Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme
Erno
Laisi
erno.laisi@ess.fi

Näkökulma: Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen astui miinaan, joka poliitikkojen olisi pitänyt raivata

Ympäristöpääkaupunkihankkeen johtajakohu syntyi epämääräisestä sekoituksesta kokemattomuutta, toimettomuutta, ylimielisyyttä ja intoa.

Kuva: Antti Yrjönen

Yksi kutsuu sitä liian innostuneen miehen arviointivirheeksi, toinen ajattelemattomuuttaan tehdyksi inhimilliseksi virheeksi.

Kolmas väittää ilmeisen vakavissaan, ettei mitään virhettä käynytkään, koska tapaus oli osa laajaa punavihersinistä salaliittoa, jonka on tarkoitus paljastua vasta seuraavien kuntavaalien jälkeen.

Pekka Timonen teki kaupunginjohtajauransa ensimmäisen merkittävän mokan, kun hän ajatteli voivansa palkata Lahden ympäristöpääkaupunkihankkeen johtoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Milla Bruneaun (kok.) tuosta vain.

Timonen itse ei suostunut käyttämään virhe-sanaa, sen johdannaisia tai synonyymejä edes sen jälkeen, kun hän oli perunut Bruneaun valinnan ja ilmoittanut panevansa johtajan pestin julkiseen hakuun.

Hän sanoi vain tehneensä saamansa palautteen pohjalta ”uuden harkinnan”. Se on viestintäpuppua ja tarkoittaa suomeksi virhettä.

Radio Voiman haastattelussa tiistaina Timonen sanoi nostaneensa käden ylös... muttei sentään virheen merkiksi.

Melko kattava joukko lahtelaisia poliitikkoja vasemmalta oikealle on ylistänyt reilun vuoden Lahden kaupunginjohtajana työskennellyttä Timosta nappivalinnaksi – perustellusti.

Hän on solahtanut tehtävänsä vaivatta. Tiukkoja paikkoja, kuten kesäkuinen kyberhyökkäys, on ehtinyt osua matkan varrelle, mutta viestintä- ja puhetaidoistaan tunnettu, kiitelty ja palkittukin Timonen on klaarannut tilanteet toistaiseksi suvereenisti.

Tuntuukin erityisen oudolta, että Timonen polkaisi ilmiselvään miinaan tilanteessa, jossa räjähdys olisi ollut erittäin helposti vältettävissä.

Eikä poliittinen eliitti – etenkään kaupunginhallituksen puheenjohtajatrio Sirkku Hildén (sd.), Juha Rostedt (kok.) ja Aleksi Mäntylä (vihr.) – tehnyt elettäkään estääkseen viestinnällispoliittista farssia.

Parin viikon takaisessa kaupunginhallituksen kokouksessa, jossa Timonen oli Bruneau-visioitaan esitellyt – yhden mielestä selkeästi, toisen mielestä epäselvästi – julkisen haun perään kyseli yksi henkilö, läsnäolo- ja puheoikeudella kokouksessa istunut kaupunginvaltuuston 3. varapuheenjohtaja Jarkko Nissinen.

Kaupunginhallituksessa kukaan ei tarttunut Nissisen tyrkyttämään täkyyn, ei edes nimitysfarssia sittemmin kritisoinut kaupunginhallituksen jäsen, SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Komu tai edes usein täysin omaa linjaansa kaupunginhallituksessa vetävä Rami Lehto (ps.).

Näytti siltä kuin poliitikot olisivat työntäneet Timosen yli laidan, vaikka itse he jättivät valtansa käyttämättä – ja täten edesauttoivat typeryyden tapahtumista.

Entä missä oli Timosen ilmiselvästi kaipaama virka-apu? Kokeneempien viranhaltijoiden olisi pitänyt luetella kokemattomalle kaupunginjohtajalle poliittisten realiteettien aakkosia.

Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteerinä ennen Lahteen saapumistaan työskennellyt Timonen ei ehkä ollut tarpeeksi hyvin sisäistänyt sitä, että äänekäs osa tavallisista kaupunkilaisista ja jokunen kaupungin päättäjäkin pitävät Euroopan ympäristöpääkaupunki -titteliä täysin turhana eliitin uutena rahareikänä.

Tunkkaiselta kabinettisuhmuroinnilta näyttänyt rekrytointiprosessi oli vain yksi lisäsyy lyödä ”eliitin hanketta”.

Timosen toimintaympäristö Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteerinä oli kovin erilainen. Tuolloin oikeastaan kukaan ei kehdannut kyseenalaistaa – ainakaan kovin näyttävästi – juhlavuoden kustannuksia, hyötyjä tai tarpeellisuutta.

Vaikuttaa toisaalta siltä, etteivät Timonen ja kabinettinimityksen siunanneet poliitikot aluksi edes välittäneet vääjäämättömästi eteen tulevasta julkisesta ryöpytyksestä.

Homma haluttiin hoitaa maaliin piittaamatta siitä, mitä kalleaaltoset, seppokorhoset ja perttiarvajat huutelisivat.

Lakitekninen saivartelu, mitä erikoisemmat salaliittoteoriat ilman todisteita tai korruptio-sanan hokeminen Facebookissa caps lock pohjassa olivat odotettavissa olevaa peruskauraa.

Timoselle ja kumppaneille tuli kuitenkin ehkä yllätyksenä se, etteivät meteliä nostaneet vain kaikkein ilmeisimmät tahot, vaan myös poliittisessa hierarkiassa edellä mainittuja korkeammalla olevat henkilöt.

Valtuuston 1. varapuheenjohtaja Mika Kari (sd.) ja teknisen ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Francis McCarron (kok.) etunenässä antoivat kitkeriä kommentteja valintatavasta – ja aivan aiheesta.

Lausuttujen sanojen painoarvo riippuu siitä, kuka sanoo.

Jos kritiikkiä olisivat esittäneet vain jo edellä mainitut ”ilmeiset tahot”, Bruneau olisi jo nyt hankkeen johtaja.

On silmiinpistävää, ettei kukaan – ei yksikään – valintaprosessia kritisoinut poliitikko ole pitänyt Bruneauta epäpätevänä hankejohtajan tehtävään. Se olisikin epäreilua, sillä johtamisesta Bruneaulla riittää näyttöjä.

Bruneau on suomalaisittain arvostettu tv- ja elokuvatuotantojen ammattilainen, kokenut johtaja ja taidokas esiintyjä.

Valtuuston puheenjohtajana hän löi koko persoonansa peliin, kun kaupunki haki vastaansanomattomalla tavalla ympäristöpääkaupunkitittelin suorastaan väkisin Lahteen juhannuksen nurkilla Oslossa järjestetyssä finaalissa.

Yleinen näkemys on se, että Bruneau saa kuin saakin lopulta pestin itselleen – kohusta huolimatta.

– Aivan varma juttu. Se tietenkin tarkoittaa sitä, että monet sinänsä pätevät jättävät hakematta, kiteyttää eräs Lahden kaupunginhallituksen jäsen.

– Ei kukaan oikeasti pätevä ihminen halua lähteä tähän prosessiin mukaan. Niin Millalle pedatulta tehtävä näyttää.

Hakuilmoitus johtajan tehtävään on käytännössä kirjoitettu Bruneaulle.

Esimerkiksi vaatimusta ylemmästä korkeakoulututkinnosta ei ole, koska Bruneaulla ei sitä ole.

Englannin kielen erinomaista kirjallista ja suullista taitoa Bruneaulta löytyy – jo ihan perhesyistä.

Palkkaa valittava johtaja saa hakuilmoituksen mukaan mukavat 8 300 euroa kuukaudessa.

Se on sama summa, jonka kaupunginjohtaja Timonen ehti jo Bruneaulle luvata.

Näytösluonteinen sakkokierros olisi voitu välttää, jos ylimielisyydeltä haiskahtava into ei olisi ehtinyt ajaa poliittisten realiteettien ylitse.

Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi