Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Päijät-Hämeen pörssijohtajat eivät yltäneet miljoonatuloihin, mutta tienaavat silti päivässä reilut 1700 euroa

Päijät-Hämeen pörssiyhtiöiden johtajien tienestit kalpenevat valtakunnallisessa vertailussa.

Kuvituskuva Kuva: Sami Lettojärvi

Päijäthämäläinen pörssijohtaja tienaa päivässä saman kuin keskituloinen kahdessa viikossa. Toisin sanoen pörssipomo tienaa yhden työpäivänsä aikana rapiat 1700 euroa, joka on kymmenkertainen summa verrattuna keskiverto palkansaajan päiväansioon.

Vuonna 2018 Päijät-Hämeen pörssiyhtiöiden johtajat tienasivat keskimäärin 436 014 euroa. Tavallinen palkansaaja tienaa Suomessa keskimäärin 42 400 euroa vuodessa.

Selvityksessä on huomioitu Etteplanin, Rapalan, Rauten ja Uponorin toimitusjohtajien palkka- ja palkkiokehitys vuonna 2018. Yritykset ovat ylikansallisia pörssiyhtiöitä, joiden juuret ovat Päijät-Hämeessä.

Keskituloon on huomioitu toimitusjohtajien peruspalkka ja bonukset, jotka muodostavat suuren osan koko tienestistä. Tavallista palkansaajaa kuvaa Tilastokeskuksen luku, joka kertoo kokoaikaisessa työsuhteessa olevan keskimääräiset ansiot bonuksineen. Peruslaskelmiin ei sisällytetty osakkeina tai optioina maksettuja kannustimia eikä lisäeläkemaksuja.

Tavallisen palkansaajan peruspalkka on noussut 14 prosenttia kahdeksassa vuodessa. Päijäthämeessä pörssijohtajien tulot puolestaan laskivat peräti kolmanneksella vuodesta 2016. Vuosien 2010 ja 2018 välillä palkkakehitys on keskimäärin kuitenkin noin viisi prosenttia.

Päijäthämäläisten pörssijohtajien palkat ovat vuosien saatossa kehittyneet vaihtelevasti, mutta pitkällä aikavälillä suunta on ylöspäin. Lähes kaikkien toimitusjohtajien peruspalkka nousee vuosittain tasaisesti, kuten myös bonukset. Toimitusjohtajien tulot kasvavat tyypillisesti siinä missä yhtiöiden liikevaihtokin kasvaa.

Pörssijohtajien palkkiokehitys kulkee omassa sarjassaan

Päijäthämäläisten pörssiyhtiöiden johtajien ansioita voi kuitenkin varauksella kutsua maltillisiksi, kun niitä vertaa Suomen suurimpien pörssiyhtiöiden johtajien ansioihin.

Suuren pörssiyhtiön toimitusjohtaja tienasi viime vuonna peruspalkkaa ja rahabonuksia keskimäärin noin 1,1 miljoonaa euroa. Osakepalkkiot ja lisäeläkemaksut lähes kaksinkertaistavat tienestit 2,1 miljoonaan euroon vuodessa, kertoo Helsingin Sanomien tekemä selvitys.

Kuva: Anssi Hietamaa

Päijät-Hämeessä ei ylletty viime vuonna aivan miljooniin, mutta pörssiyhtiöiden tulokuningas oli Uponorin toimitusjohtaja Jyri Luomakoski, joka tienasi 790 898 euroa. Luomakosken tienestit laskivat reippaasti vuoden 2016 huippuun verrattuna. Tuolloin bonukset nostivat tulot yli miljoonan. Uponor on maailman suurimpia putkijärjestelmien toimittajia, jonka liikevaihto on kasvanut tasaisesti. Uponorin kotipaikka Helsinki, mutta sen Suomen-yhtiön pääpaikka on Lahden Nastolassa.

Kuva: Anssi Hietamaa

Tasaisin palkkakehitys on ollut nastolalaisen vaneri- ja viilupalkkiteollisuuden konetoimittajan Rauten Tapani Kiiskillä, jonka peruspakka kasvoi viime vuonna kymmenellä tuhannella eurolla. Myös Kiiskin bonukset ovat kehittyneet tasaisesti. Viime vuonna Kiiskin kokonaistulot kipusivat yli puoleen miljoonaan.

Yhdeksän vuoden aikana Kiiskin ansiot ovat kokonaisuudessaan yli kaksinkertaistuneet, kun mukaan lasketaan hänelle maksetut rahabonukset.

Kannustinohjelmien maksukäytännöt vaihtelevat

Palkitsemisen kokonaistaso ja -rakenne vaihtelevat suuresti pörssiyhtiöiden välillä. Suurissa pörssiyhtiöissä vuosipalkan lisäksi maksettavien kannustinpalkkioiden merkitys on huomattava, sillä ne voivat joissain yhtiöissä muodostaa jopa 80 prosentin osuuden kokonaispalkitsemisesta.

Vuonna 2016 pomojen rahabonusten mediaani oli 139 600 euroa, ja viime vuonna se oli 207 390 euroa. Vuonna 2017 bonukset olivat kuitenkin suuremmat. Bonusohjelmien eli niin kutsuttujen kannustinohjelmien maksujänne lisää vaihtelua vuosien välillä.

Muuttuvien palkanosien merkitys korostuu erityisesti suurissa yhtiöissä, kun taas pienissä palkitseminen keskittyy kiinteään palkkaan.

Kuva: Anssi Hietamaa

Esimerkiksi insinööritoimisto Etteplanin toimitusjohtaja Juha Näkki sai vuonna 2017 tuntuvat bonukset, ja hänen tulonsa kiipivät 1 728 000 euroon. Tuolloin Näkille maksettiin osakepalkkioita kolmelta aikaisemmalta vuodelta kerralla. Viime vuonna Näkki sai palkkaa ja bonuksia 496 000 euron edestä, mikä tasasi palkkiokehitystä.

Etteplanilla on käytössä osakepohjainen kannustinjärjestelmä, jonka kertaluonteinen palkkio maksetaan seuraavan kerran ensi vuonna. Näkki saanee siis seuraavan tuntuvan bonuksen ohjelman päätyttyä, jos palkkion ehdot täyttyvät.

Etteplanin koti on Vantaalla, mutta sen aiempi kotipaikka on Hollola, jossa on yhä Suomen-yhtiön pääpaikka ja noin 50 työntekijää.

Kuva: Anssi Hietamaa

Viime vuoden maltillisimman palkan sai uistinvalmistaja Rapalan toimitusjohtaja Jussi Ristimäki, joka tienasi 477 637 euroa. Asikkalalainen Rapala on maailman suurin uistinvalmistaja, jonka pääkonttori on Helsingissä. Sen tehdas on Vääksyssä, jossa työskentelee 70 henkilöä.

Kun viime vuotta vertaillaan vuosiin 2016 ja 2010, toimitusjohtajien tulot kasvoivat keskimäärin 54 prosenttia. Tuolloin kasvu selittyi esimerkiksi sillä, että Rapala sai uuden toimitusjohtajan. Vuoden 2016 aikana Rapala maksoi palkkioita päällekkäin uudelle toimitusjohtajalle ja entiselle toimitusjohtajalle Jorma Kasslinille.

Korjattu 26.8. klo 10.07: Palkansaajan peruspalkan nousua.

Helmi Hämäläinen
helmi.hamalainen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi