Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Onni aloitti koulun – monen vuoden urakan ensimmäinen päivä

Penaali on tallessa, varmisti Onni Aalto ennen lähtöä. Isä Arto lähti saattamaan. Kuva: Pirjo Kamppila

Onni Aallon yöuni jäi viime yönä vähän vajaaksi.

– En saanut illalla unta, tunnusti pikku ekaluokkalainen aamulla seitsemän jälkeen.

Kummallakin on edessä uusi koulu: Onni Aalto lähti ekaluokalle, Mette Lindeberg yläkouluun. Kuva: Pirjo Kamppila

Koulun aloitus jännitti, vaikka aloituskynnys oli periaatteessa melko matala: samalle luokalle tuli paljon tuttuja, koulussa oli käyty tutustumassa jo keväällä ja opettajakin oli tuttu vanhemmille ja isosiskolle.

Onnin isosisko Mette Lindeberg aloitti hänkin uudessa kuolussa, yläkoulussa Vääksyn yhteiskoulussa. Suurin muutos on se, että vastedes joka ainetta opettaa eri opettaja. Uusia aineitakin tulee, kuten kotitalous, Mette tiesi.

Hänen reittinsä kouluun oli vanhastaan tuttu, eikä hän kaivannut koulutielleen saattajaa. Sen sijaan Onnin kulkua varmistivat äiti Minna ja isä Arto Aalto. Matkaa on hiukan toista kilometriä, ja se taitetaan jalan.

– Tämä mutka on pahin paikka, tässä autot ajavat lujaa, tiesi Minna Aalto heti kotipihasta lähdettyä.

Hän kulki itse samaa reittiä lapsena vanhaan Vääksyn puukouluun, joka nyt on kuntalaisten vapaa-ajan käyttössä.

Orava ja sammakko

Onnin tarkkavaisuutta ei häiritse älykännykkä, koska hänelle ei ole sellaista hankittu. Sen sijaan hän ehti huomaamaan koivussa kiipeilevän oravan ja tien poikki loikkivan sammakon.

Suojatien ylitystä valvoivat keltaliiviset vapaaehtoiset ja kunnan työntekijät. Tarkkana sai ollakin, sillä portilla pyörivät niin lapset vanhempineen kuin koulutaksitkin. Onnin tähänastinen opinura on edennyt Asikkalan englanninkielisessä leikkikoulussa ja sen viereisessä suomenkielisessä esikoulussa. Vieraan kielen opetus alkaa tänä syksynä jo ensimmäiseltä luokalta, joten Onni kavereineen pystyy ylläpitämään kielitaitoaan.

Saila Juntunen varmisti koulutulokkaiden turvallisutta. Kuva: Pirjo Kamppila

Aina ensimmäisenä

Anianpellon koulussa toimivat vain esikoulu ja kaksi ensimmäistä luokkaa.

Pihalle kokoontuneet vanhemmat vertailivat tietojaan iltapäiväkerhojen alkamisesta ja kestosta. Koulujen viestintäjärjestelmä Wilma oli ennestään tuttu Aallon perheelle, mutta kaikki evät olleet yhtä hyvin kärryillä.

Tunnelma koulun pihalla tiivistyi, kun Anianpellon koulun apulaisrehtori Katri Lehtinen kilkutti kelloa päivän alkamisen merkiksi.

Vanhemmat ja ensiluokkalaiset lapset astuivat sisään liikuntasaliin. Esittelyiden ja laulun jälkeen kakkosluokkalaiset siirtyivät tottuneesti omiin luokkiinsa ja pienimpien jako ryhmiin alkoi. Onnin luokalle tuli kaikkiaan 16 oppiasta, ja Onni kutsuttiin nimensä vuoksi ensimmäisenä riviin. Tilanne oli tuttu isälle: – Minä olin aina ensimmäinen kaikessa, kun nimi on Arto Aalto.

Ryhmäytymistä seurasivat hei-heit vanhemmille ja kukin luokka lähti opettajansa perässä omiin tiloihinsa.

– Tästä se alkaa, 12 vuotta, mietti isä.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi