Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahdessa järjestettävien alakouluikäisten eroryhmissä tunteita käsitellään leikkien ja tarinoiden kautta, aikuisten ryhmissä puolestaan kritisoidaan entistä kumppania

Erokriisissä painivat vanhemmat ovat huolissaan eron vaikutuksesta lapsiin. Lakiapua ja vertaistukea kaivataan silloinkin, kun avioero on riidaton.

Erotyöntekijänä toiminut Marjut Pitkänen on vetänyt muun muassa lasten eroryhmiä. Hän on kuitenkin hiljattain siirtynyt päihdetyön puolelle. Kuva: Juha Peurala

Ero on kriisi, jossa parin tai perheen asuminen, eläminen ja talous täytyy järjestää uudestaan. Elämänmuutos on harvoin kivuton, sillä parin täytyy päästä sopuun omaisuuden jaosta, lasten huoltajuudesta ja yhteisestä kodista.

– Erossa kipeimpiä asioita ovat usein lapsiin liittyvät asiat, lakimies Kati Wahlberg kertoo.

Hänen hoitamistaan avioeroista noin joka kolmas on ollut riitainen. Lapset voivat lisätä eroavan parin sovintohalua, koska lasten edessä ei haluta riidellä ja kumppanin kanssa pitää tulla toimeen jatkossakin. Noin puolet riitaisista pareista riitelee lasten sijaan omaisuudesta, vaikka yleistyvä avioehto onkin näitä riitoja vähentänyt.

– Parit näkevät nykyään avioehdon riskienhallintana, ei niinkään epäluottamuslauseena kumppania kohtaan, Wahlberg sanoo.

Parit ja perheet turvautuvat lakiapuun, terapeutteihin ja eroryhmiin silloinkin, kun ero on rauhanomainen ja riidaton. Pitkään eroa pohtinut pari on ennättänyt miettiä jo omaisuuden jaon.

Riidaton ero on parille halvin. Kun kaikessa on selvät sävelet, lakimies auttaa ainoastaan saamaan paperit kuntoon. Tällöin lakiapu maksaa 500 euroa. Jos eroon liittyvistä asioista riidellään oikeudessa, maksettavaa voi tulla jopa 10 000 euroa.

Äidit hakevat useammin vertaistukea

Monet parit hakevat tukea ja neuvoja eroryhmistä ja ammattilaisilta jo ennen eropäätöstä. Lahdessa on kattava tarjonta apua erokriisissä eläville ja erosta toipuville. Keskusteluapua ja vertaistukea saa eroseminaareista, seurakunnan perheneuvonnasta, kriisikeskuksesta, perheneuvolasta ja eroryhmistä.

Yksi eroryhmiä järjestävä toimija on Lahden ensi- ja turvakoti ry (Letki), joka järjestää vuosittain vertaistukiryhmiä alaikäisten lasten vanhemmille ja eronneiden vanhempien lapsille. Letkin vanhemman neuvo -ryhmän ohjaajan Mika Ketosen mukaan vertaistukiryhmän osallistujat ovat lähinnä leikki-ikäisten lasten äitejä. Tänä vuonna ryhmässä on muutama isäkin. Osa elää erokriisin keskellä, toisia vaivaa useamman vuoden takainen ero.

Erotyöntekijänä toiminut Marjut Pitkänen kertoo, että eron synnyttämiä tunteita käsitellään lasten kanssa esimerkiksi tarinoiden ja leikkien kautta. Kuva: Juha Peurala

– Jotkut miettivät vuoden, uskaltavatko tulla ryhmään vai eivät, Ketonen kertoo.

Vanhemman neuvo -ryhmässä puidaan eron lisäksi huolia riitojen vaikutuksista lapsiin, huoltajuudesta, elatusmaksuista ja asumisjärjestelyistä. Eron jälkeen lapset liikkuvat yleensä vuoroviikoin kahden kodin välillä vanhemmalta toiselle.

– Olen kuullut myös tapauksista, jossa lapset pysyivät paikallaan ja vanhemmat muuttavat, Ketonen sanoo.

Yksi koti tuo lapsille pysyvyyttä, mutta vanhempien välejä voi hiertää siivoaminen, ruokaostokset ja mahdolliset uudet kumppanit. Ketonen ja lasten eroryhmää vetänyt Marjut Pitkänen pitävät kyseistä asumisjärjestelyä väliaikaisena ratkaisuna.

– Lapset voivat jäädä asumaan yhteiseen kotiin hetkeksi eron jälkeen ennen kuin aikuiset ovat saaneet oman elämänsä järjestykseen, Pitkänen sanoo.

Erossa on myös hyvää

Kun vanhempien eroryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran, puhutaan eroamisesta. Viimeisellä kerralla käsitellään jo uusia suhteita ja perheitä.

– Miehillä on usein kiire uuteen suhteeseen. Naiset etenevät yleensä miehiä rauhallisemmin, Ketonen kertoo.

Eroryhmissä käsitellään kipeitä asioita. Puheet kääntyvät usein riitoihin ja entisen kumppanin kritisointiin. Ketosen mukaan erokriisissä voi olla vaikeaa nähdä valoa tunnelin päässä, mutta ryhmässä on tarkoitus löytää erosta hyvätkin asiat.

Lue myös: Elatuskiistojen määrä on yli tuplaantunut 2000-luvun aikana – kaivattu elatuslain uudistus ei mahtunut uuteen hallitusohjelmaan
 

– Ei ole mitään järkeä erota, jos elämä ei parane sen jälkeen.

Lahden ensi- ja turvakodin ohjaajat ovat tottuneet kuulemaan erokriisissä elävien perheiden huolia. Ryhmissä tulee esiin rankkojakin aiheita, kuten väkivaltakokemuksia, päihteiden käyttöä ja rajuja riitoja. Jos työntekijöillä herää kova huoli lapsista, asiasta ilmoitetaan eteenpäin. Lastensuojeluilmoituksia tehdään silloin tällöin.

– Nuorempana vaikeimmat jutut tulivat kotiin, nyt osaan jo aika hyvin jättää työt töihin, Ketonen sanoo.

Ohjaajat näkevät myös onnistumisia. Perhe menee eteenpäin ja selviää erosta, vaikka jaloilleen pääsyyn voi mennä parikin vuotta.

Lasten eroryhmässä opetellaan tunnistamaan tunteita

Lahden ensi- ja turvakoti järjestää vanhemman neuvo -ryhmän yhteydessä lasten eroryhmää alakouluikäisille. Ryhmätapaamisissa lapset opettelevat käsittelemään vanhempien eroa ja tunnistamaan omia tunteitaan.

– On ilahduttavaa, että vanhemmat ymmärtävät, että lapsetkin tarvitsevat erossa tukea, sanoo ryhmää ohjannut Marjut Pitkänen.

Eron synnyttämiä tunteita käsitellään tarinoiden, leikkien ja toiminnallisten menetelmien kautta. Kuvitteellisen tarinan avulla lapset voivat kertoa, milloin ovat itse tunteneet samoin. Vanhempien ero voi aiheuttaa ikävää, surua, pettymystä ja pelkoa, mutta myös iloa ja helpotusta. Joka kerralla käsitellään eri tunnetta.

– Tapaamisissa voi tulla itku. Mikään tunne ei ole kielletty, Pitkänen kertoo.

Lasten kanssa kommunikointia varten on tehty muun muassa kuvassa näkyviä työkaluja. Kuva: Juha Peurala

Ennen ensimmäistä tapaamista ohjaajat keskustelevat perheen tilanteesta vanhempien kanssa. Ryhmän saama palaute on myönteistä. Vaikeat kodinvaihdot helpottuvat ja toisesta vanhemmasta uskalletaan puhua rennommin, kun lapset saavat eroryhmässä sanoja, joilla käsitellä eroa.

Pitkänen kertoo lasten toivovan usein vanhempien yhteenpaluuta ja kaipaavan koko perheen yhteistä aikaa. Epätietoisuus johtaa helposti siihen, että lapset kokevat eron olevan heidän vikansa.

– Etenkin pienemmillä lapsilla on usein syyllisyyden tunteita, Pitkänen sanoo.

Vertaistukiryhmän ohella vanhemmat voivat itsekin edistää lasten sopeutumista eroon kertomalla lapsilleen suoraan ja yhdenmukaisesti, mitä tapahtuu.

– Lapset haluavat tietää konkreettisista asioista ja siitä, jos jotain ei vielä ole päätetty.

Elämän ollessa myllerryksessä lapsia voi mietityttää, kuka kuljettaa häntä jatkossa harrastuksiin, pitääkö vaihtaa koulua, kuka muuttaa ja minne tai onko eron jälkeen rahaa jatkaa jääkiekkoa tai harrastusta.

Sanni Laine
sanni.laine@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi