Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Vesijärvenkadun "giljotiinisuojateiden" kohtaloa pohdittiin Lahdessa viime vuonna, mutta toistaiseksi tarpeeksi raskasta syytä niiden poistamiseen ei ole löydetty

Vesijärven kadulla on kolme valo-ohjaamatonta suojatietä aivan valo-ohjattujen suojateiden läheisyydessä. Kaupungin liikenneinsinööri painottaa käyttäjien henkilökohtaista vastuuta, Liikenneturvan koulutusohjaaja toivoo keskustelua suojateiden tarpeellisuudesta.

Kuvassa etualalla näkyvässä, Vesijärvenkadulla Puistokadun kohdalla sijaitsevalla valo-ohjaamattomalla suojatiellä tapahtui keskiviikkona onnettomuus. Auto töytäisi nuorta tyttöä, joka oli ylittämässä suojatietä. Tilanteessa toisella kaistalla auto oli pysähtynyt antamaan tytölle tietä, toisella kaistalla ollut auto puolestaan ei pysähtynyt ja ajoi tytön päälle. Kuva: Antti Yrjönen

Vesijärvenkadulla sijaitsevien valo-ohjaamattomien suojateiden turvallisuus herätti torstaina keskustelua Etelä-Suomen Sanomien verkkosivujen kommenttipalstalla, kun auto törmäsi 14-vuotiaaseen tyttöön Puistokadun kohdalla olevalla valo-ohjaamattomalla suojatiellä keskiviikkoiltana.

Kyseessä oli yksi kolmesta Vesijärvenkadulla sijaitsevasta valo-ohjaamattomasta suojatiestä, joka sijaitsee lähellä valo-ohjattua suojatietä. Yksi näistä on edellä mainittu Puistokadun kohdalla oleva suojatie, toiset kaksi sijaitsevat Vesijärvenkadun ja Vuorikadun risteyksessä.

Liikenneturvan koulutusohjaajan Ari-Pekka Latun mukaan kyseisten kolmen valo-ohjaamattoman suojatien tarpeellisuudesta keskusteltiin viimeksi viime vuoden puolella Lahden kaupungin liikenneturvallisuustyöryhmässä. Työryhmä oli tuolloin laatimassa kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelmaa, joka valmistui tämän vuoden alussa. Tuolloin Latun mukaan yhtenä vaihtoehtona oli, että kaikki kolme valo-ohjaamatonta suojatietä poistettaisiin. Latun mukaan tuolloin keskusteltiin muun muassa siitä, millainen arvo suojateillä todellisuudessa on niissä kohdissa, joihin ne on sijoitettu.

Suunnitelman myötä kaupunki päätyi pitämään kaikki kolme suojatietä käytössä. Latun mukaan erityisesti erityisryhmät halusivat säilyttää Puistokadun valo-ohjaamattoman suojatien.

– Esimerkiksi Päijät-Hämeen Näkövammaisten toimintakeskus sijaitsee lähellä suojatietä ja heiltä tuli toive, että suojatie säilyisi, sillä se on sen verran keskeinen heidän palveluitaan käyttävien ihmisten liikkumisen kannalta, Lattu kertoo.

"Suojatien tulisi olla se turvallisin paikka ylittää ajorata"

Lattu tiedostaa sekä Puistokadun että Vuorikadun läheisyydessä olevien suojateiden vaarallisuuden. Hänen mukaansa Lahden kaupungilla oli ainakin vielä puoli vuotta sitten käydyissä keskusteluissa aikomus poistaa toinen Vuorikadun valo-ohjaamattomista suojateistä käytöstä.

Latun mukaan Vuorikadun suojateistä erityisesti lähempänä matkakeskusta oleva on varsin turvaton, sillä toisella puolella suojatien käyttäjä joutuu ylittämään kolme ajokaistaa, yhden kääntyvän ja kaksi suoraan menevää.

– Onko se enää suojatie? Omasta näkökulmastani ei, sillä suojatien tulisi olla se turvallisin paikka ylittää ajorata, Lattu jatkaa.

Latun mukaan suojateitä ei tule kuitenkaan katsoa vain yhtenä isona könttänä, vaan omina, erillisinä yksiköinään. Esimerkiksi näkyvyyden suhteen jokaisella suojatiellä on omat lähtökohtansa.

– Tulisi esimerkiksi pohtia kuinka todennäköistä on, että autoilija pystyy havaitsemaan jalankulkijoita riittävästi. Lisäksi tulee katsoa liikennemääriä: kuinka paljon suojatien läheisyydessä kulkee autoja. Jos liikennettä on paljon, onko se välttämättä oikea paikka valo-ohjaamattomalle suojatielle?

Puistokadun kohdalla sijaitseva valo-ohjaamaton suojatie kulkee keskellä vilkasliikenteistä väylää. Kuva: Antti Yrjönen

Myös suojateiden tarpeellisuutta tulee Latun mukaan miettiä. Jos lähimmälle valo-ohjatulle suojatielle on esimerkiksi 200 metrin matka, niin onko valo-ohjaamaton suojatie sen läheisyyteen tarpeellinen?

– Tietysti täytyy muistaa, että ihminen on lähtökohtaisesti kohtuullisen laiska. Mennään tien yli vanhasta tottumuksesta tai sieltä mistä reitti on lyhin. Eli suojateiden poistaminen ei välttämättä aina poista ongelmaa, Lattu toteaa.

Lattu myös ymmärtää, että suojateiden poistaminen aiheuttaa aina jossakin osapuolessa närää. Jos esimerkiksi joku Vesijärven kolmesta valo-ohjaamattomasta suojatiestä päätettäisiin poistaa, se todennäköisesti vaikuttaisi jonkun päivittäiseen reittiin.

Valistuksella suuri rooli

Valo-ohjaamattomilla suojateillä tapahtuvien onnettomuuksien ehkäisyssä pääosassa on Liikenneturvan koulutusohjaajan Ari-Pekka Latun mukaan ohjata liikennettä käyttämään valo-ohjattuja suojateitä.

Myös valistuksella on suuri rooli ihmisten liikennekäyttäytymiseen.

– Tulisi saada ihmiset ymmärtämään suojatien status. Edelleen on hirveästi tehtävää siinä, että kaikki ihmiset saadaan tietämään suojatietä koskevat säädökset, Lattu kertoo.

Myös Lahden kaupungin liikenneinsinööri Matti Heikkinen painottaa sekä autoilijoiden että kävelijöiden vastuuta suojateillä liikuttaessa. Jalankulkijoiden tulisi seurata muutakin liikennettä kuin vain omaa liikkumistaan, ja autoilijoiden tulisi käyttää alhaisia ajonopeuksia.

– Ei ole suojatien vika, jos joku jää auton alle. Jollain on esimerkiksi ollut liian suuri tilannenopeus tai muu liikenne on jäänyt huomioimatta. Asiaa olisikin hyvä ajatella myös autoilijan näkökulmasta, Heikkinen painottaa.

Mitkä muut suojatiet Lahdessa ovat mielestäsi vaarallisia jalankulkijoille? Voit jakaa omat kokemuksesi jättämällä kommentin jutun loppuun. Saatamme käyttää kommentteja aihetta käsittelevässä jatkojutussa.

Sohvi Auvinen
sohvi.auvinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi