Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kaupunkipuiden karu elämä: Kariniemenkadun hopeapajut kaadetaan, Vesijärvenkadun lehmukset polttavat kaupunkilaisten päreitä

Tiistain rankkasateet huuhtoivat tahmaisuuden kaduilta. Lisää on kuitenkin tulossa, sillä kuiva kesä sai kirvat liikkeelle.

Karjalankatua reunustaa lehmukset. Katupuiden elinkikä on lyhyt, sillä ne altistuvat kaupunkiympäristön haitoille eniten. Arkistokuva. Kuva: Katja Luoma

Kengänpohjat eivät enää tiistai-iltana tarttuneet joka askelella Vesijärvenkadun pintaan. Auton tuulilasi oli verraten puhdas, eivätkä farkut enää jääneet kiinni pyörän satulaan. Tiistain rankkasateista oli siis myös jotain hyötyä, sillä ne toimivat kuin harjapesuna lehmusten tahraamille kaduille.

Lehmus on kaupungin kasvatti

Katsellaan, mihin ilmastonmuutos meitä vie. Me voidaan joutua vielä yllättäviin tilanteisiin tautien ja tuholaisten kanssa. Lahden kaupungin kasvillisuusvastaava Markku Saari

Lehmus on suosittu istutuspuu kaupunkialueilla. Lahdessakin niitä kasvaa joka puolella kaupungin keskustaa niin katujen varsilla kuin puistoissa. Lehmuksiin liittyy kuitenkin yksi kaikkien tuntema ikävä piirre: tahmea elokuu.

Tahmaisuus ei kuitenkaan ole itse puulajin ominaisuus, vaan lehmuksiin kesän aikana pesiytyvät kirvat ovat ongelman ytimessä. Puutarhanhoidon ammattilaisten keskuudessa mesikasteena tunnettu lehmuksista ropiseva neste on Lahden kaupungin ylläpitohortonomi Seija Nurkkalan mukaan todellisuudessa kirvojen ulostetta. Kirvan uloste on ihmiselle vaaratonta, sillä se koostuu pääasiassa sokerista, joka myös aiheuttaa tahmean koostumuksen.

Tahmaisuus on pieni kiusa

Tahmaisen kirvan ulosteen leviäminen ympäristöön on kiusallinen, mutta kaupunkiympäristön kannalta pienehkö vaiva. Nurkkala kertoo, että lehmus valitaan usein koristamaan kaupunkikuvaa lajin sitkeyden vuoksi.

sitaatti1

– Lehmus kestää hyvin rakennetussa ympäristössä, jossa joudutaan jatkuvasti kaivamaan ja muuta. Se on niin sitkeä, että tää tahmaisuus on suhteessa pieni paha, Nurkkala toteaa.

Lahden kaupungin kasvillisuusvastaava Markku Saari komppaa kollegaansa lehmuksen ominaisuuksista.

– Muita puulajeja on kyllä katupuuvalikoimaan myöhemmin lisätty, mutta niin hyvää puuta, kuin lehmus ei ole löydetty. Se kestää kolhuja, saasteita, maasuolaa ja myrskyjä hyvin, Saari luettelee.

Palautetta niin sanotusta mesikasteongelmasta tulee Nurkkalan ja Saaren mukaan jonkin verran vuosittain. Pahin mesikasteaika sijoittuu usein elokuulle. Kuivina kesinä ongelma on pahempi. Tällöin puiden kyky vastustaa kirvan kaltaisia tuholaisia on heikompi, jolloin ne pääsevät lisääntymään puussa tehokkaasti. Kyseessä on kuitenkin yleensä noin kuukauden haitta.

– Ihmiset ovat nykyään niin herkkiä reagoimaan, että jos siihen omaan elämään tulee jonkinlaista haittaa, niin heti tulee palautetta, Nurkkala sanoo pilke silmäkulmassa.

Kaupunkipuut myös hyödyttävät ympäristöään. Ne ylläpitävät elämää, puhdistavat ilmaa ja kaunistavat katukuvaa. Arkistokuva. Kuva: Katja Luoma

Puun elinikä puolittuu kaupunkialueilla

Kaupunkiympäristö on puille raadollinen ympäristö. Kasvillisuusvastaava Saaren mukaan puut elävät kaupunkialueella keskimäärin puolet vähemmän aikaa kuin luonnossa. Etenkin katupuut joutuvat koville saasteiden, katusuolan ja tietöiden aiheuttamien kaivausten vuoksi. Lisäksi ilmastonmuutos tuo omat haasteensa ympäristölle.

– Katsellaan, mihin ilmastonmuutos meitä vie. Me voidaan joutua vielä yllättäviin tilanteisiin tautien ja tuholaisten kanssa, mutta se on sitten toinen keskustelu, Saari toteaa.

Kariniemenkadun hopeapajujen taru päättyy

Puiden kuntoa seurataan säännöllisesti. Tällä hetkellä puiden kuntokartoituksia on meneillään muun muassa Vesijärvenkadulla, Lahdenkadulla, Karjalankadulla ja Kariniemenkadulla. Helsingin Esplanadin kaltaista puiden massakaatoa ei Lahteen ole luvassa, vaan kaduilta kaadetaan pääasiassa yksittäisiä huonokuntoisia puita.

Lehmukset kestävät hyvin kolhuja ja myrskyjä, mutta joskus niidenkin rungot haavautuvat. Arkistokuva. Kuva: Katja Luoma

Kariniemen hopeapajuille on kuitenkin Saaren mukaan käymässä kehnosti. Kuntokartoituksessa on käynyt ilmi, että kyseisissä puissa ei ole enää paljoakaan elävää puuainesta jäljellä. Puut näyttävät edelleen hyväkuntoisilta, mikä saattaa aiheuttaa luulon siitä, että kaatoon menee täysin hyväkuntoinen puu. Saaren mukaan tämä on kuitenkin pajulle lajityypillinen ominaisuus.

– Paju on sellainen laji, että se näyttää hyvältä ihan loppuun asti.

Hopeapajut istutettiin Lahteen vuonna 1951 seuraavana vuonna järjestettäviä Helsingin kesäolympialaisia varten, minkä vuoksi puilla on tunnearvoa urheilukaupungille. Nyt ne kuitenkin on pakko kaataa.

– Ne ovat aiheuttaneet myrskyissä nyt niin monia pahoja vaaratilanteita, että ne on pakko uusia. Näissäkin asioissa mennään kuitenkin ensisijassa turvallisuus edellä, Saari toteaa.

Kaupunkipuista on monenlaista hyötyä

Kaupunkipuilla on monia tehtäviä, jotka ovat vaihtuneet historian saatossa. Saari kertoo, että alkujaan puita on istutettu kaupunkialueille katujen varsille palokatkojiksi, kun havaittiin, että tulipalojen leviämistä puurakennuksesta toiseen saatiin hidastettua puiden avulla. Lisäksi puut ovat alusta saakka pehmentäneet kaupunkien rakennettua ilmettä.

Suuri osa muista kaupunkipuiden hyödyistä on tullut ilmi vasta nykyaikaisen tutkimuksen myötä. Saaren mukaan kaupunkipuut muun muassa viilentävät kaupunkien ilmaa jopa useilla asteilla, minkä huomaa etenkin helteillä. Lisäksi ne suodattavat valtavia määriä ilmansaasteita ja imevät ja haihduttavat yleistyneiden kaupunkitulvien aiheuttamia ravinnepitoisia hulevesiä ehkäisten ravinteiden joutumista vesistöihin.

– Lahdessa tehdään hyvin laadukasta puututkimusta, sillä tarjoamme tutkimusympäristön Helsingin yliopiston ympäristöekologian yksikölle, Saari toteaa.

Veera Sinervo
veera.sinervo@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi