Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Diabeetikko joutui lihottamaan itseään, jotta hän sai korvauksen lääkkeisiin – Diabetesliiton lääkäri toivoo, että painoindeksirajasta luovuttaisiin korvausperusteena

Jotkut diabeetikoista ovat valmiita jopa lihottamaan itseään saadakseen Kelalta korvauksen pistoksiin. Kuva: Timo Filpus

Kelan edellyttämät kriteerit lääkekorvauksien saamiseksi johtavat toisinaan riskialttiisiin ratkaisuihin.

Kakkostyypin diabetestä sairastava lahtelaismies lihotti itseään yli viisi kiloa saadakseen Kelalta korvauksen pistettävään diabeteslääkkeeseen. Kyseessä on suolistohormonipistos (GLP-1-lääke), jolla on todettu olevan verensokerin alentumisen ja painonhallinnan lisäksi myös suotuisia vaikutuksia sydämeen ja munuaisiin.

– Söin tavallista enemmän, ja paljon kaikkea sellaista mitä diabeetikkona en saisi. Painoa kertyi nopeasti, sillä sairauden takia minulla on taipumusta lihoa, hän kertoo.

Haastateltava ei halua puhua aiheesta julkisuudessa nimellään aiheen arkaluonteisuuden vuoksi.

– Tiedän lähipiirissä pari kolme muutakin diabeetikkoa, jotka ovat toimineet samalla tavoin kuin minä, hän kertoo.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yleislääkäri Jyrki Mäkelä pitää ajatusta itsensä lihottamista täysin järjettömänä.

Diabeetikolle painon nousu viidestä kymmeneen kiloa johtaa rasva-aineenvaihdunnan arvojen heikkenemiseen, paastosokerin nousuun, elimistön sokeroitumiseen ja sydäntautiriskin kasvuun, hän toteaa.

Viime vuonna indeksin rajaa laskettiin

Pistokset sisältävät suolistohormonin kaltaisia synteettisiä johdoksia, jotka lisäävät aterian yhdessä insuliinin eritystä haimasta.

Ensimmäiset GLP-1-lääkkeet tulivat markkinoille noin kymmenen vuotta sitten. Ne ovat kalliita, minkä vuoksi niiden saantia on rajoitettu.

Pistoksia saadakseen potilaan pitää ensin käyttää muita verensokerilääkkeitä ilman riittävää verensokerin korjaantumista ja lisäksi olla huomattavan ylipainoinen.

Potilaan painoindeksin, eli pituuden ja painon välisen suhdeluvun, tulee olla 30 tai yli, jotta Kela myöntää korvauksia. Painoindeksi 30 tarkoittaisi 179 senttiä pitkälle miehelle 97 kilon painoa.

Lahtelaismiehen diabetes ei pysynyt kurissa vanhoilla peruslääkkeillä ja insuliinipistoksilla. Lääkäri oli todennut, että hän hyötyisi GLP-1-lääkkeestä. Hän oli ennen painonnostoprosessia ylipainoinen, mutta ei Kelan silmissä riittävän ylipainoinen saadakseen korvausta.

– Hain kolme vuotta lääkettä, mutta se jäi aina kiinni painoindeksistä. Minulla oli diabeteslääkärin lausunnot, mutta joka kerta hakemukset tulivat Kelasta bumerangina takaisin.

Alkuvuonna 2019 lahtelainen diabeetikko sai vihdoin Kelalta myöntävän päätöksen. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun painoindeksiraja laski viime vuonna 30:een. Vielä 2018 Kela vaati, että potilaan painoindeksin pitää olla yli 35 eli yli vaikean lihavuuden rajan. Tämä tarkoittaa, että 179 senttiä pitkä mies painaisi vähintään 112 kiloa.

Uusien lääkkeiden aloittamisen myötä miehen paino laski rivakasti entiselleen lukemiin, joissa oli ennen lihotuskuuria.

Miehen kokemuksen mukaan lääkepistokset auttoivat laihduttamisessa. Hänen sokeritasapainonsa parani, ja hän pääsi eroon insuliinista.

Ilman korvausta yli 100 euroa kuussa lääkkeeseen

Diabeteksen hoitoon erikoistunut Jyrki Mäkelä sanoo Kelan kriteeristön uudistuksen olleen järkevä, sillä suurella osalla kakkostyypin diabeetikoista painoindeksi ylittää nykyisin vaadittavan 30 indeksin.

– Painoindeksiraja on täysin keinotekoinen tapa säästää rahaa, Mäkelä kuitenkin toteaa.

Hänen mukaansa lääke hyödyttäisi myös hoikempiakin.

Juttuun haastateltu lahtelaismies maksaa Kela-korvatusta lääkkeestään nyt noin 45 euroa kuukaudessa.

Ilman korvausta suolistohormonilääkkeet maksaisivat diabeetikolle 100–150 euroa kuussa.

Lääkärit ja Diabetesliitto ovat useasti esittäneet huolensa siitä, etteivät potilaat hoida sairauttaan riittävän säntillisesti, jos lääkkeisiin ei ole rahaa. Lääkkeitä jätetään esimerkiksi kokonaan hakematta apteekista.

Ei kansainvälisen hoitosuosituksen mukaista

Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka toteaa, että on olemassa potilasryhmä, joka hyötyisi lääkkeestä, mutta ei saa niihin korvausta. Hänen mielestään kaikkien potilaiden pitäisi saada sairauteensa tarvitsemaansa lääkettä ilman kohtuuttomia summia.

– Toivoisimme, että kyseiset lääkkeet olisivat diabeteksen hoitoon perehtyneen lääkärin harkinnan mukaan korvattavissa ilman painoindeksirajaa.

Hän huomauttaa, että silloin noudatettaisiin nykyisen kansainvälisen hoitosuosituksen linjauksia.

Lääkärit Jyrki Mäkelä ja Pirjo Ilanne-Parikka kieltävät törmänneensä painolla kikkailuun korvausten hakuprosessissa. Molemmat uskovat, että kyseessä on marginaalinen ilmiö.

Kela on korvausasioissa vain toimeenpaneva elin. Päätöksiä lääkkeiden korvauksista tekee Sosiaali- ja terveysministeriön alainen Lääkkeiden hintalautakunta.

Johtaja Lauri Pelkonen huomauttaa, että ulkomailla korvauskäytäntöissä on vastaavankaltaisia painoindeksirajoituksia.

– Lääkeyritys tekee ehdotuksen korvattavuudesta. Painoindeksiraja perustuu yhtiön tekemään ehdotukseen.

Diabetes

Lääkitystä saa noin 350 000 potilasta

Korvaus suolistohormonipistoksista (GLP-1-lääkkeistä) voidaan myöntää sellaisille diabeetikoille, joille ei ole saavutettu riittävää glukoositasapainoa muilla lääkkeillä.

Diabeteslääkkeitä on tullut markkinoille paljon, uusimpana sokerinpoistajalääkkeet.

Suomessa eniten käytetty GLP-1-lääke on liraglutidi, kauppanimeltään Victoza.

Lääkäri voi määrätä esimerkiksi liraglutidia laihduttamiseen ilman diabetesdiagnoosia eri kauppanimellä.

Viime vuonna tyypin 2 diabetekseen sai lääkitystä noin 350 000 potilasta. Heistä 17 100 sai GLP-1-lääkettä.

Vuonna 2018 tyypin 2 diabeteslääkkeistä (ei insuliini) maksettiin korvauksia noin 88 miljoonaa euroa. Potilaat maksoivat omavastuuosuuksia noin 43 miljoonaa euroa.

Alttius sairastua tyypin 2 diabetekseen on perinnöllinen, mutta sairauden puhkeamiseen voi monesti vaikuttaa elintavoillaan.

Hoidossa tärkeintä lääkkeiden ohella on terveellisistä elintavoista huolehtiminen ja painonhallinta.

Tulevaisuudessa geenitestauksen odotetaan kehittyvän siten, että potilaille pystyttäisiin määräämään yksilöllisesti sopiva lääkitys.

Arviolta 100 000 suomalaista sairastaa diabetestä tietämättään.

Emma Auvinen
emma.auvinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi