Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kysymys ja vastaus: Ottaako Lahti Oslosta mallia Green Capitaliin, ohjelmajohtaja Saara Vauramo?

Päijät-Hämeen kunnanjohtajat tekivät opintomatkan vuoden 2019 ympäristökaupunki Osloon tällä viikolla. Vain Sysmän ja Hartolan kunnanjohtajat jättäytyivät vierailulta pois.

Saara Vauramo on Green Capital -hankkeen ohjelmajohtaja. Kuva: Mirja Hussain

Päijät-Hämeen kunnanjohtajat tekivät opintomatkan vuoden 2019 ympäristökaupunki Osloon tällä viikolla. Vain Sysmän ja Hartolan kunnanjohtajat jättäytyivät vierailulta pois.

Lahti toimii ympäristöpääkaupunkina vuonna 2021. Suomen ensimmäinen Green Capital pyrkii sitouttamaan myös muut Päijät-Hämeen kunnat.

Oslossa vieraillut ohjelmajohtaja Saara Vauramo toteaa, että hankeorganisaation rivien kokoamisella on kiire, sillä pääkaupunkivuoden suunnitteluun on käyttää aikaa alle puolitoista vuotta.

Ensimmäinen ohjelmaversio juhlavuodelle esitellään hänen mukaansa viimeistään lokakuun alkupuolella.

Mikä oli Oslon matkan anti?

Ehkä hätkähdyttävintä on Oslon kunnianhimoinen seudullinen joukkoliikennemalli. Se on loppuunmietitty sekä teknologialtaan että käytännön toteutukseltaan. Oslon joukkoliikenteen toteutus on edellyttänyt vahvaa yhteistyötä koko seudun välillä.

Kuinka Oslo ja Lahti poikkeavat toisistaan?

Oslossa on aivan toisessa mittakaavassa resursseja kuin Lahdessa. Tavoitteemme Lahdessa on saada elinkeinoelämää ja muita kuntaorganisaatioiden ulkopuolisia tahoja rahoittamaan ja toteuttamaan vuotta.

Oslossa hankkeen johto on vahvasti keskushallinnon yhteydessä. Me haluamme miettiä, että miten saisimme tehtyä tämän koko maakunnan alueella. En lähtisi ottamaan Oslosta suoraan kopioitavia ratkaisuja, mutta tietynlaista strategisuutta pääkaupunkivuoden toteutukseen voimme sieltä oppia. Asiantuntijavierailut ja mediayhteistyö oli Oslossa hoidettu hyvin.

Mitä Lahdessa tapahtuu vuonna 2021?

Ohjelma rakentuu monenlaisista konkreettisista ympäristötoimenpiteistä, tapahtumista ja viestinnästä. Toivon, että niistä iso osa tapahtuu suoraan asuinalueilla, muualla kuin Sibeliustalossa. Hankkeen kokonaisrahoituksesta merkittävä osa kanavoidaan haettavaksi yhdistyksille, järjestöille sekä aktiivisille asukasryhmille ympäristönäkökulmaa edistäviin kehityshankkeisiin.

Meillä ei ole vielä listaa, mitä käytännön työ tulee olemaan. Tavoitteena on varmasti lanseerata kaupunkipyöräjärjestelmä.

Lue myös: Ympäristöpääkaupunkihankkeen johtajan paikka virallisesti hakuun – palkka 8 300 euroa, kuuden kuukauden koeaika
 

Hanketta koordinoivan yksikön tehtävä on toimia asioiden välittäjänä. Saan paljon ideoita ja yhteydenottoja yrityksistä ja yksityisiltä henkilöiltä, ja luen kaikki sähköpostit tarkasti. Avaamme verkkosivun, jonne ideoita voi esittää.

Kaupunki ei tule muuttumaan muutamassa vuodessa radikaalisti. Hanke voi siivittää keskustelua yhteisistä pitkän aikavälin tavoitteista, ja siitä, kuinka otamme kiinni ilmastonmuutoshaasteesta.

Lähtevätkö muut kunnat hankkeeseen?

Meillä on hyvät mahdollisuudet tehdä tästä vahva seudullinen yhteistyöprojekti. Se tarvitsee toki poliittisen päätöksenteon tuekseen. Täytyy huolehtia, että tästä tulee kaikille hyödyllinen projekti.

Tulevien kuukausien aikana haastattelen kuntien johtajat ympäristöasioista. Keskustelemme siitä, mitä osallistuminen kunnissa voisi olla. Tiedämme virallisen toteuttajajoukon vuodenvaihteen tietämillä.

Emma Auvinen
emma.auvinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi