Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

"Laskekaa aseet" kaikuu taivaalta – drooni saapui Hämeen poliisiin neljä vuotta sitten, ja nyt sillä muun muassa etsitään kadonneita ja tehdään salaista tiedonhankintaa

Droonit ovat muutamassa vuodessa osoittaneet toimivuutensa poliisityössä. Erityisen käyttökelpoinen drooni on kadonneen etsinnässä. Poliisi käyttää drooneja myös salaiseen tiedonhankintaan. Pörräävä laite säästää aikaa ja kustannuksia sekä parantaa työturvallisuutta.

Linssistä linssiin. Petri Vainiorannan ohjaama drooni on varustettu kameran lisäksi kaiuttimella. Kuva: Mikko Kivelä

Mitä jos pontikkapannujen aikakaudella poliisilla olisi ollut käytössään nykyaikaiset droonit lämpökameroineen?

Kotipolttajien ura olisi loppunut lyhyeen.

Nyt miehittämättömät ilma-alukset ovat osa Hämeen poliisin arkea. Lämpökameralla varustettu drooni on osoittautunut arvokkaaksi laitteeksi kadonneitten etsinnässä.

– Hämeen poliisi asetti 2018 tavoitteekseen, että jokaisessa vuorossa on yksi ohjaaja. Tavoite on saavutettu, kertoo miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän eli RPAS:n päällystövastaava, rikoskomisario Juha Pynttäri.

Droonin kauko-ohjaajaksi pätevöittävään koulutukseen on ollut riittävästi kiinnostusta.

Kadonneen etsintä hoituu nyt pääosin omalla kalustolla, kun sitä varten aiemmin jouduttiin pyytämään virka-apua Rajavartiolaitokselta. Omalla kalustolla etsintä pääsee käynnistymään nopeammin.

Poliisin ottama ilmakuva onnettomuuspaikalta Hollolan Kukonkoivussa viime syksynä. Henkilöauton ja rekan oletettu törmäyspiste on merkitty x:llä. Merkin koko on 50 x 50 senttiä. Sen avulla kyetään mittaamaan ajoneuvojen etäisyys toisistaan ilman mittanauhan levittämistä onnettomuuspaikalla. Kuva: Poliisi

Ensimmäiset droonit Hämeen poliisiin tulivat 2015. Aluksi niitä käytettiin teknisessä tutkinnassa, kuten tulipalojen ja vakavien onnettomuuksien tutkinnassa.

– Nyt siitä on tullut osa poliisin päivittäistoimintaa. Drooneja käytetään viikoittain, Pynttäri kertoo.

Vempain helpottaa ja nopeuttaa poliisin työtä.

Siinä missä onnettomuuspaikalla aiemmin levitettiin mittanauhaa ja tehtiin käsin mittakaavapiirroksia, nyt otetaan ilmasta käsin kuva, josta kyetään mittaamaan esimerkiksi kolariajoneuvojen etäisyys toisistaan. Vastaavasti muulle liikenteelle aiheutuva haitta on lyhytkestoisempi.

Samalla saadaan dokumentoiduksi onnettomuuspaikan olosuhteita, kuten tien kunto tai lumivallin korkeus.

Droonit ovat näyttäneet kyntensä myös suurten yleisötapahtumien valvonnassa. Hämeen poliisin drooneja on käytetty muidenkin poliisilaitosten alueella.

Rahtidroonit testissä

– Drooneilla on ollut onnistumisia hyvin erilaisissa poliisitehtävissä, kertoo ylikomisario Sami Hätönen Poliisihallituksesta.

– Nopeus on valttia niin kadonneen etsinnässä kuin rikostutkinnassa, Hätönen sanoo ja muistuttaa, että toki drooni toimii myös virkavaltaa pakoilevan konnan etsinnässä.

Teknologia kehittyy koko ajan. Sami Hätönen odottaa tekoälystä apua lämpökamerakuvien erojen tulkitsemisessa. Nyt se tehdään ihmisaistein.

Drooni voidaan varustaa myös valaisimin tai kaiuttimin, jos vaikka halutaan käskyttää katolle luvatta kiipeilleet takaisin maankamaralle.

– Viimeisin uutuus ovat tavaran kuljettamiseen soveltuvat droonit. Testit ovat menossa, Sami Hätönen kertoo. Hän ei kuitenkaan paljasta, mitä poliisi haluaisi kuljettaa.

Yksi prosentti lennoista salaisia

Poliisihallituksen ohjeen mukaan droonin kauko-ohjaajan on oltava tunnistettavissa poliisiksi. Erityisistä syistä lennätys voidaan tehdä paljastamatta poliisitoimintaa.

– 99 prosenttia poliisin lennoista on julkista toimintaa ja yksi prosentti salaista.

– Osa lennoista saattaa liittyä tarkkailutoimintaan, sen voin vahvistaa, ylikomisario Hätönen sanoo.

Drooni soveltuu niin sanottuun tekniseen katseluun, joka on yksi poliisin salaisen tiedonhankinnan muodoista. Jos katselu kohdistuu kotirauhan suojaamaan tilaan, se vaatii tuomioistuimen luvan.

Lue myös: Kadonneita etsitään jatkossa myös moottorivarjoliitimillä - "Liidin voi helposti luodata joenuomia, teiden varsia ja hakkuuaukeita"
 

Viime vuonna poliisi käytti teknistä katselua (droonit ja muu tekniikka) poliisilain perusteella 33 kertaa. Viime vuonna teknistä katselua käytettiin edellisvuosia useammin estämään törkeitä veropetoksia (10 tapausta). Törkeän huumausainerikoksen paljastamiseksi sitä käytettiin seitsemän kertaa, ilmenee salaista tiedonhankintaa koskevasta Poliisihallituksen kertomuksesta sisäministeriölle.

Myös Hämeen poliisi on käyttänyt droojena teknisessä katselussa. Se liittyy poliisin teknisiin ja taktisiin menetelmiin eikä asiasta siksi kerrota enempää.

Poliisihallituksen mukaan tammi-heinäkuussa tänä vuonna poliisi lennätti drooneja noin 2 500 kertaa, joista 1 150 tapauksessa kyse oli operatiivisesta toiminnasta. Lentotunteja kertyi 1 050, josta kaksi kolmasosaa oli operatiivisia.

"Tulevaisuuden työkalu"

– Poliisityö on edelleen se ykkösjuttu. Drooni vain tukee sitä ollaan sitten etsimässä mummoa tai rosvoa.

Näin kuvaa suhdettaan drooniin ylikonstaapeli Petri Vainioranta Hämeen poliisista. Hän oli ensimmäisten joukossa kouluttautumassa droonin kauko-ohjaajaksi.

Työ on saanut hänet vakuuttuneeksi droonin käyttökelpoisuudesta varsinkin etsintätehtävissä. Usein esityön on tehnyt koira ohjaajineen.

Vainioranta kertoo esimerkkinä tapauksen, jossa poliisia autolla paennut henkilö törmäsi ja jalkautui metsään. Koira antoi suunnan, jonka avulla drooni aloitti haravoinnin. Kahden tunnin kuluttua lämpökamera paljasti henkilön.

– Tämä on yhteistyötä.

Drooni parantaa poliisin työturvallisuutta. Aseistautunutta henkilöä kiinni otettaessa droonin avulla voidaan turvallisesti kartoittaa välittömän vaaran alueet.

Droonin lämpökameran välittämässä kuvassa tummana näkyvistä pisteistä isompi on henkilöauto ja pienempi kaksi ihmistä. Kuvaushetkellä drooni oli noin 80 metrin korkeudessa. Kuva: Mikko Kivelä

Talvella poliisi voi tarkistaa ilmasta käsin, johtavatko jäljet jäällä sulaan ilman että tarvitsee ottaa riskiä vajota itse jäihin.

– Drooni parantaa työturvallisuutta ja säästää kustannuksia, Petri Vainioranta kiteyttää.

– Se ei kuitenkaan korvaa ihmistä ja auta poliisin resurssipulassa, hän lisää.

Drooni auttaa myös vaarattomien "konnien" ojentamisessa. Kaiuttimella varustetulla droonilla poliisi voi komentaa hyppyrimäkeen kiivenneen tulemaan alas joutumatta itse kiipeämään mäkeen.

Toki sillä voi käskyttää myös oikeita konnia:

– Täällä on poliisi. Laskekaa aseet, kuuluu Vainiorannan ääni kymmenien metrin korkeudessa olevasta droonista, kun hän demonstroi laitetta Hennalan esteradalla.

Petri Vainiorannan mielestä drooni on selkeästi tulevaisuuden työkalu. Mutta:

– Se on vain yksi poliisityötä tukeva väline kuten mikä väline tahansa vyöllä.

Pelastuslaitos ottaa tuntumaa

Päijät-Hämeen pelastuslaitos on hankkinut tänä vuonna pari droonia, jotka on sijoitettu Lahteen ja sopimuspalokunnille.

Pelastuspäällikkö Veli-Pekka Niemikallion mukaan drooneja on käytetty maasto- ja metsäpalopaikalla sen arvioimiseksi, mihin suuntaan palo etenee.

Drooneista ei ole vielä niin paljon kokemuksia, että niiden käyttökelpoisuutta pelastustoiminnassa voitaisiin arvioida.

Korjattu 22.8. klo 12.06: Vainiorannan sukunimeä.

Droonit

Poliisin arkityökalu

Droonit ovat muutamassa vuodessa yleistyneet poliisin käytössä siinä missä siviilienkin.

Hämeen poliisiin ensimmäiset droonit tulivat 2015.

Alkuun niitä hyödynnettiin teknisessä tutkinnassa, kuten liikenneonnettomuuspaikalla.

Nyt droonit ovat osa poliisin päivittäistoimintaa.

Erityisen käyttökelpoisia kadonneiden etsinnässä. Silloin varustettu lämpökameralla.

Suurten yleisötapahtumien valvonta yksi tyypillinen käyttökohde.

Osa lentotoiminnasta on salaista. Droonia käytetään muun muassa tekniseen katseluun, joka on yksi poliisin salaisen tiedonhankinnan muoto.

Kuluvan vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana kaikille poliisin drooneille kertyi 2 500 lentokerralla yhteensä 1 050 lentotuntia. Tunneista kaksi kolmasosaa syntyi operatiivisessa toiminnassa.

Parhaillaan poliisi testaa tavaran kuljettamiseen soveltuvia drooneja.

Poliisihallitus
Mikko Kivelä
mikko.kivela@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi