Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Akuutti 24:n ensihoitoa on vaivannut huono työilmapiiri jo vuosien ajan – "Tilanne on kärjistynyt sietämättömäksi”

Hyvinvointiyhtymän johto selvittää asiaa. "Kenttäpalveluiden johto ottaa vakavasti saamansa palautteen", vakuuttaa erikoissairaanhoidon va. johtaja Jarkko Lehtonen.

Ensihoidon ongelmat ovat tulleet esille useissa työhyvinvointikyselyissä. Kuva: Antti Yrjönen

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä selvittää Akuutti24:n ensihoidon työhyvinvoinnin ja johtamisen tilannetta. Asia on ohjattu virkamiesvalmisteluun kesäkuun lopulla, kertoo yhtymähallituksen puheenjohtaja Kari Lempinen (sd.).

Ensihoidon työntekijän mukaan ongelmat ovat jatkuneet vuosikausia. Henkilöstöltä tulleita viestejä ei hänen mukaansa ole noteerattu.

– Viimeisen vuoden aikana tilanne on kärjistynyt sietämättömäksi, väittää työntekijä, joka haluaa esiintyä jutussa nimettömänä.

Ensihoidon ongelmat ovat tulleet esille työhyvinvointikyselyissä.

– Tyytymättömyys johtamiseen on useasti tuotu esiin työntekijöiden toimesta, kertoo Tehyn Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ammattiosasto 316:n puheenjohtaja Siru Heromaa-Karjalainen.

"Tilanne alkaa olla kestämätön"

Ensihoidon työntekijä kuvailee ensihoidon tilannetta Etelä-Suomen Sanomille lähettämässään mielipidekirjoituksessa. Työntekijän mukaan Akuutti24:n kenttäpalveluita on pitkään vaivannut huono työilmapiiri.

Lue myös: Lukijalta: Akuutti24:n kenttäpalvelujen huono työilmapiiri ja tuhlaaminen kuormittavat
 

Hänen mielestään ongelmat henkilöityvät päällikkötasolle.

– Ongelmat olivat muutama vuosi sitten mediassa esillä. Silloin asiasta nousi päällikkötasolla melkoinen haloo. Paljon on ollut yhteydenottoja työsuojeluun ja ammattiliittoihin, työntekijä kertoo.

Työntekijä väittää johdon luoneen ympärilleen hyvä veli -verkoston.

– Virkavapaita ja palkattomia vapaita myönnetään toisille ja toisille ei. Jaellaan epämääräisiä suullisia huomautuksia ja kirjallisia varoituksia. Soitellaan kotiin vapaapäivinä, hän kuvailee toimintakulttuuria.

Henkilökunta on työntekijän mukaan hyvin väsynyttä.

– Tilanne alkaa olla kestämätön. Meiltä valuu osaavaa henkilökuntaa muualle, ja hakijoita ei ole samalla tavalla tulossa taloon.

"7/10 samaa mieltä"

Toinen nimettömänä haastateltu ensihoidon työntekijä vahvistaa mielipidekirjoittajan esiin tuomat ongelmat.

– Jaan hänen näkemyksensä ihan täysin. Ensihoitajista seitsemän kymmenestä on samaa mieltä meidän kanssamme.

Hän kokee, että johto ei kuuntele kentän ääntä. Huonon työilmapiirin vuoksi osa työntekijöistä ei enää ole kokenut työtään mielekkääksi.

– Tilanne on joidenkin osalta kärjistynyt niin, että he ovat hakeutuneet muualle töihin. Meiltä lähtee osaavaa ja ammattitaitoista väkeä pois, ensihoidon työntekijä katsoo.

Hän huomauttaa, että kaikkien toimien pitäisi tähdätä työhyvinvointiin.

– Edellisessä työhyvinvointikyselyssä ensihoito taisi olla neljän tai viiden huonoimman yksikön joukossa. Se huomioitu talon ylimmässä johdossa. Asioille pitää tehdä jotain.

"Rahaa tuhlataan"

ESS:n haastattelemien työntekijöiden mukaan henkilökunta on vuosien ajan ihmetellyt toimintojen ja hallinnon paisumista. Heidän mielestään ensihoidossa tuhlataan rahaa samalla, kun talossa muualla vyötä kiristetään entisestään.

Asia on ajankohtainen, koska yhtymä etsii yt-menettelyn avulla 15 miljoonan euron vuotuisia säästöjä.

Mielipidekirjoituksen tehnyt työntekijä arvelee, että jos ulkopuolinen asiantuntija selvittäisi Akuutti24:n kenttäpalveluiden tehtäviä, hallintoa ja rahankäyttöä, puhuttaisin vuositasolla ainakin vähintään miljoonan euron säästömahdollisuudesta.

Kuva: Janne Laakkonen

Hänen mukaansa ensihoidon kenttäpalvelut hoitaa paljon perusterveydenhuoltoon ja kotihoidolle kuuluvia tehtäviä. Niitä tekevät kotisairaalan Eva-yksiköt, joita on neljä kappaletta.

– Lahdesta ajetaan jonnekin tekemään tehtäviä, jotka ovat kunnalle kalliimpia, koska paikalle menee erikoissairaanhoidon yksikkö.

Pidempiä työvuoroja?

Ensihoidon työntekijät kertovat myös, että enemmistö henkilökunnasta haluaisi tehdä nykyistä pidempiä työvuoroja. Nyt työvuorot ovat 12 tunnin mittaisia.

– Yli 80 prosenttia henkilöstöstä haluaisi 24 tunnin työvuorojärjestelmän, jota pelastuslaitos käyttää ihan onnistuneesti. Se on kunnille selvästi halvempi, mutta siinä täytyy valvoa aktiivityöaikoja ja siirtää tarvittaessa henkilöstöä ensihoitoyksiköstä toiseen, työntekijä toteaa.

Akuutin ensihoidossa luovuttiin 24 tunnin työvuorojärjestelmästä kolmisen vuotta sitten. Työntekijät uskovat, että järjestelylle olisi saavissa poikkeuslupa aluehallintovirastosta.

– Samaa työaikaa tekee kilpailutuksen kautta valittu yksityinen palveluntuottaja. Myös pelastuslaitoksella ensihoitajat tekevät poikkeusluvan mukaista työaikaa. Tällä hetkellä minkään yksikön käyttöasteet eivät ylitä kriittisiä rajoja, huomauttaa toinen haastatelluista.

Työntekijät ehdottavat työaikajärjestelyn muuttamista.

– Henkilökunnalta on haluttu konkreettisia pelinavauksia. Siihen huutoon ensihoito on nyt vastannut.

"Pitää selvittää"

Lempisen mukaan työntekijöiltä saatuun palautteeseen suhtaudutaan vakavasti.

– Asia ilman muuta pitää selvittää, jos tuollaista viestiä tulee.

Yhtymähallituksen varapuheenjohtaja Sari Niinistö (kok.) sanoo, että ensihoidossa on ennenkin ollut kädenvääntöä. Hän huomauttaa, että ensihoidon toimenkuva on muuttunut takavuosista.

– Aiemmin oli enemmän sitä, että potilas haettiin ja vietiin sairaalaan. Nyt potilas pyritään hoitamaan mahdollisimman pitkälle paikalla ja välttämään sairaankuljetusta. Vaatia tehtäviä on paljon.

Niinistön mukaan yhtymän johdon tehtävänä on tarkastella ensihoitoa laadun, turvallisuuden, tehon ja kustannusten kautta.

– Tottakai henkilöstön hyvinvointi otetaan siihen mukaan.

Tehyn Heromaa-Karjalainen pitää ensihoidon työntekijän mielipidekirjoitusta signaalina, johon pitäisi reagoida.

– Herää kysymys, onko nimettömänä kirjoittelun taustalla se, että pelätään mahdollisia seuraamuksia.

Ambulansseja kolaripaikalla Lahden Mytäjäisissä tammikuussa 2019. Kuva: Juha Peurala

ESS pyysi Akuutti24:n ja ensihoidon johdolta kommenttia työntekijöiden esittämään kritiikkiin. Kysymyksiin vastasi sähköpostitse Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän erikoissairaanhoidon va. johtaja Jarkko Lehtonen.

Miten kommentoitte väitettä johtamisongelmista ja huonosta työilmapiiristä?

– Ensihoidon työhyvinvointia on aktiivisesti kehitetty muun muassa osallistumalla tänä vuonna yhtymän työhyvinvointihankkeeseen, pitämällä säännöllisesti henkilöstön työhyvinvointipäiviä sekä palaute- ja kuulemistilaisuuksia. Kaikille työntekijöille on luotu matala kynnys mennä kertomaan havaitsemistaan ongelmista lähiesimiehille.

Onko yhtymän johto ryhtynyt toimiin ensihoidon henkilöstöltä saadun palautteen pohjalta?

– Kenttäpalveluiden johto ottaa vakavasti saamansa palautteen. Työhyvinvointikyselyn tulokset on käyty keväällä johtotiimissä läpi. Siitä on valittu keskeiset kehityskohteet, joita parannetaan jatkossa yhteistyössä henkilöstön kanssa.

– Lähiesimiestyötä on jalkautettu myös eri asemille, jolloin työntekijöillä on varsin matala kynnys käydä keskusteluja esimiehen kanssa. Työhyvinvointityöryhmä on perustettu jo vuosia sitten, mutta siihen on ollut vaikea saada henkilökunnan edustajia mukaan kehittämään toimintaa.

Poikkeaako ensihoidon tilanne työhyvinvointikyselyn perusteella yhtymän muiden yksiköiden tilanteesta?

– Ensihoitopalvelu saa keskimäärin huonompia pisteitä työhyvinvointikyselyssä verrattuna muihin keskussairaalan yksiköihin. Ensihoidon vastauksissa heijastuu vahvasti työn vaativuus, jatkuva kiire ja huono mahdollisuus vaikuttaa omiin työoloihinsa vuoron aikana. Hätäkeskus hälyttää ja kaikki tehtävät on hoidettava. Potilaat ovat usein aika kriittisiä ja kuolema on jatkuvasti läsnä. Toteutamme tämän takia kuormittavien ensihoitotilanteiden aktiivista purkumallia.

Tehdäänkö ensihoidon kenttäpalveluissa perusterveydenhuollolle tai kotihoidolle kuuluvia tehtäviä?

– Ei tehdä. Kenttäpalvelut tuottaa erikoissairaanhoitoon kuuluvaa kotisairaalatyötä, jossa potilasryhmät on tarkkaan määritelty. Toiminta tapahtuu kotisairaalan erikoislääkärin ohjauksessa. Ilman kyseistä palvelua kotisairaalan potilaat hoidettaisiin keskussairaalan osastoilla.

Näettekö, että ensihoidossa voitaisiin tehdä nykyisiä 12 tunnin vuoroja pidempiä työvuoroja?

– Vuonna 2013 aluehallintovirasto myönsi yhtymän ensihoitokeskukselle poikkeusluvan tuottaa 24 tunnin vuoroja, mutta ei enää hyväksynyt uusintahakemusta 2016. Tuolloin jouduttiin parin päivän varoitusajalla siirtymään nykyiseen 12 tunnin työaikamalliin.

– Pelastuslaitoksella on avin myöntämä poikkeuslupa tehdä 24 tunnin työvuoroa. Jatkuvasti kasvavasta ensihoidon tehtäväkuormituksesta johtuen on pelastuslaitoksen yksiköt siirretty pois Lahdesta, koska tehtäväkuormitus on säännöllisesti yli 50 prosenttia.

– Yhtymä ei siis saa tuottaa 24 tunnin työvuoroja. Ensihoitopalvelun kokonaisuutta ajatellen poikkeusluvan mukainen työaika ei ole nykyisillä kuormitusasteilla enää mahdollistakaan Lahdessa. 24 tunnin työaikamallissa työntekijä saa tehdä työvuoron aikana aktiivityötä enintään 12 tuntia. Loput ajasta on lepoaikaa. Työvuoron jälkeen on kolmen päivän vapaa. Siirtyminen 24 tunnin työvuoroihin soveltuu huonosti ensihoidon toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin.

Ensihoito

Akuutti24:n kenttäpalvelut

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän Akuutti24:n ensihoitopalvelu koostuu lähes 150 ensihoitajasta sekä 20 ambulanssista ja kenttäjohtoyksiköstä.

Ensihoidolla on vuosittain noin 40 000 tehtävää.

Ensihoitopalvelu vastaa potilaan kiireellisestä tilanarviosta ja ensihoidosta sekä tarvittaessa potilaan kuljettamisesta ympäri vuorokauden.

Ensihoito voi vaihdella pienestä toimenpiteestä aina tehohoitoon asti.

Jatkohoitoa tarvitsevat potilaat kuljetetaan pääsääntöisesti Akuutti 24:ään, joka on Päijät-Hämeen ainoa ympäri vuorokauden auki oleva terveydenhuollon päivystyspiste.

Vakavissa onnettomuustilanteissa potilas voidaan kuljettaa hoitoon suoraan yliopistosairaalaan Helsinkiin tai Tampereelle.

Hyvinvointiyhtymän kotisairaalatoiminta siirtyi osaksi päivystyskeskuksen toimintaa lokakuusta lähtien.

Ensihoidon tehtävien määrä lisääntyi viime vuonna 11 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Ensihoitoon lisättiin viime vuonna yksi 24/7-yksikkö.

Ensihoitokeskuksen kustannukset kehittyivät viime vuonna maltillisesti.

Toiminnan nettokustannukset olivat 10,3 miljoonaa euroa eli 0,1 miljoonaa euroa edellisvuotta korkeammat.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi