Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Ravitsemusterapia auttaa ylipaino-ongelmiin, mutta vastaanotolle on vaikea päästä – terapeutit korostavat painonpudotuksen olevan laaja elämäntapamuutos

Painonpudottaja ei tarvitse syyllistämistä, vaan käytännöllistä apua ja tukea arjessa. Ravitsemusterapeutit ovat tiukassa ympäri Suomen, ja vastaanotolle voi olla vaikea päästä, vaikka ylipainon ehkäiseminen parantaisi muutakin terveyttä.

Ravitsemusterapeutti Pirjo Saarnian mielestä oikein toteutettu ravitsemusterapia olisi hyödyksi monen sairauden hoidossa. Kuva: Juha Peurala

Ylipaino on kansanterveydellinen riski, mutta tehokasta apua painonpudotukseen voi olla yllättävän vaikeaa saada. Vapaat ajat ravitsemusterapiaan ovat tiukassa, jos rahaa yksityiseen terveydenhoitoon ei ole. Yksityisillä terveyskeskuksilla ravitsemusterapeutin vastaanotolle saa odottaa parista viikosta kuukauteen.

Hykyn johtavan ravitsemusterapeutin Raisa Valveen mukaan etenkin perusterveydenhuollon puolella on liian vähän ravitsemusterapeutteja.

"Marjat ovat superruokaa. Ne korjaavat tehokkaasti vatsa- ja suolistovaivoja sekä kolesteroli- ja sokeriarvoja", Pirjo Saarnia sanoo. Hän kannustaa asiakkaitaan käyttämään satokausituotteita. Marjoista on enemmän hyötyä syötyinä kuin pakkasessa säilytyksessä. Kuva: Juha Peurala

– Päijät-Hämeessä on tilanne, että perusterveydenhuollon ravitsemusterapeutin vastaanotolle on mahdotonta päästä, jos on terve lihava, Valve sanoo.

Terveellä lihavalla tarkoitetaan, ettei ylipaino ole aiheuttanut muita sairauksia. Lihavuus itsessään ei ole sairaus, vaan tila, joka voi johtaa moneen sairauteen. Erikoissairaanhoitoon puolestaan voi päästä, jos painoindeksi on yli 35. Lihavuus on sairaalloista, kun painoindeksi on yli 40.

Ravitsemusterapian asiakkaat ovat yleensä kokeneita jojolaihduttajia, jotka tulevat terapeutin luo hakemaan syvempää ymmärrystä ravitsemuksesta ja syömisestä. Takana voi olla vuosikymmenten laihdutus.

– Laihduttamista on yritetty kaiken maailman ihmedieeteillä, ja monella on myös kroonisia sairauksia taakkanaan. Monesti ihmiset ovat valtavasta ravintotietotulvasta sekaisin, eivätkä tiedä, mikä on järkevää ja mikä turvallista, Mehiläisen ja Terveystalon ravitsemusterapeutti Pirjo Saarnia sanoo.

Saarnian mukaan oikein tehty ravitsemusterapia tuo säästöjä potilaalle ja valtiotasolla. Silti suurimmassa osassa Suomen kuntia ei ole lainkaan ravitsemusterapeutteja.

– Monet päättäjät eivät ymmärrä ravitsemusterapian tärkeyttä, vaikka siitä olisi hyötyä hyvin monen sairauden hoidossa, Saarnia sanoo.

Laihdutus on suuri muutos

Painonhallinta ei ole ainoastaan ruokailutottumusten varassa, vaikka ravitsemusterapia on keskeinen osa laihduttamista. Pysyvä painonpudottaminen vaatii laajempaa elämäntapamuutosta.

– Syömistä ei voi saada kuntoon, jos esimerkiksi arkirytmi ja nukkuminen ovat pielessä, sanoo psykologian tohtori ja terveyden edistämisen dosentti Pilvikki Absetz.

Syömistä ei voi saada kuntoon, jos esimerkiksi arkirytmi ja nukkuminen ovat pielessä. Psykologian tohtori ja terveyden edistämisen dosentti Pilvikki Absetz

Niin julkisen kuin yksityisen terveydenhoidon puolella tarjotaan painonpudottajalle muun muassa liikuntaneuvontaa, ravitsemusterapiaa, yksilö- ja ryhmätapaamisia. Toimivan tuen muoto on yksilöllistä. Ravitsemusterapeutinkaan vastaanotolla ei keskitytä ainoastaan ruokaan.

– Hyvässä ravitsemusterapiassa ei vain anneta asiakkaan eteen ruokalistaa tai ravintoympyrää. Elämäntapojen muuttaminen on laaja-alaisempaa, ravitsemusterapeutti Anette Palssa sanoo.

– Lihavuuden ehkäisy tapahtuu kotona, kaupassa ja koulussa käydessä, yhteiskunnan muissa toiminnoissa. Mitä ostetaan kaupasta ja mitä kauppiaat meille markkinoi, miten me innostutaan liikkumaan, Raisa Valve sanoo

Laihdutus aloitetaan usein rajulla ruokailutottumusten muutoksella, vaikka Pilvikki Absetzin mielestä liikkeelle kannattaa lähteä niistä asioista, jotka ovat jo omassa arjessa toimivia ja rakentaa niistä kestäviä rutiineja.

– Muutoksen täytyy lähteä arjesta. Ammattilaisen kanssa mietitään, mikä on lempikasvis ja voisiko sitä syödä enemmän, ja mistä saa päivittäin lisää askeleita, Absetz sanoo.

Ryhmähoitoa diabetesta vastaan

Julkisen terveydenhuollon painonhallinnan piiriin pääsee Päijät-Hämeessä helpoiten kakkostyypin diabetesta ehkäisevien Stop-dia -ryhmien avulla. Hykyn ryhmiä järjestetään Asikkalassa, Hollolassa, Heinolassa, Asikkalassa ja Lahdessa. Ryhmään soveltuvuus testataan diabeteksen riskitestillä. Riittävät pisteet täyttyvät usein helposti, jos itse tunnistaa ylipaino-ongelmansa. Kosmeettinen lihavuus eli muutama liikakilo harvoin vielä riittää, ellei ole sukurasitetta diabetekseen.

Ryhmätoimintaan uskaltautuvat usein onnistuvat pudottamaan painoa. Hyvinvointikuntayhtymän johtava ravitsemusterapeutti Raisa Valve

– Ryhmätoimintaan uskaltautuvat usein onnistuvat pudottamaan painoa. Ryhmästä saa tukea ja intoa omien elintapojen tarkkailuun ja muuttamiseen, Valve kertoo.

Valveen mielestä vertaistuen hyödyntäminen on ylipainon hoidossa yhä liian vähäistä, vaikka sen tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta on tutkimusnäyttöä vuosien takaa.

– Yksittäisten ihmisten tapaamiset eivät ehkäise lihavuutta riittävän tehokkaasti. On yhteisön kannalta vaikuttavampaa, että iso porukka tapaa, pohtii ja muuttaa ruokatottumuksiaan ja asettaa yhdessä tavoitteita, Valve sanoo.

Kustannustehokkaampi ryhmähoito on usein yhtä tehokasta kuin yksilöhoito.

Itsenäistä painonhallintaa verkkopalvelussa

Ravitsemusterapian vastaanoton ja painonhallintaryhmien rinnalle on noussut digitaalisia vaihtoehtoja.

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Terveyskyla.fi on maksuton, valtakunnallinen verkkopalvelu, josta saa tukea ja tutkittua tietoa lihavuuden hoidosta ja painonhallinnasta.

Terveyden edistämisen dosentin Pilvikki Absetzin mielestä Terveyskylän Painonhallintalo on hyvä vaihtoehto, muttei tarjoa riittävästi valinnanvaraa, jotta sopisi kaikille.

Sovelluksen avulla t yöterveys ei ole vain ajoittaista terveysneuvontaa . Mehiläisen tuotepäällikkö Laura Oksala sanoo

– Osa haluaa nähdä omat tavoitteet visuaalisesti, osa kaipaa virtuaalivalmentajaa, osa vertaistukea. Joillekin palvelun käyttämisen pitää olla kivaa.

Digitaalinen palvelu painonhallintaan sopii oma-aloitteisille painonpudottajille, mutta ei tarjoa vertaistukea käyttäjille.

– Nykyisellään palvelu vaatii käyttäjältään paljon. Se voi karsia porukkaa, joille itsereflektio on vaikeaa tai kirjalliset kyvyt heikot, Absetz arvioi.

Digihoito osana työterveyttä

Myös terveyspalveluyritys Mehiläisellä on digitaalisia valmennusohjelmia, joiden kautta työterveyden asiakkaat saavat elämäntapavalmennusta muun muassa ravitsemuksesta.

– Uudet kanavat ovat nykyaikaa. Sovelluksen avulla työterveys ei ole vain ajoittaista terveysneuvontaa, vaan kännykän avulla mukana arjessa, Mehiläisen tuotepäällikkö Laura Oksala sanoo.

Terveellisempään elämään tähtäävän digivalmennuksen aikana asiakas tekee tehtäviä, saa lukupaketteja ja viestittelee omavalmentajan kanssa.

Sanni Laine
sanni.laine@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi