Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kastelu pelasti ensi vuoden vadelmat –  kärköläläinen viljelijä: "Ilman sitä olisi lyhyt myyntikausi"

Lämpötilan vaihtelu lisää aromeita, mutta poimijoille piti etsiä pipot. Luomu teettää paperitöitä.

Vadelmat poimitaan suoraan pakastusrasioihin. Kuva: Juha Peurala

Joka kesä on marjatilalla erilainen, mutta näin erikoista ei ole ollut aikoihin:

– Viime tiistaina piti etsiä poimijoille villatakkeja ja pipoja, kertoo Mattssonin luomumarjatilan emäntä Anu Mattsson.

Kuumuus ja kuivuus puolestaan aiheuttavat kasveille stressiä ja ne lopettavat kasvamisensa.

– Vadelmalla on kaksi vaikeaa kesää takana.

Anu ja Jukka Mattsson pitivät marjanviljelyssä muutaman vuoden tauon. Kuva: Juha Peurala

Lämpötilojen vaihtelu tuo toisaalta jotain hyvääkin, sillä marjoihin kertyy enemmän aromeita. Viileys puolestaan hidastaa kypsymistä, mikä pidentää satokautta.

– Vadelmien laatu on saamiemme tietojen mukaan erinomaisen hyvä ympäri Suomen, kertoo erityisasiantuntija Tuija Tanska Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta.

Kuivuus ei ole kuitenkaan kenenkään toive eikä etu. Asikkalan Hillilän kylässä satoi viimeksi heinäkuun alussa.

Puro ja vesipumppu pelastivat tämän ja ensi vuoden sadon, tietävät Anu ja Jukka Mattsson. Kuva: Juha Peurala

Letkut vakiintuvat

Mattssonin tilan vadelmanvarret näyttävät kuitenkin uskomattoman reheviltä. Syynä on kosteutta sitova maaperä ja kastelu.

– Ammattimaiset viljelijät käyttävät mahdollisuuksien mukaan kastelua, Tanska selittää.

Kastelulaitteet tarkoittavat joko letkukastelua maahan tai sadetusta.

– Kastelun kustannus vaihtelee. Investointi on suurin erä, ja veden hinta riippuu siitä onko se luonnonvettä vai kunnallisvettä.

Mattssonin tilalla vesi pumpataan läheisestä ojasta, johon on padottu pieni allas. Viimeviikkoinen kastelu tehtiin irtoletkuilla, mutta kolmen päivän viritys oli liian työläs. Ensi vuona siirrytään kiinteisiin muoviletkuihin, kertoo isäntä Jukka Mattsson.

Uudella mansikkamaalla on jo asennettu valmiiksi tippuletkut mustan muovikatteen alle.

Luomuvadelmaa on vähän tarjolla. Kuva: Juha Peurala

Tämän vuoden kastelu kasvattaa vadelman raakileiden kokoa, mutta samalla se varmistaa ensi vuoden satoa. Kaksivuotinen vadelma kasvattaa ensimmäisenä kesänä varret, jotka kukkivat ja tuottavat satoa toisena vuonna.

Uudet versot venyivät pituutta todella nopeasti kastelun jälkeen, silmäilee Jukka Mattson.

Myös mansikka hyötyy loppukesän kastelusta, sillä kasvi luo nyt kukka-aiheita ensi kesään varten.

Työ selittää hintaa

Vadelma on hinnakas kasvi, mutta hinnan taustalla on runsas työ. Pelkästään poiminta on hidasta. Sitä on edeltänyt keväinen urakka, eli vanhojen versojen poisto ja uusien sitominen yksitellen tukilankoihin. Kevättalvella Anu Mattsson kävi hangen päältä napsimassa poikki turhan pitkiä versoja. Rivivälit on ajettava ruohonleikkurilla.

Martti ja Anneli Miettunen poimivat vadelmansa pensaista. Metsävadelmien poiminta on liian vaikeaa ja paarmat kiusaavat, tietää Anneli Miettunen. Kuva: Juha Peurala

Mattsonien vadelmat ja herukat myydään suoraan tilalta joko itse poimien tai valmiiksi rasioissa. Uudet mansikkaistutukset tuottavat satoa ensi kesänä, ja marjoja voi jo nyt varata.

Virolainen Annika Valk on tullut Asikkalaan poimintatöihin. Kuva: Juha Peurala

Mattssonien tila on luomutila. Se ja suoramyynti tarkoittaa isännälle ylimääräistä työrupeamaan pöydän ääressä joka ilta.

–  Kirjanpito on tarkkaa. Osto- ja myyntikuitit on oltava tallessa. Samoin varastokirjanpito on tarkkaa: voisihan olla, että ostamme tavallista marjaa tukusta ja myymme sitä luomuna, hän kärjistää.

Luomu tai lopetus

Luomuvadelma on harvinainen viljelykasvi. Mattssoneilla viljelyn suurin ongelma on rikkakasvien kitkentä, kun torjunta-aineita ei käytetä. Myöskään hometta tai vattumatoa ei torjuta. Hinnassa luomulisä ei kuitenkaan ole kovin suuri, ehkä 10 prosenttia.

– Vaihtoehtona oli luomu tai lopetus. En tykännyt käyttää aineita. Niiden suurin haittahan kohdistuu ruiskuttajaan, selittää Jukka Mattsson.

Mansikkarivejä on yhteensä 500 metriä. Kuva: Juha Peurala

Luomu on uusi vaihde Mattssonien pitkällä marja-uralla. Mansikkaa kasvoi vuosina 1995-2011, kunnes uupumus iski. Vadelmaa kasvoi aiemmin mansikan ohessa. Uudet taimet istutettiin vuonna 2016, joten satoa on saatu vasta pari vuotta. Rivejä on yhteensä 500 metriä, mitä Mattssonit pitävät itselleen sopivana määränä.

Satoa vielä pari viikkoa

Uotilan tilalla Kärkölässä kasvaa kaksi hehtaaria vadelmaa, mikä tarkoittaa neljää kilometriä vadelmarivistöä ja saman verran kasteluletkua.

– Vadelmasato on kohtuuhyvä. Kastelemme kaikkia rivejä, se pelastaa. Ilman kastelua olisi lyhyt myyntikausi, kertoo emäntä Marika Lehtinen.

Lue myös: Lahden mansikkatiloilla valtaosa kausityöntekijöistä ukrainalaisia – "Rahallinen houkutin saa tulemaan tekemään tiliä"
 

– Satoa saadaan vielä kaksi-kolme viikkoa, mutta ensi viikon jälkeen alkaa hiipua.

Molemmilla tiloilla huomattiin, että kuumat päivät verottivat itsepoimijoiden määrää pellolla. Sään viilentyminen toi heidät takaisin.

Mustikan näköinen

Metsämustikan sato on tänä vuonna ilmeisen heikko, eikä pensasmustikasta ole korvaajaksi.

Laji on kallis kasvatettava, sillä viljelmä vaatii ympärilleen vahvat aidat hirviä ja kauriita vastaan ja lisäksi päälle verkot lintuja torjumaan.

Marja-alat

Mansikka on ykkönen

Mansikka on Suomen ykkösmarja: viljelmiä oli viime vuonna 4 155 hehtaaria.

Musta- ja viherherukoita viljeltiin noin 1 530 hehtaarilla ja vadelmaa 400 hehtaarilla.

Vadelmaa ja mansikkaa on alettu viljellä myös muovitunneleissa. Nämä kasvit ovat yksivuotisia.

Muuttuva ilmasto pidentää puutarhojen kasvukautta, mutta lisää tauti- ja tuholaisriskejä. Torjunta-aineiden käyttö voi kasvaa.

Hedelmänviljely laajenee pohjoisemmaksi.

Uudet lajit, kuten karhunvatukka, viiniköynnös ja vesimeloni, menestyvät.

Talvet lämpenevät, mutta lumettomuus ja sateet haittaavat talvehtimista. Keväällä hallariski lisääntyy.

Lähde: Luonnonvarakeskus
Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi