Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Silikonirintoja ja Jägermeisteria – mitä vaakunat kertovat Päijät-Hämeestä sekä sen nykyisistä ja entisistä kunnista?

Onko Artjärvellä maan paras kuhajärvi? Miten Jägermeister liittyy Hollolaan?

Vaakunoita näkee esimerkiksi kuntarajoilla. Maakunnan rajalla on kuntavaakunan lisäksi maakuntavaakuna. Kuva: Katja Luoma

Vuonna 1949 säädettiin laki kunnanvaakunoista, joka mahdollisti kunnille vaakunan hankkimisen. Yksikään kunta ei jättänyt mahdollisuutta käyttämättä.

Uusille vaakunoille ei ole enää tarvetta ja kuntaliitosten yleistyttyä vaakunoita jää pois käytöstä. Millaisia tarinoita ja merkityksiä kuntarajoilla nähtävät symbolit kätkevät?

Artjärvi

Olof Eriksson, 1956.

Kuha viittaa paikkakunnalta aikoinaan pyydettyyn Suomen suurimpaan kuhaan. Sittemmin ennätys on menetetty Piikkiölle.

Vaakunassa kuvattu muuri viittaa alueen muinaislinnoihin tai Artjärven reservikomppaniaan. Artjärven alueella sijaitsee Linnanmäki, jossa on muinaislinnan kivivalleja sekä Nuppilinna, joka on saattanut olla muinaislinnan paikka. Reservikomppania perustettiin Venäjän vallan aikana vuonna 1882 ja se kuului Uudenmaan tarkk’ampujapataljoonaan.

Artjärven vaakuna jäi pois virallisesta käytöstä vuonna 2011, jolloin kunta liitettiin Orimattilan kaupunkiin.

Artjärven kunta. Vaakuna jäi pois käytöstä vuonna 2011, jolloin Artjärvi liitettiin Orimattilan kaupunkiin. Kuva: Kunnat

Asikkala

Ahti Hammar, 1952.

Kilven jako kuvaa kunnan vesistöjä: järvet yhdistyvät kapeiden vesireittien kautta. Vaakunan kukat viittaavat perunan ja pellavan viljelykseen, sillä kunta on aikoinaan ollut tunnettu niistä.

Asikkalan kunta Kuva: Kunnat

Hartola

Kaj Kajander, 1966.

Hartolan perusti kuningas Kustaa III vuonna 1784, ja se sai nimensä kruununprinssi Kustaa Aadolfin mukaan. Vaakunan kruunu viittaa kunnan ruotsinkieliseen nimeen Gustaf Adolfs. Suomeksi kunnasta käytettiin nimiä Kustavus ja Kustaanpitäjä.

Vaakunan soihdut viittaavat Hartolassa toimivaan kansanopistoon ja museoon.

Hartolan kunta Kuva: Kunnat

Heinola

Gustaf von Numers, 1958.

Heinolan kaupungilla on ollut useita vaakunoita. Ensimmäisen se sai vuonna 1842. Alkuperäinen vaakuna ei kuitenkaan täyttänyt heraldisia vaatimuksia, sillä siinä oli numeroita ja kirjaimia. Vuonna 1861 valmistui toinen ehdotus, mutta sitä ei hyväksytty. Vuonna 1958 vahvistettiin Gustaf von Numersin suunnittelema vaakuna, jossa säilytettiin alkuperäisen vaakunan ilves. Vaakunnassa kuvattu silta viittaa Jyrängönvirran ylittävään rautatiesiltaan.

Heinolan kaupunki Kuva: Kunnat

Heinolan maalaiskunta

Kaj Kajander, 1968.

Vaakuna viittaa kunnan alueelta Viikinäisistä löytyneeseen reenjalakseen. Vuonna 1934 löydetty jalas on tiettävästi vanhin säilynyt koko maailmassa. Sen iäksi on määritelty noin 8 840 vuotta. Männystä tehty jalas on saattanut kuulua alkeelliseen rekeen, ja se on näytteillä Kansallismuseossa Helsingissä.

Heinolan maalaiskunta liitettiin Heinolan kaupunkiin vuonna 1997, jolloin vaakuna jäi pois virallisesta käytöstä.

Heinolan maalaiskunta. Vaakuna jäi pois käytöstä vuonna 1997, jolloin Heinolan maalaiskunta liitettiin Heinolan kaupunkiin. Kuva: Kunnat

Hollola

Carolus Lindberg, 1952.

Vaakunan aihe on peräisin Hollolan keskiaikaisen kivikirkon asehuoneen ja kirkkosalin välisen oven raudoituksesta, johon on kuvattu hirvenmetsästystä esittävä kohtaus. Metsästysretkeen liittyy kaksi kristillistä legendaa, joista jompaa kumpaa se saattaa esittää. Ensimmäinen liittyy metsästäjien suojelupyhimys Hubertuksen kohtaamaan hirveen, jonka kaulaa ympäröi sädekehä ja sarvien välissä oli risti. Kyseinen legenda on inspiroinut saksalaisen yrttiviinan Jägermeisterin etiketin suunnittelijaa. Toinen legenda kertoo roomalaisesta kenraalista Pyhästä Eustachiuksesta, joka sai herätyksen metsästysretkellä Tivolissa, Rooman lähettyvillä.

Ruiskuhilas viittaa viljelykseen.

Hollolan kunta Kuva: Kunnat

Hämeenkoski

Antti Salmenlinna, 1952.

Mustat kuviot kuvaavat koskia, ja viittaavat näin ollen kunnan nimeen. Apilanlehdet kuvastavat kunnan maataloutta. Hämeenkoski tunnettiin aiemmin Hämeen läänin Koskena, lyhennettynä Koski Hl. Hämeenkoski liitettiin Hollolan kuntaan vuonna 2016.

Hämeenkosken kunta. Vaakuna jäi pois käytöstä vuonna 2016, jolloin Hämeenkoski liitettiin Hollolan kuntaan. Kuva: Kunnat

Kärkölä

Ahti Hammar, 1955.

Vaakunan havukirveet viittaavat samantyyppiseen työkaluun, kärköön, joka muistuttaa vesuria ja kassaraa. Nykytutkimuksen mukaan Kärkölän nimi ei kuitenkaan juonnu tästä työkalusta, vaan sanasta kärki.

Kunnan nimeen viittaavia vaakunoita kutsutaan puhuviksi vaakunoiksi.

Kärkölän kunta Kuva: Kunnat

Lahti

Ahti Numminen, 1968.

Vuonna 1904 Johan Jacob Ahrenberg laati tulevalle kaupungille vaakunaluonnoksen, johon oli kuvattu kaksipyrstöinen vedenneito käsissään ritarinkruunut ja päässään muurikruunu. Ehdotus hylättiin, samoin kuin Ahrenbergin kaksi seuraavaa ehdotusta. Väliin mahtui myös Werner von Hausenin ehdotus vuodelta 1910, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa, mutta senaatti ei vahvistanut sitä heraldiikan sääntöjen vastaisena. Lopulta vuonna 1912 Lahden kaupungille vahvistettiin von Hausenin suunnittelema vaakuna, jota Ahrenberg oli muokannut. Vaakunaa yksinkertaistettiin vuonna 1955 ja vielä uudestaan 1968.

Vaakunassa on kuvattu rautatievaunun pyörä, joka viittaa rautatien merkitykseen kaupungin synnylle.

Lahden kaupunki Kuva: Kunnat

Nastola

Kimmo Kara, 1953.

Ankkuriristi viittaa Ruuhijärvellä sijaitsevaan Ristimäen kalmistoon. Ristin naulakärki viittaa kunnan nasta-sanaan. Kunnan nimi saattaa kuitenkin olla peräisin henkilönnimestä Nasto eli Anastasios, joka on saattanut olla paikalla sijainneen talon ensimmäisen isännän nimi.

Vaakuna jäi pois virallisesta käytöstä vuonna 2016, jolloin Nastola liitettiin Lahden kaupunkiin.

Nastolan kunta. Vaakuna jäi pois käytöstä vuonna 2016, jolloin Nastola liitettiin Lahden kaupunkiin. Kuva: Nastolan kunta

Orimattila

Ahti Hammar, 1956.

Hevonen viittaa kaupungin nimeen. Orimattilan kunnan alueella tiedetään asuneen 1500-luvulla Henrich Mattzsson Orhimattila. Talon nimi kertonee hevosen merkittävästä asemasta kyseisessä talossa. Talon nimestä tuli lopulta nimi koko pitäjälle. Vaakunan viikate viittaa maatalouteen.

Orimattilan kaupunki Kuva: Kunnat

Padasjoki

Olof Eriksson, 1956.

Padasjoen vaakuna on puhuva vaakuna. Hopeisen padan parina on joki. Aihe viittaa kunnan nimeen, sillä Padasjoella kunnan nimen selityksenä on perinteisesti pidetty joen pyörrepaikoissa olevia syvennyksiä eli patoja. Nimelle on tarjottu myös toista selitystä, jonka mukaan nimi juontuisi sanasta pade, joka tarkoittaa tietä tai polkua.

Padasjoen kunta Kuva: Kunnat

Sysmä

Ahti Hammar, 1954.

Vaakunan aihe viittaa eränkäyntiin Sysmän seudulla. Hopeapiilu eli piilukirves on Sysmän pitäjän kirkon suojeluspyhimyksen Pyhän Olavin tunnus. Pyhä Olavi oli viikinki, kuningas ja kristinuskon vakiinnuttaja. Hänellä oli kirves aseenaan Stiklestadin taistelussa vuonna 1030, jolloin hän kaatui.

Sysmän kunta Kuva: Kunnat

Päijät-Hämeen maakunta

Tapani Aartomaa, 1997.

Päijät-Hämeen maakuntaliitto sai ensimmäisen vaakunansa vuonna 1986. Punahopeinen vaakuna ei vakiintunut käyttöön, sillä sitä pidettiin velttona ja liian abstraktina. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa maakuntien merkitys kasvoi, ja samalla Päijät-Hämeen maakunta sai uuden vaakunan. Aihe on peräisin Ahrenbergin Lahden kauppalalle tekemästä ehdotuksesta. Vedenneito Vellamo viittaa maakuntaa halkovaan Päijänteeseen. Neidon kädessä oleva käki viittaa seudun karjalaisväestöön.

Sininen väri viittaa taivaan ja veden sineen, kultaväri kultatukkaisen hämäläisneidon myyttiin. Neito on saanut kasvojensa muodon Botticellin Venukselta ja pyrstönsä Paimelan lahnalta. Heraldiseen selitykseen ei hyväksytty mainintaa lahnasta, joten vaakunaan tehtiin muokkauksia. Pyrstöstä tehtiin haarautuva ja vähemmän melamainen, vedenneito hoikistui ja sai lisää povea. Vellamolle tehdyt muokkaukset herättivät myös ihmetystä, ja 22 vuotta sitten pohdittiin, onko vedenneidolla silikonirinnat.

Naisaiheista vaakunaa pidettiin kansainvälisenä ja poikkeavana. Missään muussa suomalaisessa kunta- tai maakuntavaakunassa ei ole kuvattu naishahmoa. Vaakunan haluttiin kuvaavan ennakkoluulotonta, luonnonläheistä maakuntaa, jossa on totuttu tekemään asiat itse.

Päijät-Hämeen maakunta Kuva: Kunnat

Jutun lähteinä on käytetty Jussi Iltasen kirjaa Suomen kuntavaakunat (2013), ESS:n arkistoa ja maakunnan kuntien verkkosivuja.

Henrika Havumäki
henrika.havumaki@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi