Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahtelaismies puolitti sähkölaskunsa ilmalämpöpumpun avulla – asiantuntija ounastelee ilmalämpöpumpuille ennätyksellistä myyntivuotta

Lämpimät säät, laitteiden tunnettuus sekä ilmastonmuutoskeskustelu ovat lisänneet ilmalämpöpumppujen myyntiä.

Lahden kaupungin entinen ympäristöjohtaja Kari Porra hankki ilmalämpöpumpun kolme vuotta sitten laitteen turvallisuuden, ympäristöystävällisyyden ja laitteesta saatavan taloudellisen hyödyn takia. Kuva: Ronja Koskinen

Tänä vuonna ilmalämpöpumpuissa tehdään myyntiennätys, ounastelee Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen. Hänen mukaansa ilmalämpöpumppujen huippuvuotena eli viime vuonna laitteita meni kaupaksi noin 60 000. Tänä vuonna pelkästään keväällä laitteita oli myyty jo noin 40 000.

– Alkuvuodesta ilmalämpöpumppujen myyntiluvut olivat tuplasti vuoden 2018 alkuvuotta isommat. Suomessa syksy on ollut yleensä ilmalämpöpumppujen osalta myynnin kiihkeintä aikaa, joten tänä vuonna voidaan odottaa, että ilmalämpöpumppuja menee kaupaksi ainakin noin 80 000, Hirvonen kertoo.

Kaikkiaan ilmalämpöpumppu löytyy jo reilusta 750 000 suomalaiskodista. Suomen markkinoille laitteet tulivat vuonna 1995.

Kuumat jaksot ja kerrostaloasiakkaat nostaneet myyntilukuja

Hirvonen sanoo, että osaltaan tämän vuoden lukuja selittää viime kesän kuukauden mittainen kuuma jakso, joka herätti monet suomalaiset siihen, että tämän päivän Suomessa kesät ovat aiempaa kuumemmat ja kotona tarvitaan jäähdytystä. Lisäksi ilmalämpöpumpuista on kirjoitettu mediassa paljon ja niiden tunnettuus on yleisesti lisääntynyt, sanoo Hirvonen.

Kestää kymmenen vuotta, että pääsee laitteiston kuluissa omilleen. Omakotiasuja Kari Porra

– Myös kiihtynyt ilmastonmuutoskeskustelu on saanut ihmiset miettimään ympäristöystävällisempiä tapoja asunnon lämmitykseen, mikä on edesauttanut ilmalämpöpumppujen myyntiä, Hirvonen tuumaa.

Myyntilukuja on nostanut myös ilmalämpöpumppujen markkina-alueen laajentuminen kerrostaloasuntoihin viime vuosien aikana.

– Tähän mennessä kaikista Suomen ilmalämpöpumpuista vasta muutama kymmenentuhatta on asennettu kerrostaloihin. Kysyntä kasvaa kuitenkin nopealla tahdilla koko ajan, Hirvonen kertoo.

Kerrostalossa ja rivitalossa asukkaan on kysyttävä lupa ilmalämpöpumpun asentamiseen omalta taloyhtiöltään. Hirvosen mukaan kerrostaloyhtiöillä oli pitkään muutosvastarinta ja lupa-anomuksia hylättiin vain, koska asia ei ollut tuttu.

– Lupakäytäntö on parantunut viime vuosista. Vanhoissa kerrostaloissa on huomattu, että asunnot saattavat ylikuumentua kesällä asuinkelvottomiksi. Ilmalämpöpumppu saattaa olla ainut tapa viilentää asunto, Hirvonen sanoo.

Lahtelaismiehen pumppuhankinta puolitti sähkölaskun

Lahtelaisen, vuonna 1938 rakennetun puurakenteisen omakotitalon pihalla Lahden kaupungin entinen ympäristöjohtaja Kari Porra esittelee omaa ilmalämpöpumppuaan. Porran kodissa yhdellä ulkoyksiköllä on sisällä kolme vastinkappaletta: yksi kellarissa, yksi keskikerroksessa ja yksi yläkerrassa.

Porra muutti nykyiseen kotiinsa vuonna 2014. Ilmalämpöpumppua hän alkoi harkita ympäristösyistä sekä huomatessaan korkean sähkölaskun. Porra kertoo, että vanhat sähköpatterit olisi pitänyt joka tapauksessa vaihtaa, koska ne olivat käyneet ikänsä myötä epäturvallisiksi.

Pitkän pohdinnan jälkeen Kari Porra keksii ilmalämpöpumpusta yhden miinuspuolen. Porra kertoo istuvansa usein ruokapöytänsä äärellä kuvanmukaisessa paikassa. Kesäisin ilmalämpöpumpun viilennys on sammutettava pöydässäolon ajaksi, sillä ilmavirta osuu inhottavasti Porran kohdalle. "Olen myös kuullut, että joitain ihmisiä häiritsee pumpusta lähtevä humina, mutta minua se ei haittaa", Porra sanoo. Kuva: Ronja Koskinen

Lopulta ilmalämpöpumppu hankittiin kotiin vuonna 2016.

– Asennuttaja oli todella pätevä. Hän ehdotti ilmalämpöpumpun yläpuolelle asennettavaa raitisilmaelementtiä. Talossa ei ole koneellista ilmanvaihtoa. Elementin kautta raitis ilma kulkeutuu ilmalämpöpumppuun ja kesällä leviää viilentävästi asuntoon ja talvella lämmittäen, Porra kehuu.

Ilmalämpöpumpun hankinnan jälkeen Porran sähkölasku on puolittunut. Hän kertoo käyttävänsä pumppua silloin kun tahtoo, eikä säästele esimerkiksi kesän viilennyskuluissa. Keskilämpötila asunnossa on 19–20 asteen tienoilla ja makuuhuoneessa 18–19 astetta. Talvella Porra käyttää lämmityksen tukena myös varaavaa takkaa.

– Vuonna 2015 asuntoni kulutti sähköä 10 400–10 600 kilowattituntia vuodessa ja sähkölasku oli noin 450–500 euroa. Vuonna 2018 asunto kulutti sähköä noin 4000 kilowattituntia vuodessa ja lasku oli noin 200 euroa. Vuosien välillä sähkön hinta on myös noussut noin sentillä, Porra kertoo.

Hänen mukaansa laitteisto maksoi suurin piirtein 2 000 euroa. Porra tosin muistuttaa, että sähköpattereiden uusiminen olisi varmasti ollut kustannuksiltaan samaa luokkaa.

– Kestää kymmenen vuotta, että pääsee laitteiston kuluissa omilleen, mutta samalla asuinviihtyvyys on paljon parempi. Lisäksi tavoitteeni oman ympäristökuormitukseni keventämisessä on onnistunut. Olen laitteistoon erittäin tyytyväinen, Porra tuumaa.

Asiantuntijan mukaan jäähdytys maksaa euron päivässä

Ilmalämpöpumppu on tarkoitettu käytettäväksi tukilämmityslaitteena varsinaisen lämmitysjärjestelmän rinnalla, jolloin se vähentää lämmityskustannuksia. Ilmalämpöpumppu ei sovellu rakennuksen ainoaksi lämmityslaitteeksi, koska sen tuottama lämpöenergian määrä vähenee pakkasten kiristyessä, eikä lämpö yleensä leviä riittävästi kaikkiin tiloihin. Sähkölämmitteisen omakotitalon kohdalla ilmalämpöpumppu pienentää lämmityskustannuksia tyypillisesti 30–40 prosenttia.

Kaksi kolmasosaa ilmalämpöpumpun tuottamasta lämmöstä on uusiutuvaa energiaa, joka ei aiheutua kasvihuonepäästöjä. Kolmasosa tuotetusta lämmöstä tulee lämpöpumpun käyttämästä sähköstä.

Kuva: Ronja Koskinen

Jäähdytystä varten ilmalämpöpumpun koneisto käännetään toimimaan toiseen suuntaan, jolloin sisäyksikkö jäähdyttää sisäilmaa ja ulkoyksikkö poistaa lämmön ulos.

"Sen minkä lämmityksessä säästää niin viilennyksessä menettää" on Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtajan Jussi Hirvosen mukaan tyypillisin virheoletus, joka ihmisillä on ilmalämpöpumppuihin liittyen. Tyypillisesti kuuman kesän jäähdytys maksaa euron verran energiaa päivässä, sanoo Hirvonen.

– Huippuvuotena eli viime vuonna, kun ihmisillä oli jopa 30 jäähdytyspäivää, lasku ei varmaan ollut edes 30 euroa. Jäähdytyksen energiankäyttö on hyvin pientä, sillä jäähdytysjaksot ovat lyhyet. Lisäksi lämpötilaerot ovat yleensä jäähdytyksessä pieniä. Jos ulkona on 30 astetta lämmintä, on sisällä ehkä 25 astetta. Energian säästämisen takia ei pumppua tarvitse laittaa pois päältä. Pumpun termostaatti hoitaa asian esimerkiksi yöllä, jos jäähdytystä ei tarvita, Hirvonen kertoo.

Ilmalämpöpumpun hinta vaihtelee 1 500–2 300 euron välillä

Ilmalämpöpumppujen hinta liikkuu Hirvosen mukaan 1 500–2 300 euron tienoilla asennuksen kanssa. Asennuksen osuus hinnasta on yleensä 500–800 euroa ja se on kotitalousvähennyskelpoinen.

– Hintaeroihin vaikuttaa esimerkiksi asennustilanne, onko asennuspaikka hankala eli pitääkö tehdä esimerkiksi vaikeita porauksia betoniseinien läpi tai onko putkistolla pitkä vetomatka. Lisäksi pumppumalleja on tietysti erilaisia ja eri hintaisia, Hirvonen sanoo.

Hän muistuttaa, että ilmalämpöpumpun lisäksi on olemassa muitakin lämmitys- ja viilennysvaihtoehtoja.

– Jos talo on esimerkiksi öljylämmitteinen voi miettiä, että tekisikö asuntoon isomman remontin ilmalämpöpumpun hankkimisen sijasta. Esimerkiksi maalämpöpumppu toimii myös jäähdytyksessä. Vaihtoehdot kannattaa aina tutkia kunnolla, Hirvonen sanoo.

Kuva: ANSSI HIETAMAA, JANI KERONEN

Ilmalämpöpumppu soveltuu suurimpaan osaan suomalaisia asuntoja. Hirvosen mukaan pumppua on mahdotonta asentaa ainoastaan silloin, kun ulkoyksikölle ei ole paikkaa. Tällainen voisi olla esimerkiksi kerrostaloasunto, jossa ei ole parveketta, eikä talon seinään saa kiinnittää mitään.

Pumppua saa odottaa Lahdessa keskimäärin noin kuukauden

Viilennyslaitteiston hankinnan kanssa kannattaa olla ajoissa liikenteessä, painottaa Hirvonen. Hänen mukaansa edelleen moni suomalainen soittaa ilmalämpöpumppuja kauppaaville yrittäjille silloin, kun kesä on kuumimmillaan ja viilennystarve on akuutti. Tällä hetkellä laitetta ja asennusta joutuu odottamaan Suomessa 2–6 viikkoa riippuen paikkakunnasta.

Pienen soittokierroksen jälkeen selviää, että Lahdessa ja lähialueilla jonojen keskiarvo on noin kuukausi. Esimerkiksi Kukkulan Lämpöpumpulla jono on 3–4 viikkoa, Lahden Lämpötekniikalla 5–6 viikkoa ja Lämpö-Ilmarilla reilu 4 viikkoa.

Lue myös: "Ajattelen taloudellisuutta" - ennätyskalliit sähkönhinnat välttänyt Sakari Anttonen pitää kirjaa kulutuksesta ja kertoo useita toimivia säästöniksejä
 

Lämpö-Ilmarin yrittäjän Pasi Laurilan mukaan ilmalämpöpumppujen suosio on todellakin räjähtänyt Suomessa. Laurila kertoo myyneensä aikoinaan myös muita lämmitysratkaisuja, mutta keskittyy nykyään pelkästään ilmalämpöpumppujen myyntiin, asennukseen ja huoltoon.

– Ennen maahantuojilta sai laitteita 1–2 päivän varoitusajalla, mutta nykyään laitteet pitää tilata varastoon hyvissä ajoin, sillä ne saattavat loppua myös maahantuojalta. Yrittäjälle tämä asettaa haastetta menekin arvioimiseen. Työ on kuitenkin todella mielekästä ja asiakkaita riittää, Laurila sanoo.

Energia

Säästöä lämpötilaa alentamalla

Suurin osa ihmisistä on tyytyväisiä, kun oleskelutilojen huonelämpötila on hieman yli 21 °C. Sitä pidetään myös terveellisenä ja energiataloudellisena lämpötilana.

Kodin tilojen suositeltavat lämpötilat vedottomissa olosuhteissa: oleskelutilat 20–21 ºC, makuuhuoneet 18–20 ºC, kerrostalojen porrashuoneet 17-18 °C, varasto 12 ºC ja autotalli 5 ºC.

Nyrkkisääntö: 1 ºC huonelämpötilassa on 5 % lämmityskuluissa.

Energiataloudellisesti järkevintä on alentaa huonelämpötiloja helteellä vähentämällä sisäisiä lämpökuormia, joten vältä saunan ja uunin lämmitystä. Suojaa ikkunat verhoilla tai kaihtimilla ja hyödyntämällä yön ja aamun viileyttä tuuletuksessa. Koneellisen jäähdytykseen kannattaa turvautua, kun vihreät viilennysvinkit eivät riitä.

Lähde: valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva.
Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi