Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Auton takavarikoiminen ei välttämättä pysäytä rattijuoppoa – samalta kuskilta takavarikoituna neljä autoa poliisiaseman pihalla

Liikenneturva torjuisi liikennejuoppoutta pidentämällä ajokieltoja ja lisäämällä alkolukkoja. Poliisi ei usko kieltojen tehoon vaan perää kuljettajilta asennemuutosta.

Jos päihtyneenä ja kortitta ajamisia tapahtuu riittävän usein, poliisi voi takavarikoida kuljettajan auton. Lahden seudulla tuorein tapaus on noin kuukauden takaa. Kuva: Ronja Koskinen

Hämeen poliisi takavarikoi vuosittain parikymmentä rattijuopon tai toistuvasti kortitta ajavan autoa. Lahden seudun tuorein tapaus on heinäkuulta: poliisi päätti painaa jarrua viiden päivän sisällä kolmasti kortitta ajaneelle miehelle.

Poliisi takavarikoi miehen auton. Hän oli menettänyt ajokorttinsa viime syksynä rattijuopumuksen takia. Sen jälkeen hän on jäänyt kuusi kertaa kiinni kortitta ajosta.

Poliisihallituksen ohjeen mukaan poliisi voi takavarikoida ajoneuvon, jos kortitta ajoja on ollut 'useita' vuoden sisällä.

Humalassa ajaminen voi johtaa takavarikkoon, jos käryjä on ollut vähintään kolme kahden vuoden aikana.

Ennen takavarikkoratkaisua poliisin tulee keskustella syyttäjän kanssa.

Poliisin takavarikkopäätös on voimassa neljä kuukautta, jonka kuluessa syyte on nostettava. Syyttäjä harkitsee, vaatiiko hän ajoneuvon tuomitsemista valtiolle. Päätösvalta on tuomioistuimella.

Kihlakunnansyyttäjä Anne Åstedt Salpausselän syyttäjänvirastosta toteaa yleisellä tasolla, että syyttäjä arvioi menettämisseuraamusta rikosten lukumäärän ja niitten tiheyden perusteella. Lisäksi syyttäjä pyrkii noudattamaan Korkeimman oikeuden viitoittamaa oikeuskäytäntöä.

Tutkittua tietoa vähän

Menettämisseuraamuksen tarkoituksena on estää uusia rikoksia. Jos rikoksentekijä ei omista itse autoa, tuomioistuin voi tuomita sen arvon menetetyksi valtiolle.

Kihlakunnansyyttäjä Åstedt myöntää, että ajoneuvon menettämisellä on tehokkaampi vaikutus kuin sen arvon menettämisellä; arvon menettäminen voi kaiken lisäksi jäädä tuomitun velaksi valtiolle.

Mutta hillitseekö ajoneuvon menettäminen tai sen uhka humalassa tai kortitta ajamista? Tutkittua tietoa aiheesta ei juuri ole.

Ylikonstaapeli Kari Kulmala Itä-Suomen poliisista selvitti asiaa turvallisuushallinnon maisteriohjelman lopputyössään Tampereen yliopistossa 2015. Hänen johtopäätöksensä oli, että takavarikolla on "rikoskierrettä katkaiseva sekä ennalta estävä merkitys".

Kulmalan selvitys osoitti lisäksi, että takavarikon käytössä on suuria alueellisia eroja. Selvitys kattoi vuodet 2009–2013.

Yhden kauden kansanedustajana viime kevääseen asti toiminut Kulmala ei ole seurannut takavarikkojen kehittymistä viime vuosina. Hän tarkoituksenaan on tehdä aiheesta väitöskirja.

Käräjäoikeus voi syyttäjän vaatimuksesta tuomita poliisin takavarikoiman auton valtiolle. Kuva: Ronja Koskinen

Liikenneturva: ajokiellot pidemmiksi

Ylikomisario Jouni Takala Hämeen poliisin liikennepoliisisektorilta katsoo, että rattijuopon ajoneuvon takavarikoiminen ei poista ongelmaa vaan muutoksen pitää tapahtua kuljettajan asenteissa.

Kun ihminen on selvin päin, takavarikko toimii pelotteena, mutta päihtyneeseen kuljettajaan ei tehoa mikään. Tästä on hyvä esimerkki Forssasta. Eräs mies on jäänyt useita kertoja kiinni huumaantuneena ajamisesta. Häneltä on takavarikoitu useita ajoneuvoja – parhaillaankin Forssan poliisiaseman pihalla on takavarikossa neljä autoa.

Miehen autoja on myös tuomittu valtiolle. Yleensä ne ovat olleet halpoja. Osa takavarikoista on purettu, kun on selvinnyt, että miehen käyttämä auto on ollut toisen nimissä.

Liikenneturva suosittelee alkolukkoja liikennejuopumusten estämiseksi.

– Ruotsissa niitä käytetään enemmän. Meillä ajokielto on niin lyhyt, että tuomittu puntaroi, kannattaako sen takia hankkia alkolukkoa, sanoo toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen. Hän toivookin, että ajokiellon minimipituutta nostettaisiin.

Alkolukon kustantaa tuomittu itse.

Kari Kulmala päätyi lopputyössään siihen, että alkolukko ei tehoa ongelmakuljettajiin.

Ylikomisario Takala ei usko ajokiellon pidentämisen auttavan. Ajokielto toimii, jos se on tuomitun mielestä oikeudenmukainen, hän sanoo.

Tarvainen muistuttaa Traficomin selvityksestä, joka osoitti, että osa kuljettajista oli valmiita jatkamaan alkolukon käyttöä valvotun ajo-oikeuden päättymisen jälkeenkin.

Rattijuopumusten hillitsemiseksi Liikenneturva toivoo – riittävän kattavan valvonnan lisäksi – pikaista hoidollista tukea ratista kärähtäneelle. Tämä on erityisen tärkeää alkoholiongelmaisen uusijarattijuopon kohdalla.

Lue myös: Milloin ajokortti lähtee kuivumaan tai hyllylle? Poliisi vastaa
Mikko Kivelä
mikko.kivela@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi