Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Viikonlopun vieras

Kahden metrin Koivula on nyt uuden äärellä – Padasjoki sai kunnanjohtajan, joka on tullut jäädäkseen

Uusi kunnanjohtaja lupaa tehdä rohkeita ehdotuksia, on vakuuttunut Padasjoen pärjäävän jatkossakin ja lähettää aluepoliittiset terveiset Antti Rinteen (sd.) hallitukselle.

Padasjoen uusi kunnanjohtaja Petri Koivula aloitti työnsä torstaina. Kuva: Juha Peurala

– Sanon usein, että olen eri metriluvulla kuin melkein kaikki te muut, tasan kaksimetrinen Padasjoen uusi kunnanjohtaja Petri Koivula toteaa naurahtaen.

Jos mietityttää, onko Koivula koripalloilija, niin kyllä hän on. Nuorempana hän pelasi tosissaan aina mestaruussarjaa myöten Forssan Koripoikien riveissä. Edelleen koripallo on rakas harrastus. Koripalloammattilaisuus jäi kuitenkin haaveeksi.

Hänestä tuli "inframies": energia-alan, kiertotalouden ja kuntatekniikan asiantuntija.

Viimeiset viisi vuotta hän johti Suomen kuntatekniikan yhdistystä toiminnanjohtajan tittelillä.

Nyt edessä on kuitenkin täysin uudenlainen työuran vaihe. Ehkä viimeinen sellainen. Hän on muuttanut Padasjoelle jäädäkseen.

– Lähtökohta on se, että tämä on eläkevirka, mutta eihän sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu.

Pitkän kierroksen niin yksityisten yritysten kuin julkisten organisaatioiden palveluksessa tehnyt 57-vuotias Koivula valittiin Padasjoen uudeksi kunnanjohtajaksi keväällä.

Työnsä kunnanjohtajana hän aloitti virallisesti torstaina.

Lokakuun loppuun saakka hän on eläkkeelle siirtyvän Heikki Jaakkolan viransijainen.

Kunnanjohtajakokemusta Koivulalla ei ennestään ole.

– Parikymmentä vuotta sitten olin Forssan kaupunginjohtajakisassa mukana, mutta silloin ei ole tärpännyt. Tämä on ensimmäinen kunnanjohtajapesti, jota hain.

"Padasjoella on potentiaalia olla enemmän kuin se nyt on"

Kesän aikana Koivula on kierrellyt Padasjoen tapahtumia, tutustunut kunnan asukkaisiin ja historiaan, lukenut kunnan strategiaa ja tarkastellut taloudellista tilannetta.

Padasjoki oli hänelle ennestään miltei täysin tuntematon paikkakunta. Miksi Koivula halusi Padasjoelle?

– Luonnonkaunis ja kiinnostava kunta, jolla on potentiaalia olla enemmän kuin se nyt on, hän sanoo.

Ensimmäisinä työpäivinään hän ei halua yksityiskohtaisesti julistaa, mitä Padasjoella tulisi tehdä, jotta potentiaali saataisiin realisoitua.

– Voin kuitenkin vakuuttaa, että tulen tekemään rohkeitakin avauksia. Sellaisiakin, jotka jotkut varmasti ampuvat heti alas. Ei voi olla kuitenkaan niin, että olemme pienenä ja syrjäisenä kuntana hiljaa. Jos emme pidä ääntä itsestämme, ei meitä kukaan huomaa.

Ei voi olla kuitenkaan niin, että olemme pienenä ja syrjäisenä kuntana hiljaa. Jos emme pidä ääntä itsestämme, ei meitä kukaan huomaa.

Edeltäjästään poiketen Koivula on ja aikoo myös jatkossa olla aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä.

– Joku voi siitäkin pahoittaa mielensä, mutta mielestäni se on luonnollinen osa tätä työtä.

Hän haluaa hyödyntää häpeilemättä vuosikymmenten saatossa kokoamiaan verkostoja.

Tärkeimmäksi luonteenpiirteeksi kunnanjohtajan työssä hän arvioi paksunahkaisuuden.

– Kuherruskuukausi loppuu jossain vaiheessa ja lunta tulee tupaan. Kritiikki kuuluu tähän työhön ja se pitää kestää. Tähän saakka kaikki tapaamani padasjokelaiset ovat toivottaneet minut tervetulleeksi ja olleet todella mukavia. Tilanne varmaan voi jonkun verran muuttua, kun arki koittaa, hän sanoo.

Petri Koivulan arvion mukaan kunnanjohtajan työssä tärkein luonteenpiirre on paksunahkaisuus. "Kritiikki kuuluu tähän työhön ja se pitää kestää." Kuva: Juha Peurala

"Voimme tarjota turvallisen ja rauhallisen ympäristön elää hyvää elämää"

Koivula kiittelee kunnan taloudellista tilannetta. Se on vähintään hyvä siihen nähden, kuinka raju väkiluvun muutos on viimeisten vuosikymmenien aikana ollut. Myös palvelut ovat pienen kunnan mittakaavassa kelvollisessa kunnossa.

Padasjoen asukasluku on laskenut jo alle 3 000:n. Vuosituhannen vaihteesta väkiluku on pienentynyt liki tuhannella.

Luoteesta kaakkoon osoittava asukaslukukäyrä ei kauhistelemalla parane, hän sanoo.

– Karulta se silti näyttää, ei sitä käy kiistäminen, Koivula sanoo tarkkaillessaan väkiluvun kehitystä kuvaavaa tilastokäppyrää.

Padasjoella syntyi viime vuonna vain 15 lasta. Päijät-Hämeen kunnista vain Hartolassa syntyi vähemmän lapsia, yhdeksän.

– Minusta ei ole enää auttamaan tämän ongelman ratkaisussa, 22-vuotiaan pojan isä keventää.

Samaan aikaan kun syntyvyys laahaa ja pikkupaikkakunnat tyhjenevät, kaupungistuminen vain kiihtyy. Kasvu keskittyy harvoihin kaupunkeihin, etunenässä Helsinkiin.

Kaupungistumista ei voi kieltää tai estää, Koivula sanoo. Silti hän luottaa, että tulevaisuudessakin riittää merkittävästi sellaisia ihmisiä, jotka eivät halua rakentaa elämäänsä kaupunkeihin.

Koivula tarkkailee vakavana kunnan väestökehitystä viimeisen 30 vuoden ajalta. "Karulta se näyttää, ei sitä käy kiistäminen." Kuva: Juha Peurala

Iso kaupungistumistrendi ei häviä, mutta tulevaisuudessa voi hyvin olla, että merkittävä osa suomalaisista kaipaa itselleen ja perheelleen rauhallista ja seesteistä elinympäristöä, Koivula sanoo.

– Onko jatkuvasti hirmuisesti kasvata Helsinki enää tulevaisuudessa turvallinen paikka kasvattaa lapsia? Padasjoen kaltaiset paikat eivät voi tarjota yhtä kattavia palveluja kuin suuret kaupungit, mutta voimme tarjota turvallisen ja rauhallisen ympäristön elää hyvää elämää.

Tuore kunnanjohtaja lähettää aluepoliittiset terveiset Antti Rinteen (sd.) hallitukselle. Hänen mukaan hallituksen tulee pitää huoli siitä, että ihmiset voivat jatkossakin elää hyvää elämää siellä, missä itse haluavat.

– Ei palveluiden tarvitse olla tietenkään samat kuin isoissa kaupungeissa, mutta niiden pitää olla sellaiset, että ihmiset tulevat toimeen ja voivat elää rauhallisin mielin omaa elämäänsä. Se ei ole liikaa vaadittu.

"Kuntapolitiikan kokemuksesta hyötyä"

Kokoomuslainen Koivula valittiin Padasjoen johtoon selvin lukemin. Vastassa loppumetreillä oli päijäthämäläisille tuttu, Hollolan entinen kunnanvaltuutettu ja vastikään Muonion kunnanjohtajan pestin jättänyt demaritaustainen Lasse Peltonen.

Kokoomus on Padasjoen suurin puolue. Koivula ei kuitenkaan usko tulleensa valituksi tehtävään jäsenkirjan perusteella.

– Ainahan tuollaiset asiat voivat joidenkin päätöksiin vaikuttaa, mutta tänä päivänä poliittisen taustan merkitys tällaisissa valinnoissa on pienentynyt aivan merkittävästi.

Kuherruskuukausi loppuu jossain vaiheessa ja lunta tulee tupaan.

Koivula ehti vaikuttaa Forssan paikallispolitiikassa toistakymmentä vuotta. Eduskuntavaaliehdokkaanakin hän ehti olla, muttei koskaan kokenut suurta intohimoa valtakunnan politiikkaan.

Hän uskoo, että paikallispoliitikon taustasta on hyötyä, kun erilaisia näkemyksiä aletaan arkisessa työssä sovitella yhteen. Koivula sanoo itse olleensa poliitikkona aina keskilinjan kulkija ja yhteistyön rakentaja. Se on rooli, jonka hän aikoo ottaa myös kunnanjohtajana.

– Mutta ei se tarkoita sitä, etten sanoisi mitä ajattelen.

Petri Koivula vannoo yhteistyön nimiin. Hänen mukaansa Päijät-Häme ei kaipaa keskinäistä nokittelua. Kuva: Juha Peurala

"Päijät-Häme ei kaipaa keskinäistä nokittelua"

Koivula vannoo yhteistyön nimiin myös maakunnallisissa asioissa. Vaikuttaa siltä, ettei Koivula ole niiden mieleen, jotka odottivat uudesta kunnanjohtajasta nurkkapatrioottia.

Hän puhuu lämpimään sävyyn yhteistyöstä niin Lahden suuntaan kuin Päijänteen ympärillä olevien kuntien kanssa. Koivula on hyvin tietoinen siitä, ettei alle 3 000 asukkaan Padasjoki voi tehdä kovinkaan suuria asioita yksin.

Päijäthämäläisiä kuntajohtajakollegoita hän ei ole ehtinyt vielä tavata. Maakuntajohtajan Laura Leppäsen kanssa synkkasi heti ensi tapaamisella mukavasti, hän sanoo.

– Päijät-Häme ei kaipaa keskinäistä nokittelua, vaan tiivistä yhteistyötä ja toistemme vahvuuksien hyväksymistä ja ymmärtämistä.

Kunnanjohtaja

Petri Koivula

Syntynyt 1962 Forssassa. Koulutukseltaan diplomi-insinööri.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Helsingin Energialla ja Suomen kuntatekniikan yhdistyksen toiminnanjohtajana.

Toiminut aiemmin toistakymmentä vuotta Forssan paikallispolitiikassa kokoomuksen riveissä.

Yksi aikuinen lapsi aiemmasta liitosta. Perheeseen kuuluvat myös vaimo ja koira.

Täydennä virkkeet

Kunnanjohtaja jatkaa lauseita

Päijät-Häme vaikuttaa mukavalta maakunnalta asua.

Vapaa-aikaani vietän terveellisesti liikkuen. Koripalloa olen pelannut vuodesta 1973.

Lapsena haaveilin koripallosta ja hyvästä ammatista.

Vaikutuksen tehnyt kirja on Tuntematon sotilas. Siinä kuvataan hyvin, miten joukkoja johdetaan ja miten olla johdettavana.

Forssa on vähän kuin kangas, joka on hapertunut ja pitäisi restauroida.

Ärsyynnyn tietämättömyydestä.

Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi