Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahtelaismies makasi keskustassa liki 50 minuuttia ennen kuin sai apua – sekä ensihoidon että poliisin kiireellisten tehtävien määrä on lisääntynyt Päijät-Hämeessä

Päihtynyt iäkäs lahtelaismies makasi jalka vääntyneenä Lahden keskustassa liki 50 minuuttia odottaen apua. Selkkaus tapahtui perjantaina 9. elokuuta.

Poliisin ja ensihoidon kiireellisten tehtävien lisääntyessä kiireettömämmät tehtävät painuvat jonon pohjalle. Arkistokuva ei liity jutussa käsiteltyyn tapaukseen. Kuva: Ruska Paronen

Päihtynyt iäkäs lahtelaismies makasi jalka vääntyneenä Lahden keskustassa liki 50 minuuttia odottaen apua. Selkkaus tapahtui perjantaina 9. elokuuta.

Ensimmäisenä paikalle saapunut sivullinen soitti heti hätäkeskukseen, josta luvattiin lähettää apua. Apua ei kuitenkaan kuulunut. Hätäkeskukseen soittaneen miehen mukaan tapahtumapaikalle alkoi saapua nopeasti myös muita ihmisiä. Yksi heistä oli Topias Virlander, joka soitti uudestaan hätäkeskukseen.

– Kysyin, ovatko he lähettämässä paikalle ambulanssia. Hätäkeskuksesta kerrottiin, että ambulanssia ei hälytetty, mutta poliisi on tulossa paikalle, Virlander kertoo.

Kaikeksi hämmästykseksi tapahtumapaikalle saapui tässä vaiheessa myös lääkäri. Hänen mukaansa miestä ja hänen vääntynyttä jalkaansa ei saanut missään nimessä liikuttaa ilman ambulanssin läsnäoloa.

Virlanderin mukaan ensimmäisen hätäkeskussoiton jälkeen kesti lopulta kaikkiaan 47 minuuttia ennen kuin poliisi saapui tapahtumapaikalle. Episodi sai päätöksen, kun poliisin paikalle hälyttämä ambulanssi vei miehen viimein ensiapuun.

Sivullisia jäi kummastuttamaan, miksi ambulanssia ei hälytetty iäkkäälle miehelle heti, ja miten avun saamisessa saattoi ylipäätään kestää niin kauan.

Samasta tapauksesta viisi soittoa hätäkeskukseen

Suomessa hätäkeskuspäivystäjä tekee riskinarvion tilanteesta hätäpuhelun aikana saatujen tietojen perustella. Riskinarvion perusteella tehdään puolestaan päätös potilaan luo hälytettävästä avusta.

Hätäkeskuksesta tehtävä välitetään oikealle taholle. Lahdesta soitetut hätäkeskuspuhelut käsitellään pääsääntöisesti Turussa.

Turun hätäkeskuksen päällikön Mauri Turulan mukaan edellä mainitusta tapahtumasta soitettiin hätäkeskukseen peräti viisi kertaa.

– Tapahtuma kirjattiin poliisille tehtävänä "päihtynyt" ensimmäisessä puhelussa ilmoittajalta saatujen tietojen perusteella, Turula kertoo.

Komisarion mukaan lahtelaismiestä autettiin tavoiteajan puitteissa

Sekä poliisilla että ensihoidolla on säännellyt tavoiteajat, joiden aikana avun pitäisi tavoittaa autettava. Tavoiteaika lasketaan kuitenkin vasta siitä hetkestä, kun tehtävä vastaanotetaan hätäkeskukselta, aina siihen hetkeen kun apu saapuu tehtäväpaikalle.

Turulan mukaan iäkkään lahtelaismiehen tapauksessa pitkä odotusaika johtui siitä, että poliisilla on ollut samaan aikaan muita päällekkäisiä tehtäviä.

Hämeen poliisin komisarion Outi Pennasen mukaan edellä mainitussa tapauksessa partio on saapunut paikalle kuitenkin tavoiteajan puitteissa, joka tässä tapauksessa on ollut 18 minuuttia.

– Poliisi on ottanut tehtävän vastaan kello 18.16 ja partio on ollut paikalla kello 18.20, Pennanen selittää.

Kuva: Anssi Hietamaa

Tavoiteaikojen varjoon jää siis harmaata aluetta, joka ei huomioi autettavan kokonaista odotusaikaa. Ennen kaikkea pitkä odotusaika tuntuu kielivän resurssien vajeesta, koska tehtävää ei saada vastaanotettua kohtuullisessa ajassa. Pennasen mukaan asia ei ole niin yksinkertainen.

– Loppuviimein kyse on meidän resursseista, mutta samalla käsillä olevista tehtävistä, niiden kiireellisyysluokasta ja määrästä yhdessä, Pennanen selittää.

Kiireellisten tehtävien tavoiteajoissa on vaikea pysyä

Hämeen poliisin toimintavalmiusaika Päijät-Hämeessä sekä Päijät-Hämeen ensihoidon palvelutaso ovat heikentyneet vuodentakaiseen verrattuna.

Esimerkiksi Päijät-Hämeessä kiireellisimmät tehtävät hoidettiin reilu minuutin myöhemmin tammi-heinäkuun välillä verrattuna viime vuoden samaan ajanjaksoon. Kaikkiaan odotusaikaa on tullut lisää 12,16 prosenttia.

Ensihoidon osalta tämän vuoden tammikuusta kesäkuuhun asti mitattu toteutunut palvelutaso jää monessa kohtaa alle palvelutasopäätöksessä määritellyn tason.

Kevään aikana Manner-Suomessa on siirrytty vaiheittain uuteen hätäkeskustietojärjestelmä Ericaan. Erican myötä myös avuntarpeen kiireellisyysluokitusta on muutettu ja se on lisännyt selvästi esimerkiksi poliisin ja ensihoidon kiireelliseksi luokiteltuja tehtäviä kaikkialla Suomessa. Tämä selittää myös osaltaan palvelutason heikkenemistä kiireelliseksi luokiteltujen tehtävien kohdalla.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ensihoidon ylilääkärin Timo Jaman mukaan ensihoidossa palvelutason heikkenemisessä on enemmän kyse siitä, että resurssien määrä suhteessa tehtävämääriin ei ole kasvanut riittävästi, mikä aiheuttaa haasteita palvelulupauksen toteutumisessa.

– Resurssien ja tehtävämäärien epäsuhta on tärkein selittäjä tässä. Palvelutarve kasvaa vuosittain 3–5 prosentin vauhdilla, mutta resurssit niukemmin, Jama sanoo.

Myöskään Pennanen ei vieritä kaikkea syytä Erican niskoille.

  – Tehtävämäärän kasvussa on huomioitava myös se, että vuodet eivät ole samanlaisia keskenään. Mutta totta on varmaan sekin, että osa kasvusta johtuu Ericasta. Kenttäjohtajamme tiedostavat asian ja ovat valppaampia katsomaan käsillä olevien tehtävien kiireellisyysluokkia ja onko niitä tarpeen muuttaa johonkin toiseen, Pennanen sanoo.

Kiireettömämmät tehtävät painuvat jonoon

Uudesta hätäkeskusjärjestelmästä johtuen tehtäviä on välillä luokiteltu kiireellisemmiksi kuin mitä ne oikeasti olisivat olleet.

Iäkkään lahtelaismiehen tapaus oli luokiteltu kiireellisyysluokassa vasta toiseen eli B-luokkaan, jolloin sen sai laittaa odotukselle, mikäli kiireellisempiä A-tehtäviä ilmenee.

Lue myös: Tiedätkö miten sammutusvesi saadaan palopaikalle? Vanhoja maapaloposteja on poistettu Lahdesta käytöstä iän, kapasiteetin ja kunnon vuoksi
 

Pennasen mukaan ei voida vetää johtopäätöksiä siitä, että iäkkään lahtelaismiehen tapauksessa olisi kenties kyse Ericasta johtuvista ongelmista.

– Maalaisjärjellä voi jo tehdä arvion siitä, että jos A-tehtävät lisääntyvät, niin B-tehtävät joutuvat odotukselle useammin. Kyseisen tapauksen kohdalla pitäisi kuitenkin tehdä juuri sitä ajankohtaa koskeva selvitys, mistä nähtäisiin, mitä tehtäviä silloin on ollut, Pennanen sanoo.

Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi