessa eli reppunsa. Saksa kertoo, ettei hänellä ole ollut omaa toimistohuonetta vuosiin. Repussa kulkee mukana kaikki tarvittava. "Yleensä menen puhelintilaan läppärini kanssa". Kuva: Ronja Koskinen

"Lahdessa ei ole pakko jämähtää vanhaan"

Yliopistoilla on todettu olevan merkittävä taloudellinen vaikutus kaupunkiin aina työpaikoista ja palveluista osaamisen luomiseen ja kertymiseen. Helsinki ja tukku muita eurooppalaiskaupunkeja olivat mukana tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin opiskelijoiden vaikutusta kaupunkiin. Jos opiskelija ei opiskeluaikana integroidu eli löydä omaa paikkaansa kaupungissa, hänen poismuuttokynnyksensä on matalampi valmistumisen jälkeen.

Lamkon Laura Hahl sanoo, että hänen käsityksensä mukaan läheskään kaikki valmistuneet eivät muuta Lahdesta pois.

– Voi olla, että moni menee pääkaupunkiseudulle töihin, mutta asuu edelleen Lahdessa, koska asunnon saa täältä edullisemmin kuin pk-seudulta.

Lahden ongelmia ovat perinteisesti olleet työpaikkojen ja vetovoiman puute. Taloudelliset näkymät eivät kuitenkaan ole kaikki kaikessa. Muuttoliiketutkija Timo Aro totesi taannoin ESS:n haastattelussa, että ”Lahden ainoa haitta on heikko maine, joka ei vastaa todellisuutta.” Kun jonkin maineen on kerran saanut, siitä on vaikea päästä eroon, mutta Aron mielestä Lahdella on siihen edellytykset.

– Toki paikkakunta ja sen kiinnostavuus vaikuttaa monilla ihmisillä opiskelupaikan valintaan. Itse lähdin Lappeenrantaan kokeilemaan lukion jälkeen omia siipiäni ja suorittamaan lähihoitajan tutkinnon. Lahteen palasin, koska halusin olla lähellä ja perhettä ja sukulaisia. Työpaikkakin löytyi täältä, Hahl kertoo.

LTKY:n Pia Etelävuoren mielestä nykyisin ei enää koeta, että jokin paikkakunta olisi Suomessa paras paikka opiskella, vaan "yleisesti kiinnytään siihen omaan kaupunkiin". Etelävuori sanoo, että suomalaisesta yliopistosta saadut todistukset ovat työmarkkinoilla lähtökohtaisesti samanarvoisia, eikä “statuseroja” kaupunkien tai yliopistojen välillä oikeastaan ole.

– Opiskelijaelämä tuntuu juuri nyt elävän pientä murrosta erityisesti yhä tiukentuvien tutkintoaikojen kanssa. Uskon, että Lahti kykenee tekemään itsestään mielettömän paikan opiskella ja olla, koska siellä kyetään nyt luomaan uutta, eikä jämähdetä vanhoihin perinteisiin.

Lähteitä: International Association of Universities; QS World University Rankings 2020; Helka Kalliomäki, Opiskelijoiden vaikutus opiskelukaupunkiin (2014).

Opiskelijaetuuksia Lahdessa

Alennuksia hinnoista

Bussiliput: Waltin arvolippu on 30 prosenttia aikuisten kertalippua edullisempi päätoimisille tutkinto-opiskelijoille . Alennus on voimassa koko LSL:n liikennöintialueella. Kausilipun opiskelija-alennus on 30 prosenttia aikuisten kausilipun hinnasta.

Ravintolat & Palvelut: Opiskelijakunta Lamkon jäsenet saavat alennusta tai muita jäsenetuja esimerkiksi useissa ravintoloissa, kahviloissa, kaupoissa, Lahden kaupunginteatterissa, muutamasta parturi-kampaamosta, Pelicansin lipuista, polkupyörähuolloista ja joistakin liikuntapalveluista. Lamko on Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunta.

Yliopisto-opiskelijoita palvelee Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta LTKY.

Sanomalehdet: Päätoiminen, omassa taloudessa asuva opiskelija voi tilata Etelä-Suomen Sanomat itselleen 12 kuukauden määräaikaisena tilauksena puoleen hintaan joko yhdistelmätilauksena tai VerkkoPlus tilauksena.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi