Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Tyhjeneville tiloille pohdittiin käyttöä Nastolan kunnantalolla - kysymykseksi nousi myös se, kenen vastuulla tilat ovat

Henna Helander vieraili ensimmäistä kertaa Nastolassa ja kehui ympäristöä todella hienoksi. Jorma Ollila viihtyy loma-asunnollaan Uudessakylässä. Erkko Aarti (oik.) on kotoisin samalta alueelta. Kuva: Antti Yrjönen

Mitä käyttöä keksittäisiin tyhjeneville julkisille tiloille? Kysymys jäi ilman yksiselitteistä vastausta Nastolan kunnantalolla torstaina pidetyssä paneelikeskustelussa, jonka osallistujina olivat Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen, Alma Median hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila, Arkkitehtiliitto SAFA:n puheenjohtaja Henna Helander, toimitusjohtaja ja muusikko Sipe Santapukki ja arkkitehti Erkko Aarti.

Tilaisuus veti paikalle noin sata kiinnostunutta kuulijaa.

Jorma Ollila (edessä) ihmettelee, miksi 1000 oppilaan koulut ovat yleistyneet. Niille ei ole hänen mukaansa mitään tieteellisiä perusteluita. Taustalla keskustelevat Sipe Santapukki ja Pekka Timonen. Kuva: Antti Yrjönen

Viisi talofriikkiä

Keskustelun aluksi panelistit kertovat omasta suhteestaan vanhoihin rakennuksiin. Sipe Santapukille vanhojen rakennusten herättely on rakas harrastus, Jorma Ollila sen sijaan kertoo herätelleensä henkiin omistamaansa maatilaa Nastolan Uudessakylässä. Pekka Timoselle kytkös on ammatillinen, mutta hän kertoo rakennusten uudiskäytön kiinnostavan häntä muutenkin.

– Tässä on rivissä viisi talofriikkiä, Timonen sanoo ja saa yleisön nauramaan.

Henna Helander tunnustaa pitävänsä moderneista rakennuksista, mutta on viime aikoina alkanut miettiä yhä enemmän vanhojen kiinteistöjen käyttömahdollisuuksia.

– Sain ilmastoherätyksen viime syksynä.

Erkko Aarti on kotoisin Nastolan Uudestakylästä. Työssään arkkitehtina hän on suunnitellut sekä uudiskohteita että vanhojen rakennusten hyödyntämistä.

Kuka huolehtisi vanhoista rakennuksista?

Monet panelisteista puhuvat julkisten rakennusten yhteisöllisestä merkityksestä. Helander lisää, että kyse on ilmastoystävällisyydestä.

– Tällä hetkellä rakentamisessa vallitsee kertakäyttökulttuuri.

Helander kertoo olevansa huolestunut siitä, että hyviä rakennuksia jätetään tyhjilleen ja niiden annetaan mennä huonoon kuntoon. Sitten talot puretaan.

– Tällainen trendi on todella huolestuttava, Helander painottaa.

Yleisö antaa aplodit.

Aartin mielestä täytyisi ymmärtää, että tyhjilleen jäävästä tilasta pitää huolehtia niin pitkään, että rakennukselle löytyy uusi käyttäjä.

– Kukaan ei ota huonokuntoista rakennusta harteilleen, Aarti sanoo.

Keskustelun aikana aihe lipuu tyhjien tilojen uusiokäytöstä taustalla muhiviin syihin. Kaupungistuminen, syntyvyyden lasku, väestön ikääntyminen. Timosen mukaan tyhjiä, julkisia tiloja tulee tulevaisuudessa olemaan paljon.

– Kyse on koko yhteiskunnan muutoksesta, ei vain Lahden, Timonen selventää.

Huomio kiinnitettiin myös infrastruktuuriin ja rahoitukseen. Panelistit ovat yhtä mieltä siitä, että vanhoista rakennuksista huolehtimisen ei pitäisi jäädä yksittäisten ihmisten harteille. Timonen lisää, etteivät kaikki tyhjät tilat voi jäädä kuntienkaan vastuulle. Ollila huomauttaa, että Keski-Euroopassa on kehitetty säätiöitä pitämään huolta vanhoista kartanoista.

Jorma Ollila osti vaimonsa kanssa Toivonojan kartanon Nastolan Uudestakylästä 20 vuotta sitten. Ollila kertoo olevansa kiinnostunut vanhojen pitäjien keskustoista. Tänä kesänä hän vieraili Kerimäellä ja Maskussa. Kuva: Antti Yrjönen

– Kulttuuriympäristön hoitaminen on ymmärretty eri tavalla, Ollila sanoo.

Kunnantalon tulevaisuus pimennossa

Nastolan kunnantalo on esimerkki julkisesta tilasta, jonka käyttötarkoitus on muuttunut kuntaliitoksen myötä. Tänä kesänä Nastola-seura on järjestänyt kunnantalolla Kuvakirja-taidenäyttelyn, jonka ohjeisohjelmaan paneelikeskustelu kuului.

– Olemme avanneet keskustelun tyhjenevien tilojen tulevaisuudesta. Aihe on herättänyt paljon kiinnostusta, Nastola-seurassa vaikuttava Liisa Helanto kertoo.

Seuraavaksi odotetaan konkreettisia toimia.

Vielä ei ole tiedossa, mitä kunnantalolla tapahtuu sen jälkeen, kun kesänäyttely loppuu 18. elokuuta.

Tilan täyttäminen vaatii luovuutta

Paneelikeskustelua ohjannut yrittäjä ja konsultti Jarkko Lehtopelto kysyy paneelin lopuksi, millaista käyttöä Nastolan kunnantalolla voitaisiin järjestää taidenäyttelyn päätyttyä.

Ollila toteaa, etteivät hänen ehdotuksensa kunnantalon tulevaksi käyttötarkoitukseksi ole julkaisukelpoisia.

Santapukki sanoo luottavansa siihen, että kunnantalolle saadaan jotakin hienoa.

– Rakennus luo vain raamit toiminnalle.

Keskustelun alkupuolella Ollila on muistuttanut, että ennen kunnantalon rakentamista sen paikalla oli hevostalleja. Santapukki lohkaisee, että jos muuta hienoa ei keksitä, niin ehkä tallit saadaan takaisin.

Vanhojen rakennusten henkiin herättäminen on Sipe Santapukille rakas harrastus. "Omistamistani kiinteistöistä ainoastaan oma taloni Heinolassa on uudiskohde. Muut ovat hienoja, vanhoja taloja." Kuva: Antti Yrjönen

Helander pääsee vastaamaan kysymykseen paneelikeskustelun päätyttyä. Hän näkee, että tilan käytön pitäisi olla monipuolista. Isoon tilaan mahtuisi erilaisia toimijoita, joista osa käyttäisi tilaa päivisin ja osa iltaisin. Helander ehdottaa, että kunnantalolle voisi tulla asumistakin. Käyttöönoton kynnys pitää asettaa matalalle.

Pekka Timonen sanoi, että myös äänestäjien täytyisi pitää vanhojen tilojen uusiokäyttöä hienona asiana. "Ei pidä pahastua, jos Hollolaan tulee uusi hyvinvointikeskus ja Lahti rakentaa sen vanhaan tilaan." Kuva: Antti Yrjönen

Timonen näkee tyhjissä tiloissa ylipäätään mahdollisuuksia ennemmin kuin uhkia. Vaaditaan rohkeutta ja uudenlaisen käytön sallimista.

– Ei pidä huolestua, jos tilan käyttäjä vaihtuu usein, Timonen sanoo.

Sen sijaan hän pitää riskinä talon jäämistä tyhjilleen.

Henrika Havumäki
henrika.havumaki@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi