Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

"Tässä ei todellakaan olla ryöstöretkellä, vaan vaatimassa oikeudenmukaisuutta" – Päijät-Hämeen mielestä EU:n aluekehitysrahojen jakoperusteet on uusittava

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) toivoo, että maakunnat löytävät yhteisen näkemyksen. Itä- ja Pohjois-Suomi on saanut kuluvalla ohjelmakaudella toista miljardia aluekehitysrahaa. Etelässä ja lännessä jakotapa koetaan epäoikeudenmukaiseksi.

Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Laura Leppänen sanoo, ettei etelä ja länsi ole "ryöstöretkellä", vaan vaatimassa oikeudenmukaisuutta EU-rahojen jakoon. Kuva: Sami Lettojärvi

Päijät-Hämeellä on painavat perusteet saada jatkossa aiempaa suurempi osuus EU:n aluekehitysrahoista, sanovat paikalliset vaikuttajat. Tämä vaatisi rahojen jakoperusteiden täysremonttia.

EU:n aluekehitys- ja sosiaalirahojen määrä koko Suomeen on ollut noin 1,5 miljardia euroa. Tästä summasta noin 700 miljoonaa euroa on korvamerkitty Itä- ja Pohjois-Suomeen harvan asutuksen perusteella.

Lopusta, noin 800 miljoonasta eurosta on kehkeytynyt lihava riita. Kuluvalla ohjelmakaudella tästä, noin 800 miljoonan potista 70 prosenttia on mennyt itään ja pohjoiseen.

Etelä- ja Länsi-Suomen 11 maakuntaa ovat yhteisrintamassa vaatineet rahojen uusjakoa tulevalle ohjelmakaudelle 2021–2027.

Leppänen: "Meiltä puuttuvat aluekehittämisen välineet"

Päijät-Häme on saanut aluekehittämisrahoitusta vain 18 euroa asukasta kohden vuodessa, kun vastaavat summat ovat Pohjois-Savossa 86 euroa asukasta kohden ja Pohjois-Pohjanmaa 66 euroa asukasta kohden. Päijät-Hämeen naapurimaakunta Etelä-Savo saa rahoitusta peräti 94 euroa asukasta kohden.

Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Laura Leppäsen mukaan Päijät-Häme, Kymenlaakso ja esimerkiksi Satakunta ovat väliinputoajia ulkopuolisen rahoituksen saamisessa. EU:lta saatava raha on vähissä ja valtioltakin tulee vain murusia verrattuna suuriin kaupunkiseutuihin.

Hän kutsuu Porista Kotkaan ulottuvaa aluetta Suomen ”ruostevyöhykkeeksi”.

– Näillä alueilla on paljon työttömyyttä ja sosiaalista pahoinvointia. Meiltä puuttuvat aluekehittämisen välineet, jolla voisimme muuttaa suuntaa.

Kun Päijät-Hämeen liitto on jakanut kuluvalla ohjelmakaudella vuosittain 2,5 miljoonaa euroa EU-rakennerahaa erilaisiin hankkeisiin, vastaava summa Pohjois-Savossa on 30 miljoonaa euroa, Leppänen havainnollistaa.

– Ei tällaiselle jaolle ole olemassa mitään perusteita. Tilanne on sietämätön.

Lue myös: SDP:n valtuustoryhmä vaatii Lahden kaupunginjohtajalta selvitystä Milla Bruneaun valinnasta – ”Prosessi on herättänyt paljon kysymyksiä ja ärtymystä”
 

Leppäsen mukaan rahanjakoperusteita tulisi muuttaa siten, että rahat jaettaisiin asukaslukujen mukaisessa suhteessa hyvittämällä tiettyjä alueita bruttokansantuotteen ja työttömyysasteen perusteella.

– Tässä ei todellakaan olla ryöstöretkellä, vaan ainoastaan vaatimassa oikeudenmukaisuutta.

Päijät-Hämeen osuuden Leppänen haluaisi nostaa nykyisestä 18 eurosta 45:een euroon asukasta kohden vuodessa.

Leppäsen mukaan rahaa käytettäisiin tarkkaan harkiten erilaisiin työllisyyttä, osaamista ja innovaatioita tukeviin hankkeisiin yhdessä kuntien, yliopiston, ammattikorkeakoulun, Ladecin ja Lahti Regionin kanssa.

Lahden kaupunginjohtaja: "Ei nykyiselle jaolle ole mitään faktaperusteita"

Faktat riittävät selittämään sen, miksi Päijät-Häme ja Lahti tarvitsevat aiempaa isomman potin aluekehitysrahoista, sanoo Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen.

– Rakennerahastot ovat tarkoitettu kehityserojen tasaamiseen maan sisällä ja rakenteellisten muutosten vauhdittamiseen. Kehityserot eivät enää menee maantieteellisesti niin kuin ne aiemmin ovat menneet.

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen muistuttaa, että maakuntien kehityserot eivät enää menee maantieteellisesti niin kuin ne aiemmin ovat menneet. Kuva: Antti Yrjönen

Ei voi olla niin, että rakennerahoja jaetaan vanhaan malliin, koska niin on aina tehty, Timonen sanoo.

– Rahoitusjakoa katsomalla tulee esimerkiksi käsitys, että Lahti on neljä kertaa kehittyneempi kuin Oulu. Pitääkö se paikkaansa? Kaikki tietävät, ettei se pidä paikkaansa. Ei nykyiselle jaolle ole mitään faktaperusteita.

Timonen ihmettelee pohjois- ja itäsuomalaisten retoriikkaa, jonka perusteella saa kuvan, että rikas etelä yrittää ryövätä köyhälle pohjoiselle kuuluvia rahoja.

– Se ei yksinkertaisesti ole totta. Haluamme vain, että rakennerahastoja käytetään niin kuin niitä kuuluu käyttää.

"Mikään raha ei riitä trendin kääntämiseksi"

Päijät-Häme nykyisessä tilanteessaan on malliesimerkki alueesta, joita varten aluekehitysrahasto on luotu, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja Mika Kari (sd.).

Tällä hetkellä raha ei kuitenkaan näytä seuraavan ”potilasta”, vaan rahat jakautuvat historiallisista, ei niinkään faktaperusteisista syistä itään ja pohjoiseen.

– Onko Itä- ja Pohjois-Suomen taantuville alueille mätetyillä rahoilla saavutettu niitä tavoitteita, joita aluekehitysrahoitukselle on asetettu?

Maakuntahallituksen puheenjohtajan Mika Karin (sd.) mukaan Päijät-Häme on nykyisessä tilanteessaan malliesimerkki alueesta, joita varten aluekehitysrahasto on luotu. Kuva: Esa Arvekari

Karin mukaan väliinputoajakaupungit ja -alueet, kuten Lahti ja Päijät-Häme ansaitsisivat suuremman osuuden. Päijät-Hämeessä on kasvun edellytyksiä, mutta edellytysten realisoimiseksi tarvittaisiin ulkopuolista apua, Kari sanoo.

– Tuntuu siltä, että aluekehitysrahoista on tullut eräänlainen [Itä- ja Pohjois-Suomen] happipullo, joka on joka tapauksessa liian pieni. Mikään raha ei riitä sellaisen trendin kääntämiseksi, missä ihmiset itse tekevät ratkaisuja muuttamalla eteläisempään Suomeen, Kari pohtii.

"Puurot ja vellit on sekoitettu tarkoituksellisesti"

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Juha Rostedt (kok.) huomauttaa, ettei etelän ja lännen maakunnilla ole haluakaan koskea harvan asutuksen perusteella jaettavaan rahapottiin. Hänen mukaansa julkisessa keskustelussa on tarkoituksellisesti yritetty sekoittaa asioita.

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Juha Rostedt (kok.) huomauttaa, ettei etelän ja lännen maakunnilla ole haluakaan koskea harvan asutuksen perusteella jaettavaan rahapottiin. Kuva: Mirja Hussain

– Puurot ja vellit on sekoitettu tarkoituksellisesti.

Rostedt perustelee Päijät-Hämeen ja Lahden lisärahan tarvetta esimerkillä.

– On aivan selvää – ihan numeroita ja tilastoja katsomalla – kumpi tarvitsee enemmän tukirahaa, Lahti vai Kuopio? Kuopio on tällä hetkellä yksi suurimmista saajista samalla, kun kaupunki porskuttaa komeasti.

Rehula: "Täytyy nostaa hattua uudelle maakuntajohtajalle"

Keskustan varapuheenjohtaja, maakuntavaltuuston toinen varapuheenjohtaja Juha Rehula (kesk.) myöntää, että asia on hänen oman puolueensa sisällä herkkä.

Keskustan varapuheenjohtaja, maakuntavaltuuston toinen varapuheenjohtaja Juha Rehula (kesk.) sanoo, että Suomen puolustaminen tarkoittaa koko Suomea, ei vain Itä- ja Pohjois-Suomea. Kuva: Toni Forssell

– Olen yrittänyt 22 ja puoli vuotta kertoa puolueväelle, että koko Suomen puolustaminen tarkoittaa koko Suomea, ei vain Itä- ja Pohjois-Suomea, hän sanoo viitaten kansanedustajauransa pituuteen.

Rehula sanoo seisovansa Päijät-Hämeen yhteisessä rintamassa. Perusteet lisärahalle ovat olemassa hän sanoo.

– Täytyy nostaa hattua uudelle maakuntajohtajalle. Hän on ottanut tämän asian hoitaakseen.

Ministeri Kulmuni toivoo maakunnilta yhteistä näkemystä

Työ- ja elinkeinoministeriö päättää seuraavan ohjelmakauden jakokriteereistä mahdollisesti jo syksyn aikana.

Asia on torniolaisen elinkeinoministerin Katri Kulmunin (kesk.) pöydällä.

Hän sanoo, ettei päätöstä jakokriteereistä tehdä vielä lähiaikoina, sillä asia on vielä EU-tasolla kesken.

– Tämä asia ei varmasti ratkea lähiviikkoina. EU-tason päätöstä budjetista ei vielä ole, joten emme voi tehdä kotimaistakaan ratkaisua. Toivottavasti tämä asia saadaan maaliin tämän vuoden aikana.

Kulmuni toivoo, että maakunnat pääsevät keskenään sopuun jakokriteereistä.

– Aina kun puhutaan rahasta, siihen liittyy intohimoja. Yleensä maakunnat ovat päässeet yhteisymmärrykseen. Toivon, että maakunnat käyvät asiaa vielä keskenään rauhassa läpi, jotta yhteinen näkemys voisi löytyä, Kulmuni sanoo.

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) huomauttaa, että aluekehitysrahoilla pyritään vähentämään alueellista epätasa-arvoa, ei kiihdyttämään sitä. Kuva: Kai Sinervo

Kulmuni huomauttaa, että aluekehitysrahoilla pyritään vähentämään alueellista epätasa-arvoa, ei kiihdyttämään sitä.

Eivätkö tällä perusteella korkean työttömyyden ja sosiaalisten ongelmien runtelemat Päijät-Häme ja Lahti ansaitsisi isomman osan?

Kulmuni kiertää kysymyksen.

– Toivon, että maakunnat pääsevät asioista yhteisymmärrykseen.

Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi