Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Näkökulma: Some raivostui Brasilialle ja nosti metsäpalot median agendalle, mutta keskustelua vaivaa kontekstin puute

Metsäpalojen savut nousivat torstaina Brasilian Porto Velhon ylle auringon laskiessa. Kuva: EPA-EFE/Roni Carvalho

Maailma palaa ja some raivostui. #PrayforAmazonas-aihetunniste levisi sosiaalisessa mediassa tällä viikolla ja media räjähti torstaina ja perjantaina Amazonin metsäpaloista kertovista uutisista.

”Viimeinkin”, totesi moni Twitterissä vasta toissapäivänä aiheesta huolestunut kansalainen. Miksi media pysyy hiljaa, monet itkivät vielä keskiviikkona.

Näin siitä huolimatta, että esimerkiksi New York Times, Washington Post, Reuters ja lukemattomat muut mediat ovat kirjoittaneet uutisia ja pitkiä, taustoittavia juttuja Amazonin ahdingosta ja Brasilian presidentin Jair Bolsonaron metsäkatoa lisäävästä politiikasta koko kesän.

Jopa konservatiivisista kannoistaan tunnettu The Economist teki Amazonista kansijutun muutama viikko sitten ja on jatkanut aiheesta kirjoittamista.

Suomessa aiheen päällä ovat olleet ainakin Helsingin Sanomat ja Yle. Myös Keskisuomalainen kertoi metsäkadon taustoista heinäkuun lopulla.

Tiistaina Mato Grosson osavaltiossa otettu ilmakuva näyttää, kuinka metsä on tuhoutunut palojen jäljiltä. Kuva: EPA-EFE/ROGERIO FLORENTINO

Siperiassa metsäpalot ovat riehuneet jo useamman kuukauden. Niistä noussut savupilvi oli parhaimmillaan koko Euroopan kokoinen, ja savua kantautui tuulen mukana Pohjois-Amerikkaan saakka.

Tänä vuonna julkaistu tutkimus viittaa siihen, että sademetsiäkin tärkeämpiä hiilinieluja ovat nuoret, kasvavat metsät, joita on runsaasti juuri arktisilla alueilla.

Suomessa viime vuonna tehty tutkimus taas osoittaa, että arktisen alueen hiilinielujen merkitys kasvaa entisestään ilmaston lämmetessä.

Missä somekampanjoijat olivat kolme viikkoa sitten #PrayforSiberia-hashtageineen, kun Siperian paloista kirjoitettiin laajasti mediassa?

Someraivo on hyvästä, sillä se nostaa tärkeän ja meihin kaikkiin vaikuttavan ongelman julkiseen keskusteluun. Brasilian metsäpalot tuskin olisivat nousseet median agendalla näin korkealle ilman Instagramin ja Twitterin aktivisteja.

Silti netissä huutelua vaivaa paha kontekstin puute ja jopa väärän informaation levittäminen.

Netissä huutelua vaivaa paha kontekstin puute.

Brasilian paloista leviävistä kuvista suuri osa on osoitettu jopa vuosia vanhoiksi tai ei lainkaan Brasilian metsiä kuvaaviksi, vaikka samoja kuvia ovat jakaneet julkkikset Leonardo DiCapriosta Ricky Martiniin sekä näiden miljoonat seuraajat.

Taustojen tuntemattomuudesta paras esimerkki ovat laajalle levinneet meemit, joissa verrataan Brasilian metsäpaloja Notre Damen tulipaloon. Meemeissä kysytään, miksi Notre Damen kunnostukseen riittää miljoonia, mutta kukaan ei lahjoita Amazonille.

Vertaus on ontuva. Siinä missä Notre Damen palo oli vahinko, Brasilian metsäpalot ovat laajalti ihmisten tahallaan sytyttämiä. Ranskan presidentti Emmanuel Macron otti ilomielin lahjoitukset vastaan, kun Brasilian Bolsonaroa ei voisi vähempää kiinnostaa, vaikka Amazonin säilyttämiseen lahjoitettaisiin miljardeja.

Amazon ei pala itsestään. Sitä polttavat brasilialaiset kaivosyhtiöt ja maanviljelijät Bolsonaron rohkaisemina.

Vasta viime viikolla Saksa ja Norja leikkasivat kymmenien miljoonien tuet Brasilian Amazon-rahastolle vastauksena maan metsäpolitiikkaan. Bolsonaro ohitti päätöksen olankohautuksella ja parilla myrkyllisellä kommentilla.

Juuri tässä piilee metsäkadon estämisen suurin vaikeus: metsät eivät ole maailman yhteistä omaisuutta.

Ne kasvavat suvereenien valtioiden alueella, ja jos Bolsonaro päättää olla uusi keisari Nero, joka polttaa koko sademetsän maan tasalle, hän voi hyvin tehdä niin.

Huolen Amazonista pitäisi olla meidän kaikkien yhteinen.

Maailma on pullollaan hyvää työtä tekeviä, Amazonin puolesta taistelevia ympäristöjärjestöjä, jotka ottavat mielellään vastaan lahjoituksia. Niiden vaikutusvalta on kuitenkin hyvin rajallinen niin kauan, kun metsäkato ei nouse kansainvälisen politiikan keskiöön.

Viitteitä siitä on, mistä kertovat vaikkapa Macronin perjantaina antamat huolestuneet kommentit.

Toisaalta Euroopan Unioni teki vasta keväällä kauppasopimuksen eteläamerikkalaisen Mercosur-kauppaliiton kanssa. Brasilia on liiton talousmahti.

EU on Brasilian toiseksi tärkein kansainvälinen kauppakumppani sekä viennissä että tuonnissa. Unionilla olisi nyt paikka näyttää Bolsonarolle ja jäädyttää kauppasopimus, kunnes metsätuhot lopetetaan.

Helsingin yliopiston kehtysmaatutkimuksen apulaisprofessori Markus Kröger kommentoi Ylelle, ettei millään ilmastotoimilla ole enää juuri merkitystä, jos Brasilia jatkaa metsien polttamista. Huolen Amazonista pitäisi olla meidän kaikkien yhteinen.

Somesuuttumus luo varmasti myös poliitikoille painetta toimia Amazonin puolesta. Levittäkää siis tietoa, lahjoittakaa, lopettakaa brasilialaisen ruuan kulutus ja pitäkää meteliä.

Mutta ennen kaikkea: tarkistakaa faktanne ja lukekaa taustoista laajemmin, sillä mikään ei syö hyvää tarkoittavalta viestiltä pohjaa niin paljon kuin väärän tiedon levittäminen.

Joonatan Hulkkonen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi