Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Pienessä tiilirakennuksessa pullotetaan luksusvettä rikkaille amerikkalaisille – Heinolan Vellamo investoi uuteen pullottamoon

Vesipullobisneksessä pärjätäkseen täytyy satsata designiin ja markkinointikanaviin. Virvoitusjuomavero vaivaa vientiä.

Operatiivinen johtaja Jarno Hietala esittelee Vellamon tuotantolinjaa. Nykyinen linjasto tuottaa 5000 pulloa päivässä. Kuva: Juha Peurala

Euroopan unionin rekisterissä on noin 3 000 luonnon mineraalivesilähdettä, joista suomalaisia on vain yksi, Viikinäisten lähde Heinolassa. Lähteestä pullotettua Vellamoa yritettiin viedä maailman markkinoille perheyrityksen voimin vuosia, mutta yrittäjiltä loppuivat toistuvasti markkinointiosaaminen ja pääoma.

Vihdoin jääkauden aikana Salpausselkään syntyneestä, noin 30 kilometriä pitkästä ja kolme kilometriä leveästä mineraalivesialtaasta saatava Vellamo on käynyt kaupaksi maailmalla.

Vuonna 2017 Vellamon ostanut Ice Age Water aikoo laajentaa tuotantolaitostaan nykyisestä mahdollisimman pian.

Vellamon pullo voitti design-kilpailun. Lasipullot valmistetaan Ranskassa ja muovipullot Suomessa. Kuva: Juha Peurala

– Jos saisimme uudesta laitoksesta ulos 40 miljoonaa pulloa vuodessa, olisimme todella tyytyväisiä, kertoo Ice Age Waterin operatiivinen johtaja Jarno Hietala.

Ponnistukset Pohjois-Amerikassa ovat valaneet uskoa, ja yhtiön tarkoituksena on aloittaa pikimmiten tuotannon laajentaminen. Investoinnit jaksotetaan kysynnän mukaan, mutta haaveena on noin 2 000 neliömetrin suuruinen tuotantohalli laitteineen.

Investoinnin suuruus on noin neljä miljoonaa euroa, ja uudelle pullottamolle rakennetaan myös entistä parempi tie.

Yhtiön toimitusjohtaja Petteri Ahonen sanoo, että tarkemmat tiedot toivon mukaan syksyllä alulle laitettavasta investoinnista selviävät muutamien viikkojen kuluttua, kun suunnitelma ja rahoitus varmistuvat. Jarno Hietalan mukaan rahoittajina on suomalaisia ja ulkomaisia sijoittajia.

– Toivon mukaan voimme tulevaisuudessa työllistää parikymmentä henkilöä Heinolassa, Hietala sanoo.

Tuotantolinjalla tarvitaan käsipareja, jotka lastaavat pulloja hihnalle. Kuva: Juha Peurala

Maailman markkinoille on turha yrittää bulkkipullolla

Suurten tuotemerkkien, kuten Danonen omistaman Evianin ja Nestlen omistamien S. Pellegrinon ja Vittelin kanssa on vaikeaa kilpailla. Pärjätäkseen täytyy satsata omaan designiin ja markkinointikanaviin. Vellamo pääsi Amerikan markkinoille melko nopeasti ottaen huomioon, että vientiluvan hankkiminen voi joskus viedä vuosia. Yhtiö avaa pian nettikaupan, josta myös kuluttajat voivat ostaa pulloja.

Ice Age Water on tammikuusta 2018 lähtien markkinoinut designpalkittua vesipulloaan Kanadan ja USA:n hotelli- ja ravintolamarkkinoilla.

– Emme halua myydä tuotetta sellaisiin maihin, joissa pulloja ei kierrätetä, Hietala sanoo.

On hyvin suuri epäkohta, että vettä verotetaan Suomessa. Vesibisnes on hyvin kasvava ala ja mahdollisuus Suomen viennille. Panimoliiton toimitusjohtaja Riikka Pakarinen

Vellamoa kuljetetaan lentokoneen sijasta laivalla, sillä lasipullot ovat painavia.

Yhtiön suunta on ulkomailla, ja luksusvedeksi brändättyä tuotetta on myyty jo esimerkiksi amerikkalaisen jalkapallon jättitapahtumaan Super Bowliin. Pullollinen Vellamoa maksoi stadionilla muovipullossa 5–7 euroa ja lasipullossa noin kymmenen euroa. Muovipullot valmistetaan Suomessa, ja lasipullot tilataan Ranskasta.

Vellamoa on varattu myös ensi vuoden Super Bowliin, USA:n Swim Week -tapahtumaan ja Kanadan Nascar-kisaan. Ice Age Water on myös lähestynyt supertähti Lady Gagan agentteja, mutta pyyntö ei toistaiseksi ole poikinut yhteistyötä.

Vellamopullon etiketti vaihtuu sen mukaan, mihin pullo on matkalla. Kuva: Juha Peurala

Vettä tuodaan enemmän kuin viedään

Unescon vuonna 2003 julkaiseman raportin mukaan Suomessa on maailman parasta juomavettä. Vesibisnes on maailmanlaajuisesti lähes 300 miljardin euron ala, joka kasvaa noin 10 prosenttia vuodessa.

– Kesällä myydään 70 prosenttia pakatusta vedestä. Suomalaiset käyttävät sitä vähän, koska hanavettä voi juoda turvallisesti, mutta kyllä täälläkin pakattua vettä tarvitaan, sanoo asikkalalaisen Polar Spring -pullottamon toimitusjohtaja Niilo Pellonmaa.

Puhtaasta vedestä Suomen mahdollisena vientivalttina on puhuttu vuosia, mutta teot eivät ole ainakaan vielä yltäneet puheiden tasolle. Suomeen tuodaan pullotettua vettä moninkertaisesti enemmän kuin täältä viedään.

Vuonna 2017 Suomeen tuotiin 18 miljoonaa litraa vettä siinä missä vientiä oli vain kaksi miljoonaa litraa. Tuontia on kasvattanut esimerkiksi kauppaketju Lidlin laajeneminen Suomessa. Lidl tuo pullovesiä Saksasta, josta tulee valtaosa Suomen tuontivedestä.

Kesällä myydään 70 prosenttia pullovedestä. Suomalaiset käyttävät sitä vähän, koska hanasta saa hyvää vettä, mutta kyllä pullovettäkin tarvitaan. Polar Spring -pullottamon toimitusjohtaja Niilo Pellonmaa

Vettä sinänsä on Suomessa niin paljon, että sitä riittäisi myös myyntiin. Vedenmyynti on elintarvikebisnestä, eikä se ratkaise maailman vesiongelmia.

Kivennäisvesien kulutus on kasvanut viime vuosina tasaisesti, mutta viime kesän helteet nostivat pullovesien suosion ennätyksellisiin lukemiin. Koko vuoden kulutus kasvoi 20 prosenttia edellisvuodesta. Suomalaiset juovat kuitenkin pullovesiä yhä vähiten Euroopassa.

– Ihmiset ovat terveystietoisia ja suosivat vesiä entistä enemmän, sanoo Panimoliiton toimitusjohtaja Riikka Pakarinen

Tänä vuonna esimerkiksi Hartwall ja Sinebrychoff varautuivat helteisiin varastoimalla juomia.

Virvoitusjuomavero hillitsee investointeja

Pullottamojen määrää hillitsee Suomessa verotus. Pakarinen uskoo, että pullottamoja olisi enemmän, jos pullovedestä ei täytyisi maksaa virvoitusjuomaveroa. Valmistevero hillitsee kotimaan myyntiä, jonka täytyisi olla kunnossa vientihankkeiden onnistumiseksi.

Erikoinen pullo ei kilpaile tavallisen markettiveden kanssa, vaan sitä markkinoidaan esimerkiksi tapahtumiin ja ravintoloihin. Kuva: Juha Peurala

– On hyvin suuri epäkohta, että vettä verotetaan Suomessa. Vesibisnes on hyvin kasvava ala ja mahdollisuus Suomen viennille. Yritykset ovat jo investoineet tuotantoon, ja on epäreilua että vettä verotetaan, Pakarinen sanoo.

Pakarisen mielestä nykyistä oikeudenmukaisempi verotus toisi Suomeen lisää panimoteollisuuden työpaikkoja ja kasvattaisi vero- ja vientituloja.

EU:n juoma- ja jätevesidirektiivien uudistus käynnistyy Suomen puheenjohtajuuskaudella, jolloin Suomi voi toimia esimerkkinä ja brändätä vesiosaamistaan.

Kemiran viestintä- ja yritysjohtaja Tero Huovinen kirjoitti Talouselämän keväisessä mielipidekirjoituksessaan, että vesi voisi poliittisen tahdon ja oikeiden liiketoimintamallien avulla merkitä Suomelle samaa kuin öljy Norjalle.

Huovisen mukaan teknologia asian ratkaisuun on jo olemassa ja Suomi on puhtaan veden mallioppilas.

Kultaa pullossa

Lähdevesi

Maamme peruskarttaan on merkitty 22 000 lähdettä.

Lähdevetenä saa myydä vain EU-kriteereiden mukaisia vesiä.

Lähdevedet on pullotettava suoraan lähteestä, joten pullotustoimintojen on oltava lähteen läheisyydessä.

Lähdevettä ja mineraalivettä verotetaan samalla tavalla kuin virvoitusjuomia.

Mineraaliveden kulutus kasvoi viime vuonna jopa 20 prosenttia.

Suomalaiset joivat viime vuonna yli 90 miljoonaa litraa kivennäis- ja lähdevettä.

70 prosenttia maapallosta on veden peitossa.

Vain 0,75 prosenttia kaikesta maapallon vedestä on suoraan juomakelpoista.

Juomakelvoton vesi on liian suolaista, jäätyneenä napa-alueilla tai sitoutuneena ikiroutaan.

Käyttökelpoisesta vedestä valtaosa on pohjavesiä.

Ihmiskunta hyödyntää käyttövetenään 60-prosenttisesti pintavesiä eli järviä ja jokia.

Pintavedet muodostavat vain 0,3 prosenttia kaikesta maapallon vedestä.

Helmi Hämäläinen
helmi.hamalainen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi