Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Aiempaa useampi päijäthämäläislapsi tarvitsee tukea koulunkäyntiinsä – "Tilanne on lapsen kannalta nyt selvästi parempi kuin aikaisemmin"

Päijät-Hämeessä eniten tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevia peruskoululaisia on Hollolassa. Orimattilassa ja Asikkalassa luvuissa on reilua nousua. Lahdessa erityistä tukea saa aiempaa harvempi.

Tehostettua ja erityistä tukea saa aiempaa useampi peruskoululainen. Kuva: Vesa Tapiola

Päijät-Hämeen yhdeksästä kunnasta seitsemässä tehostettua tai erityistä tukea saavien peruskoululaisten määrä on kasvamaan päin, käy ilmi Tilastokeskuksen tiedoista.

Useampi kuin joka viides Päijät-Hämeen peruskoululainen sai tehostettua tai erityistä tukea oppimiseensa viime lukuvuonna.

Päijät-Hämeessä oli vuonna 2018 runsaat 19 300 peruskoululaista, joista tehostettua tai erityistä tukea sai liki 4 200 oppilasta.

Tehostettua tai erityistä tukea sai siis yli 21 prosenttia kaikista maakunnan peruskoululaisista.

Vain Kymenlaakso Päijät-Hämeen edellä

Manner-Suomen maakunnista vain Kymenlaaksossa (24,2 %) oli Päijät-Hämettä enemmän tehostetun tai erityisen tuen tarpeessa olevia vuonna 2018.

Vähiten tuen tarvetta oli viime vuonna Keski-Pohjanmaan peruskoululaisilla (15,2 %).

Tehostettua tukea saa oppilas, joka tarvitsee koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai useita tukimuotoja samanaikaisesti. Erityistä tukea oppilas voi saada, jos tehostettu tuki ei riitä.

Korkea lukema kertoo siitä, että olemme saaneet kopin niistä lapsista, jotka oikeasti ovat tuen tarpeessa. Hollolan hyvinvointijohtaja Matti Ruotsalainen

Tehostettua tukea voi saada esimerkiksi yhden oppiaineen oppimisvaikeuksissa, kun erityisen tuen piirissä olevat saavat kokonaisvaltaisempaa apua pärjätäkseen.

– Mitään rautalankamallia ei ole olemassa. Tuen tason tarve arvioidaan yksilöllisesti, sanoo Hollolan hyvinvointijohtaja Matti Ruotsalainen.

Hollolassa eniten tuen tarvitsijoita

Oppilasmäärään suhteutettuna eniten tukea päijäthämäläisistä tarvitsevat hollolalaiset peruskoululaiset: useampi kuin joka neljäs hollolalainen peruskoululainen sai tehostettua tai erityistä tukea viime lukuvuonna.

Hyvinvointijohtaja Ruotsalainen ei ylläty siitä, että Hollola on Päijät-Hämeen vertailussa piikkipaikalla.

– Korkea lukema selittyy sillä, että Hollolan kunnan alueella on paljon sijoitettuja lapsia. Sijoituspaikkoja on Hollolassa noin 200. Valtaosa näistä lapsista tarvitsee tehostettua tai erityistä tukea, Ruotsalainen kertoo.

– Tilastossa näkyy kaikki Hollolassa koulua käyvät lapset, vaikka heidän varsinainen asuinkuntansa olisi jokin muu.

"Kymmenen vuoden aikana lasten diagnosointi on täsmentynyt"

Tehostettua tai erityistä tukea saavien lasten määrä on kasvanut 2010-luvulla voimaan astuneen kolmiportaisen tuen mallin aikana.

Käytännössä aiempaa useampi tukea tarvitseva on tukea todellisuudessa myös saanut, Ruotsalainen sanoo

– Kymmenen vuoden aikana lasten diagnosointi on täsmentynyt ja tarkentunut selvästi. Diagnoosiin perustuvia tuen tarpeita on nyt selvästi enemmän kuin aiemmin. Lasten tarpeisiin reagoimisessa ja puuttumisessa on astuttu askelia eteenpäin.

Jos jotkut väittävät, ettei 1980-luvulla lapsilla ollut samoja vaikeuksia kuin nyt, se on "ihan pötypuhetta", Ruotsalainen sanoo.

– Silloin vain todettiin, että Ville-Kalle on vilkkaampi kuin muut. Tänä päivänä Ville-Kallella on joku diagnoosi ja siihen reagoidaan. Tilanne on lapsen kannalta nyt selvästi parempi kuin aikaisemmin.

Ruotsalainen ei siis pidä ongelmana sitä, että niin iso osa hollolalaisista peruskoululaista saa tehostettua tai erityistä tukea – pikemmin päinvastoin.

– Korkea lukema kertoo siitä, että olemme saaneet kopin niistä lapsista, jotka oikeasti ovat tuen tarpeessa. Tilastoja voisi ”kaunistella” sulkemalla silmät lasten tarpeilta. Hollolassa päättäjät eivät ole halunneet tätä onneksi tehdä. Varhainen puuttuminen hankaluuksiin on parasta ennaltaehkäisyä ja sen varmistamista, että lapsilla on onnistumisen ja oppimisen eväät myös jatkossa.

Ruotsalainen arvioi, että puhtaasti oppimisen tuen tarve ei ole juurikaan lisääntynyt.

– Sen sijaan käyttäytymiseen ja sosiaalisiin syihin liittyvän tuen tarve on lisääntynyt, Ruotsalainen arvioi.

Kilponen: Lahdessa kaikki erityistä tukea tarvitsevat myös saavat sitä

Lahdessa tehostettua tai erityistä tukea sai 20 prosenttia peruskoululaisista. Suunta on ollut aavistuksen ylöspäin.

Suurempi muutos on tapahtunut tehostetun ja erityisen tuen saajien välisessä suhteessa.

Tehostettua tukea saa aiempaa useampi ja raskaampia toimenpiteitä vaativaa erityistukea vuosi toisensa jälkeen harvempi.

Onko Lahti määrätietoisesti lähtenyt vähentämään erityisen tuen saajia säästösyistä?

– Ei ole olemassa mitään mekanismia, jolla tuen tasoa voitaisiin määritellä taloudellisin perustein. Kun kunkin oppilaan tarpeita arvioidaan pedagogisin perustein ammattilaisten ja huoltajien kesken, siitä tilanteesta ovat eurot aika kaukana, sanoo Lahden opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen.

Lahdessa oppilas saa erityistä tukea, jos se katsotaan yksilöllisessä arviossa tarpeelliseksi, Kilponen lisää.

– Erityisen tuen oppilaiden määrä nousi 2000-luvun puolivälistä 2010-luvun alkuun. Kasvu on tasaantunut ja kääntynyt laskuun sen jälkeen, kun erityisen tuen rinnalle tuli ”kevyempi” tehostettu tuki.

Tuen tarvetta arvioidaan nykyisin useammin kuin ennen, Kilponen sanoo. Käytännössä se on lisännyt siirtymistä tuen tasolta toiselle, hän jatkaa.

– Kun aiemmin erityisen tuen päätös tehtiin, se oli käytännössä pysyvä. Aiemmin tilanne oli aika tavalla on tai off, eli joko lapsi oli yleisopetuksessa tai erityisopetuksessa.

Orimattilassa ja Asikkalassa kovaa kasvua

Kärkölässä, Heinolassa, Orimattilassa ja Sysmässä useampi kuin joka viides peruskoululainen oli tehostetun tai erityisen tuen piirissä viime lukuvuonna.

Orimattilassa kasvu on ollut merkittävää.

Kun vuonna 2016 tuettuja oppilaita oli runsaat 18 prosenttia peruskoululaisista, oli vastaava lukema viime vuonna 23 prosenttia.

Erityisen iso pomppaus tapahtui vuosien 2016 ja 2017 välillä.

Sivistystoimenjohtaja Timo Ahvo sanoo, ettei Orimattilan peruskoululaisten kasvaneelle tukitarpeelle ole yhtä yksittäistä selitystä.

– Koulusopimus Myrskylän kanssa on yksi osatekijä. Se on lisännyt yläkoululaisten osalta tuen tarvitsijoiden osuutta.

Ahvon mukaan Lahdesta on parin viime vuoden aikana siirtynyt jonkin verran peruskoululaisia Orimattilan kouluun.

– Taustalla tässä on Lahden tekemät muutokset erityisopetukseen.

Ei ole olemassa mitään mekanismia, jolla tuen tasoa voitaisiin määritellä taloudellisin perustein. Lahden opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen

Myös maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä on ollut kasvussa, joka on osaltaan kasvattanut tukea tarvitsevien määrää, Ahvo lisää.

Ahvo arvioi Hollolan Ruotsalaisen tavoin, että Orimattilassakin saadaan aiempaa paremmin tarjottua apua niille, jotka avun tarpeessa ovat.

– Erityisluokkien määrä ei ole kasvanut, pikemmin päinvastoin. Tukea pyritään antamaan entistä enemmän yleisopetusluokissa. Esimerkiksi avustajamäärää ei olla vähennetty, toisin kuin joillain muilla paikkakunnilla.

Ahvon arvion mukaan tuettavien oppilaiden määrään ei ole tulossa suuria muutoksia suuntaan tai toiseen.

Asikkalassa nousu on ollut vielä suurempaa kuin Orimattilassa. Kun vuonna 2016 asikkalalaisista peruskoululaisista vain 14 prosenttia tarvitsi tehostettua tai erityistä tukea, viime vuonna tehostetun tai erityisen tuen piirissä oli jo liki 20 prosenttia.

Asikkalan ja Padasjoen yhteinen sivistysjohtaja Juha Leppialho sanoo, että Asikkalassa tukea on tarjolla ”poikkeuksellisen kattavasti”.

– Selitys ei löydy oppilasaineksessa. Asikkalassa ei varmasti ole sen hankalampi oppilasaines kuin muuallakaan.

Hänen arvionsa mukaan Asikkalassa tehostettua tai erityistä tukea saa helpommin kuin monissa muissa kunnissa.

– Esimerkiksi pienluokkia ja ohjaajia on todella hyvä määrä verrattuna moneen muuhun kuntaan.

Leppialhon mukaan tuen tarpeessa olevia oppilaita tulee myös kuntarajojen ulkopuolelta, erityisesti Hollolan Vesikansasta.

– Se näkyy yläkoulun puolella.

Leppialhon mukaan Asikkalassa tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevien määrä ei ole vähenemään päin.

– Ei se tarkoita, että Asikkalassa oltaisiin erityisen lepsuja, mutta resurssit ovat kieltämättä hyvät. Hyvä tarjonta ei ole sattumaa. Olemme määrätietoisesti halunneet panostaa tuettuun oppimiseen.

Lue myös: Pompotellaanko Hollolassa opettajia mielivaltaisesti luokasta toiseen? "Jonkinlaista savua on, muttei hirveästi tulta"
 
Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi