Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Metsän katoaminen herätti tavalliset ihmiset suojelemaan monimuotoisuutta

Heinolalainen kallio ja kaatuneet kuuset ovat arvokasta luontoa

Kuva: Pirjo Kamppila

Tie kapenee kapenemistaan, kunnes saavumme Erja ja Juhani Lindqvistin kesämökin pihaan Heinolan Marjoniemessä. Metsän- ja luonnonhoidon neuvoja Janne Varjola on luvannut esitellä täällä metsää, joka on tarjolla vapaaehtoiseksi suojelukohteeksi.

Silmä todellakin lepää maisemassa: koivikkoa, järvenranta, uhkeita vihreitä saniaisia. Varsinainen kansallismaisema siis ja varmaankin suojelun väärti.

– Tällainen metsittynyt pelto ei ole luonnon monimuotoisuuden kannalta kovin kummoinen, toppuuttelee Varjola. Sen sijaan hän suuntaa askeleensa toiseen suuntaan, kalliolle.

Metsittynyt pelto ei ole luonnon kannalta erityisen arvokas. Kuva: Pirjo Kamppila

Metsä katosi ympäriltä

Lindqvistit ovat sopineet tapaamisesta Varjolan kanssa, koska maisemat mökin ympärillä muuttuivat parissa vuodessa totaalisesti. Rajanaapurit hakkuuttivat sankan metsänsä, ja nyt mökin takana siintää todella suuri hakkuuaukko, reippaasti toistakymmentä hehtaaria. Lindqvistit ovat mökkeilleet paikalla 50 vuotta, joten raju muutos on ymmärrettävästi järkytys.

– Minä soitin Metsäkeskukseen, kun halusin varmistua, ettei tätä meidän metsää hakata. Pelkäsin, onko täällä enää metsää missään, selittää Juhani Lindqvist. Oikea soittokohde selvisi tuoreesta uutisesta, jossa kerrottiin vapaaehtoisesta Metso-suojeluohjelmasta.

Varjola selvitti etukäteen ehdotetun metsäpalstan puustoa ja maaperää kartoista sekä metsätiedostoista. Nyt hän tuli paikan päälle tarkentamaan näkemystään.

Janne Varjola selvitti jo etukäteen Juhani ja Erja Lindqvistin metsän tiedot. Kuva: Pirjo Kamppila

Arvokkaimmat löytyvät 10-pykälästä

Metsänomistajalle maksetaan suojelusta korvaus, mutta toisaalta rahan vastikkeeksi maastosta pitää löytyä erityisen tärkeitä luontokohteita. Varjola alkaa heti pihassa puhua numeroista:

– Täältä saattaa löytyä jopa kymppipykälän kohteita.

Se tarkoittaa metsälain 10. pykälässä lueteltuja kaikkein arvokkaimpia luontokohteita. Ne ovat lain nojalla automaattisesti rauhoitettuja.

– Kohteet ovat pienialaisia ja luonnontilaisia ja lisäksi ne erottuvat selkeästi ympäristöstään, täsmentää Varjola.

Kymppikohde on esimerkiksi yli 10 metriä korkea jyrkänne, ja siksi Varjola on ensimmäisenä kiinnostunut kalliolle kiipeämisestä. Jyrkänteeltä valuu alas ravinteita, jotka vaikuttavat alusmetsään. Jyrkänne ja alusmetsä muodostavat yhdessä arvokkaan kokonaisuuden.

– Erittäin hyvältä näyttää suojelun kannalta, arvioi Varjola.

Lisää arvopisteitä kertyy lahopuusta, sillä tuuli on kaatanut maahan järeitä kuusia. Tosin laho lehtipuu olisi vielä kiinnostavampaa.

Metsä uudistuu, mutta maisema palautuu hitaasti. Kuva: Pirjo Kamppila

Laavu sallittu

Lindqvist on totutellut ajatukseen, että tämä metsäpalsta voitaisiin suojella pysyvästi. Se tarkoittaa, että valtio maksaa puista täyden korvauksen – vieläpä verottomasti – mutta metsäpohja jäisi kuitenkin yhä pariskunnan omaisuudeksi. He voisivat siis rakentaa rantaan haaveilemansa laavun ja edelleen vuokrata maat metsästysseuralle.

– Ei hassummalta kuulosta, Juhani Lindqvist miettii kuullessaan näistä vapauksista.

Maastokierroksen jälkeen Varjola näyttää edelleen vihreää valoa suojelulle. Aivan koko alue ei ehkä täytä kriteereitä, mutta pari hehtaaria on hieman liian pieni pilkottavaksi. Pysyvään suojeluun halutaan kokonaisuuksia.

Kalliojyrkänne ja alusmetsä ovat kappale arvokasta luontoa. Kuva: Pirjo Kamppila

Tarjous harkintaan

Seuraava vaihe on, että asiaan liittyvää postia lähetellään edestakaisin pariskunnan, Metsäkeskuksen ja lopullisen rahanjakajan eli ely-keskuksen kesken. Jos metsä hyväksytään suojelukohteeksi, Lindqvistit saavat korvaustarjouksen, jonka he voivat halutessaan vielä hylätä.

– Kaikki on vapaaehtoista, painottaa Varjola.

Aikaa saattaa kulua viikkoja tai muutama kuukausi. Tässä tapauksessa suojelulla ei ole tulipalokiire, koska Lindqvistit eivät todellakaan ole suunnittelemassa hakkuita.

Lyhyt mutta tiukka

Vapaaehtoisuuteen perustuva Metso-ohjelma käynnistettiin vuonna 2008. Siihen sisältyy myös vaihtoehto lopulliselle suojelulle, eli kymmenvuotinen rauhoitus.

– Sen kriteerit ovat paljon tiukemmat ja alat ovat pienemmät kuin pysyvässä suojelussa, selittää Varjola.

Korvaus pysyvästä rauhoituksesta on ollut koko maassa keskimäärin vajaat 5 000 euroa hehtaarilta ja suojeltu ala noin 10 hehtaaria. Hintahaitari on kuitenkin laaja riippuen korvattava puun määrästä.

Määräaikaisrauhoituksen korvaus ja suojelualat ovat pienempiä.

Metsäluonto

Suojelua etelässä

Metso on Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Se perustuu vapaehtoiseen suojeluun ja siitä saatavaan korvaukseen. Ohjelma on käynnissä vuosina 2008-2025.

Tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen.

Suojeltavaksi otetaan pienehköjä, merkittäviä elinympäristöjä.

Niitä ovat muun muassa lehdot, lahopuustoiset kangasmetsät, puustoiset suot, tulvametsät, harjujen paahdeympäristöt, puustoiset perinnebiotoopit sekä eräät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot.

Kohteita voidaan suojella joko määräaikaisesti tai pysyvästi. Valtio voi myös ostaa kohteen.

Metso-ohjelmalla pyritään suojelemaan 178 000 hehtaaria.

Viime vuoden lopussa koossa oli 64 prosenttia.

Vuonna 2014 siirrettiin yli 13 000 hehtaaria valtion talousmetsiä suojeluun.

Tavoite tälle vuodelle on 4 500 hehtaaria, ja siihen on käytettävissä noin 25 miljoonaa euroa.

Valtion ensi vuoden budjettiin on luvassa tuntuva lisäys rahoitukseen.

Lakisääteiset luontokohteet, kuten purot, lehdot ja hiekkarannat, on talousmetsissäkin suojeltava käsittelyltä.

Lähde: metsonpolku.fi
Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi