Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Talotohtori Panu Kaila haastaa vakiintuneet rakennuskäytännöt – "En tiedä miksi ajatellaan, että vettä pitää voida kaataa kylpyhuoneen lattialle"

Arkkitehti Panu Kaila on opettanut kaikissa Suomen teknisissä korkeakouluissa ja kirjoittanut rakentamisesta useita kirjoja. Kuva: Kai Sinervo

Lauantaina Lahden Anttilanmäen kyläjuhlassa näkemyksiään jakavalle Panu Kailalle, 80, visiitti Lahteen on nostalginen. Talotohtorina tunnettu arkkitehti ja arkkitehtuurin professori emeritus opiskeli 1950-luvulla Lahden lyseossa ja kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi.

Mastokaupungissa helsinkiläissyntyinen Kaila sai myös ensikosketuksensa rakennusalaan kesäapulaisen roolissa. Sodanjälkeisinä vuosikymmeninä purkukohteistakin otettiin kaikki mahdollinen materiaali uusiokäyttöön.

– Kiskoimme nauloja irti, oikaisimme ne ja laitoimme rasiaan. Silloin käytettiin kaikki uudelleen. Vaikka oltiin jo vuodessa 1954 tai 55, nauloja oli sodan jäljiltä hyvin vaikea saada, Kaila muistelee. Hän työskenteli kouluaikoinaan esimerkiksi silloisen tyttöjen ammattikoulun työmaalla lähellä Fellmaninpuistoa.

Tohtori toivoo lisää tiili- ja puutaloja

Perinnerakentamisen ja kestävien ratkaisujen puolestapuhujana tunnettu Kaila liputtaa esimerkiksi puu- ja tiilitalojen puolesta.

– Ne ovat ekologisia. Matalaenergiataloja on täysin mahdollista tehdä perinteisillä menetelmillä, Kaila sanoo. Elementtikerrostaloja hän katsoo kieroon.

– Opiskeluaikoinani tehtiin tietoisesti lyhytikäisiä taloja. Pyrittiin siihen, että kaikki rakennukset uusitaan 40 vuoden välein koko Suomessa. Perustelu oli, että tekniikka ja asumismuodot muuttuvat koko ajan. Taloudellisesti ja historiallisesti tuo oli kuitenkin järjetöntä, Kaila sanoo.

Hän toivoo, että uudisrakentamisessa otettaisiin mallia historiasta ja muualta Euroopasta.

– Esimerkiksi Italiassa, Saksassa ja Ranskassa ei elementtitaloja enää juuri tehdä. Kerrostaloissa on betonirunko ja massiivitiiliseinät, kuten vanhoissa taloissa Helsingin Kruununhaassakin, Kaila sanoo.

Pientalot hän toivoisi rakennettavan massiivipuusta. Kailan mukaan vanhat rintamamiestalot ovat parhaita restauroitavia kohteita, kunhan talon hengittävyyttä ei tuki ja hoitaa ilmanvaihdon oikein. 1970–1990-lukujen pientalot puolestaan ovat monesti epäterveitä.

– Ylimitoitettu koneellinen ilmanvaihto oli järjetöntä haaskaamista. Alipaine imi sisäänpäin pöpöjä ja hometta.

Kailan mielestä tavanomaisista märkätiloistakin tulisi asumuksissa luopua.

– En tiedä johtuuko saunaperinteestä, vai miksi Suomessa ajatellaan, että vettä pitää voida kaataa lattialle. Muualla Euroopassa kylpyhuoneissa on kokolattiamatto. Kylpyammeessa tai suihkukaapissa suihkutellaan, mutta ei vettä lattialle lasketa, Kaila sanoo.

Talotohtori-teos saa jatkoa

Vuonna 1997 julkaistua Kailan kirjoittamaa Talotohtori - Rakentajan pikkujättiläinen -teosta on myyty noin 80 000 kappaletta ja siitä on otettu parisenkymmentä painosta. Parhaillaan Kaila työstää kirjalle jatko-osia, joita on määrä ilmestyä peräti trilogian verran.

– Alkuperäinen Talotohtori oli vain puolikas, sillä se käsitteli vain rakennusmateriaaleja. Siinä ei ole esimerkiksi ikkunankorjauksesta sanaakaan, vaikka kustantaja laittoikin ikkunankorjauskuvan kanteen. Jatko-osat keskittyvät esimerkiksi vesikattoihin, ikkunoihin, valesokkeleihin ja lisäeristyksiin, Kaila selvittää.

Hänen mukaansa ensimmäinen jatko-osa on tarkoitus saada markkinoille ensi keväänä.

– Täytyy yrittää, että loput kirjat saisi sen jälkeen julkaistua vuoden välein. Sen nopeammin ei ainakaan.

Talotohtori Panu Kailan vetämä "vanhojen talojen korjausklinikka" Lahden Anttilanmäen kyläjuhlassa lauantaina kello 12–14. Tilaisuus järjestetään osoitteessa Kivenkuja 7.

Janne Nieminen
janne.nieminen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi