Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lamk kehittää EU-tukirahalla muovipesuria ja 3D-tulostinta

Lahden ammattikorkeakoulu on Päijät-Hämeen suurimpia EAKR-rahan käyttäjiä.

Turpeen sotkemasta muovista pitäisi saada puhdasta liikuteltavan pesulinjan avulla, esittelevät Kirsti Cura ja Niko Rintala Lahden ammattikorkeakoulusta. Kuva: Pirjo Kamppila

Purkillinen likaista muovirouhetta pesukoneeseen, ja hetken kuluttua toisesta päästä tulee ulos märkää, puhdasta rouhetta.

Näennäisen yksinkertaiseen laitteistoon on kulunut kehitystyötunti poikineen. Tavoitteena on liikuteltavan kokoinen muovinpuhdistuslaitos, kertoo projekti-insinööri Timo Roininen Lahden ammattikorkeakoulusta (Lamk). Muovin pesu on välttämätöntä, jotta sitä voitaisiin uusiokäyttää.

Muovinpesukone toimii, todistaa Timo Roininen. Kuva: Pirjo Kamppila

Haasteita on nipuittain:

– Pesukone ei saa käyttää liikaa energiaa, veden kierto pitää olla suljettu ja laitteen pitää olla toimintavarma.

Näillä ehdoilla muovipesuria voisi käyttää monenlaisissa oloissa. Lopulliseen laitteistoon kuuluu pesurin lisäksi likaisen muovin murskaus ja puhtaan kuivaus ja erottelu kelluviin ja uppoaviin. Lopulta muovipalat pitäisi puristaa rakeiksi.

Fortum tekee jo vastaavaa työtä Riihimäellä, mutta mittakaava on aivan erilainen, eikä Fortum huoli kovin likaista muovia.

EU-raha on arkea

EAKR-rahaa on Päijät-Hämeessä jaettu hankkeeseen jos toiseenkin. Suurimpia käyttäjiä on Lahden ammattikorkeakoulu.

Muovin pesu ja kierrätys ovat osa Kiemura-hanketta, jota Lamk hallinnoi.

Muovinpesulinjaston kehittämiseen Lamk on saanut 70 000 euroa. Kuluja suitsii se, että suuri osa työstä on tehty opiskelijaprojektina.

– Hankerahojen haku on iso osa työtämme, ja EAKR on perusta. Menossa on kymmeniä EAKR-hankkeita, kertoo kehittämispäällikkö Kirsti Cura. Suomen valtiolta tulee rahaa lähes samassa suhteessa kuin ammattikorkea on kerännyt rahaa ulkoa. Monet hankkeet kuulostavat paperinmakuisilta, mitä selittää se, ettei tukirahoilla saa tehdä bisnestä, eikä  edes varsinaista perustutkimusta.

Lue myös: "Yliopiston tukeminen tärkeä tekijä" - Päijät-Hämeen Osuuspankilta suurlahjoitus LUT-professuureihin Lahteen
 

– Nämä ovat kehittämishankkeita, mutta näiden kautta voi päästä mukaan johonkin isompaan hankkeeseen.

Kaupallisuus on mukana kuviossa koko ajan. Muovipesuri on jo kiinnostanut useaa yritystä, jotka haluavat kokeilla sitä omiin jätemuoveihinsa.

Roininen esittelee säkillistä sotkuista, mustaa muovia, joka on ollut turveaumojen peitteenä. Turveyhtiöllä sitä riittää: pienin kuljetusyksikkö on yleensä rekkakuormallinen.

– Sitä emme suostuneet ottamaan, muistelevat Cura ja Roininen.

Maanviljelijöitä kiinnostaa rehupaalien käärinmuovien kierrätys.

Iso robottitulostin

Timo Roininen kiinnittää 3D-tulostuspään robotin varteen. Kuva: Pirjo Kamppila

Toinen esimerkki EAKR-rahoituksesta on robottiin liitettävä 3D-tulostin. Kolmiulotteinen tulostus tarkoittaa kappaleiden kokoamista muovista tai metallista suunnitelman mukaan. Materiaali on muovia tai metallia ja kappale syntyy kasvattamalla sitä kerros kerrokselta.

Lahdessa on kehitetty tulostimen pursotinta. Sen ja robottikäden avulla voidaan valmistaa aiempaa paljon suurempia ja vapaamuotoisia kappaleita.

– Tämä on maailmanluokan prototyyppi, kuvaa Roininen.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi