Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahti kasvoi vesipatjan päälle – koko maailmakin voisi kadehtia Lahden seutua

Juomaveden ykköslaatu ei ole itsestään selvyys. Launeen vedenottamosta löytyneet torjunta-aineiden jäämät antoivat Lahdelle vakavan varoituksen.

Prosessi-insinööri Venla Avelin Lahti Aqualta ottaa vesinäytteen. Kuva: Lahti Aqua

Lahti on tunnetusti kaupunki Vesijärven lahdessa. Vähemmän tunnettua on, että Lahti makaa myös vesipatjan päällä.

Päijät-Häme voisi julistautua maan ykkösvesialueeksi. Siihen on kaksi perustetta: Hollolassa ja Lahdessa kulkeva Salpausselän harju on Suomen suurin pohjavesiesiintymä. Toisekseen Asikkalasta aukeaa tunneli, joka johdattaa Päijänteen vettä miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle.

Koko maailmakin voisi kadehtia Lahden seutua, sillä vettä on täällä paljon ja se on puhdasta.

Pohjavesi tarkoittaa hiekkaharjun suodattamaa sadevettä, joka on imeytynyt maahiukkasten sekaan. Savimailla ei muodostu pohjavettä, koska vesi ei pääse saven läpi.

– Lahti on Suomen suurin kaupunki, joka käyttää vetenään pohjavettä, muistuttaa Aqua Palvelu -yhtiön toimitusjohtaja Hannu Mustonen. Aqua Palvelut on osa Lahti Aqua -konsernia, joka on kunnallinen vesihuoltoyhtiö. Se vastaa 145 000 asukkaan ja yritysten vesihuollosta Lahdessa ja Hollolassa.

Uhka menneisyydestä

Maaperän läpäisevyys on myös uhka, josta Lahti on saanut muistutuksen.

Launeen lähteisiin rakennettu vedenottamo otettiin käyttöön vuonna 1910, ja se oli käytössä vuoteen 2001. Tuolloin vedestä löytyi rikkakasvien torjunta-ainejäämiä, jotka ilmeisesti olivat peräisin aiemmasta ratapenkereiden käsittelystä.

Nyt vedenottamo on taas käytössä, mutta se vaati kahden miljoonan euron satsauksen käsittelytekniikkaan.

Kannattaa minimoida kemikaalien käyttöä kotipihassa. Aqua Palvelun toimitusjohtaja Hannu Mustonen

Lähteet ovat paikkoja, joissa pohjavesi yltää maan pintaan asti. Pohjavettä voi nostaa kaivoista muualtakin, koska – vastoin uskomuksia – maassa ei ole erityisiä vesisuonia.

Lahti Aqualla on useita vedenottamoita, joista suurin sijaitsee Jalkarannassa. Veden laatua tarkkaillaan niissä jatkuvilla näytteillä.

– Veteen tehdään pientä pH-säätöä ja se varmuusdesinfioidaan ultraviolettivalolla ja klooraamalla.

Pohjavesi nostetaan syvältä, noin 20 metristä, jolloin se on aina kylmää.

Kulutus romahtanut

Pitkällinen kuivuus laskee paikoin pohjaveden pintaa, mikä näkyy maaseudulla kaivojen kuivumisena. Muualla maailmassa on tietenkin paljon pahempia esimerkkejä kuivuuden tuhoista, mutta Lahdessa ei ole pelkoa veden loppumisesta.

Ison pohjavesialueen pinta pystyy tasaisena, eikä kulutuskaan ole kasvussa, päinvastoin.

– Se on pudonnut noin 30 prosenttia 40 vuodessa.

Tähän ovat syynä vettä säästävät kodinkoneet. Myös huoneistokohtaiset vesimittarit eli rahastus käytön mukaan hillitsee läträämistä. Vedestä maksetaan kahteen kertaan: ensin vesimaksuna, sitten jätevesimaksuna.

Parempaa kuin pullovesi

Lahti Aqua hinnoittelee vesikuution 1,2–2 euron arvoiseksi. Jätevesimaksu on kaksinkertainen. Yksi kuutio on tuhat litraa, joten pullollinen juomavettä on lähes ilmaista.

– Myös hanaveden laatu Lahdessa on parempi ja raikkaampi kuin pitkään muovipullossa seisseen veden, vakuuttaa Mustonen.

Virallisia paremmuuskilpailuja kaupunkien hanaveden laadusta ei ole järjestetty.

– Muiden suurten kaupunkien jakama vesi täyttää Suomessa laatuvaatimukset ja –suositukset. Jos talousvesi tehdään pintavedestä (joki tai järvi), sitä joudutaan prosessoimaan voimakkaasti. Vedessä voi olla voimakas kloorin haju tai maku. Terveydellisesti se on kuitenkin kelvollista.

Kuva: Timo Filpus

Kehätie tuo turvaa

Sorapatja on paitsi vesiaitta, myös rakentajan unelma. Salpausselän harjulle on keskittynyt niin teollisuutta kuin liikenneväyliäkin, jotka kaikki tarkoittavat uhkaa pohjavedelle.

– Veden turvaaminen tarkoittaa uhkien huomioimista maankäytöstä alkaen. Lahdesta on jo lopetettu huoltoasemat pohjavesialueelta.

Tuleva kehätie vie raskaan liikenteen kuormat kauemmas harjulta.

– Jokainen voi myös omalla toiminnallaan vaikuttaa pohjavesien tilaan. Kannattaa minimoida kemikaalien käyttöä kotipihassa niin rikkakasvien torjunnassa kuin esimerkiksi autojen pesuissa.

Lisäturvaa tuo se, että Lahdessa on useita vedenottamoita. Yhden kohteen mahdollinen pilaantuminen ei vielä ole kohtalokasta.

Lue myös: Kiinnostaako päiväretkeä pidempi luontovaellus? Katso vinkit Päijät-Hämeen reiteistä ja retkillä tarvittavista varusteista
 
Elämän lähde

Vesi kuluu kylpyhuoneessa

Aikuisen juomistarve on 1-1,5 litraa vuorokaudessa ruuan nesteen lisäksi.

Keskimääräinen vedenkulutus Suomessa on 140 litraa asukasta kohden vuorokaudessa.

Määrät vaihtelevat vajaasta sadasta litrasta lähes 300 litraan.

Hyvä tavoite on 100–120 litraa.

Veden lämmitys ja jäteveden puhdistus kuluttavat runsaasti energiaa.

Vettä kuluu eniten peseytymiseen. Vaatehuolto, ruoanvalmistus ja tiskaus vievät noin neljänneksen.

Hanavettä säästyy, kun sadevettä kerätään talteen.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Motiva.
Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi