Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahtelainen Melina Meritähti valmistui jo lukiosta, mutta pänttää taas ylioppilaskirjoituksiin – suurin osa ensi kevään opiskelupaikoista jaetaan pelkällä todistuksella

Melina Meritähti kertoo opiskelutekniikkansa kehittyneen viime vuodesta. Muistiinpanojen tekemisestä on tullut tehokkaampaa. Kuva: Elina Nissinen

Kahdeksan tunnin työpäivän jälkeen 18-vuotiaan Melina Meritähden on aika avata yksi viidestä biologian kirjasta tai alkaa tehdä pitkän matematiikan nettivalmennuksen harjoituksia. Kesä on kauneimmillaan, mutta syyskuussa odottavat ylioppilaskirjoitukset. Opiskella pitää silloin, kun kerkeää ja jaksaa.

– Välillä arki painaa. Olisi kiva nähdä kavereita eikä vain lukea ja käydä töissä, Meritähti kertoo.

Yleensä tällaista puhetta kuulee abiturienttien lukuloman aikaan helmi-maaliskuussa. Meritähti kuitenkin on jo ylioppilas. Hän valmistui viime keväänä Lahden yhteiskoulusta hienoin arvosanoin: yksi laudatur, kaksi eximiaa ja kolme magnaa.

Silti hän on nyt jo menossa uusimaan kahta ylioppilaskoetta. Viime syksynä voimaan tulleen uudistuksen myötä kirjoituksia voi uusia rajattomasti. Meritähti toivoo saavansa korotettua pitkästä matematiikasta ja biologiasta tulleet magnat vähintään eximioiksi.

– Bilsa jäi pisteen päähän korkeammasta arvosanasta ja pitkän matikan tiesin jo keväällä uusivani, hän kertoo.

Noin puolet Meritähden kaveripiiristä yrittää nostaa arvosanojaan tänä syksynä. Haaste on kova, sillä vain noin viisi prosenttia kokelaista onnistuu korottamaan tulostaan.

– Monet kavereistani haluavat lääkikseen, johon pitää olla paljon laudatureja.

Meritähtikin jahtaa yhtä Suomen himotuimmista opiskelupaikoista, sillä hän tähtää Helsingin yliopistoon lukemaan psykologiaa.

Lahdessa uusijoiden määrä nousi

Ylioppilaskirjoitusten uusijoiden määrän on odotettu nousevan, sillä ensi kevään hauissa korkeakoulut valitsevat suurimman osan opiskelijoistaan pelkällä todistuksella. Lahdessa uusijoiden määrä on kasvanut, mutta ei räjähtänyt.

– Viime kevään ylioppilaista 10 on ilmoittautunut korottamaan arvosanojaan. Se tarkoittaa hieman yli kymmentä prosenttia valmistuneista, kertoo Tiirismaan lukion rehtori Leena Akola.

Keväällä Tiirismaan lukiosta valmistui 92 ylioppilasta. Suurin osa korottajista osallistuu Akolan mukaan kahteen tai kolmeen yo-kokeeseen.

Tuoreiden valmistujien lisäksi kokeita voivat uusia rajattomasti myös ne, jotka ovat kirjoittaneet jo ennen lakimuutosten voimaantuloa.

Lahden Lyseossa jo aiemmin valmistuneita korottajia on ilmoittautunut 50. Rehtori Tero Matkaniemi kertoo, että vuosi sitten oli 10 aiemmin valmistunutta korottajaa. Lahden yhteiskoulussa ilmiö ei näy yhtä vahvasti, sillä aiemmin valmistuneita uusijoita on ilmoittautunut vain muutama rehtori Markku Moisalan mukaan.

– Uudistus kyllä ohjaa uusimaan kirjoituksia. Se näkyy ehkä muutaman vuoden sisällä, Moisala kertoo.

Meritähti toivoo kirjoituksiin lukemisen auttavan myös kevään pääsykoepänttäämisessä, sillä pitkässä matematiikassa ja psykologian pääsykokeissa on hieman samoja sisältöjä. Kuva: Elina Nissinen

YTL on varautunut huippuopiskelijoihin

Koko Suomessa 18 prosenttia tulevan syksyn kokeisiin ilmoittautumisista on uusintoja Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) mukaan. Aiempina vuosina uusintoja on ollut noin 12–14 prosenttia. Määrällisesti tämä tarkoittaa noin 4000 uusintakoetta enemmän kuin viime syksynä.

YTL:n pääsihteeri Tiina Tähkä kertoo, että uusijat on otettu huomioon ylioppilaskokeiden arvioinnissa. Hänen mukaansa lautakunnan arvosanojen määrittely kestää tilanteen, jossa kilpailluille aloille tähtäävät huippuopiskelijat yrittävät nostaa eximioitaan laudatureiksi.

Arvosanoja ei anneta enää suoraan Gaussin käyrällä, jonka mukaan esimerkiksi parhaat viisi prosenttia kokeeseen osalistuneista saavat laudaturin ja seuraavaksi parhaat kymmenen prosenttia eximian.

– Käyttämässämme menetelmässä arvosanojen määritys tehdään niille, jotka ovat kirjoituksissa ensimmäistä kertaa. Laudatureja on siis edelleen jaossa lukiota tavallisesti suorittaville, Tähkä lupaa.

Pääsykoevalmennuksen tilalle abivalmennusta

Yksi uudistuksen tavoitteista on pienentää valmennuskurssien roolia ja keventää lukutaakkaa pääsykokeeseen, jos on menestynyt kirjoituksissa. Hyvästä ylioppilastodistuksestaan ja korottamishaaveista huolimatta Meritähti panostaa myös pääsykokeeseen ja menee keväällä valmennuskurssille.

– Kilpailu on niin kovaa, etten usko arvosanojeni riittävän ja valmennuskurssi on pakko ottaa, Meritähti kertoo.

–Toisaalta tuntuu vähän turhalta maksaa kurssista, jos sattuisinkin pääsemään todistuksella.

Valmennuskursseja tarjoavan Eximian markkinointi- ja asiakaspalvelupäällikkö Mikael Öhman uskoo, että ylioppilaskirjoituksiin valmistavien abikurssien suosio tulee kasvamaan.

– Abikursseillamme on nyt ehkä 15 prosenttia enemmän osallistujia kuin viime vuonna. Merkkejä käänteestä on ollut jo jonkin aikaa, hän kertoo.

Korkeakoulujen pääsykokeisiin valmentavat kurssit tuovat edelleen suurimman osan Eximian liikevaihdosta. Niitä kuitenkin järjestetään enemmän ja useammassa kaupungissa kuin abikursseja.

– Tilanne voisi tasaantua, jos abikursseja olisi yhtä paljon. Ylioppilaskokeen uusinta voi olla monelle helpompi projekti kuin pääsykoe, hän toteaa.

Unelmista kertova teksti vihon kannessa kannustaa Meritähteä. "Sitä katsoessa muistan, että opiskelupaikka tulee olemaan työn arvoinen", hän kertoo. Kuva: Elina Nissinen

Pitkä matematiikka ja fysiikka ovat nostaneet eniten suosiotaan Eximian abikursseista.

– Ne ovat haastavimpia aineita, mutta kyllä tässä myös näkyy selkeä korrelaatio siihen, mistä saa eniten pisteitä hakuvaiheessa, Öhman kertoo.

Pitkästä matematiikasta saa todistusvalinnassa eniten pisteitä kaikilla aloilla. Jos esimerkiksi hakee yliopistoon opiskelemaan englantia, pitkän englannin laudaturista saa 34 pistettä ja pitkän matematiikan vastaavasta arvosanasta 36,1 pistettä.

Pääsykoeuudistuksen myötä joidenkin Eximian valmennuskurssien osallistujamäärät ovat laskeneet. Suurin muutos näkyy Öhmanin mukaan kauppatieteissä, jonne pääsi ennen todistuksella vain 20 prosenttia aloittajista ja loput pääsykokeella. Viime keväänä yliopistot kuitenkin valitsivat peräti 60 prosenttia uusista kauppatieteen opiskelijoista pelkän ylioppilastodistuksen perusteella.

Nuoremmillekin toivottu kertausta

Lahdessa abikursseja pitävässä Päijät-Hämeen kesäyliopistossa ei ole ollut koulutuskoordinaattori Anne Bromanin mukaan yleisöryntäystä. Kesäyliopisto tarjoaa tänä kesänä opetusta pitkässä matematiikassa ja ruotsissa.

– Käsittääkseni lukioidenkin opetussuunnitelmaan kuuluu kertauskursseja, joten ehkä kesällä ei tule lähdettyä opiskelemaan, Broman pohtii.

Abikurssien rinnalle on kaivattu kursseja nuoremmille lukiolaisille.

– Meiltä on kyselty mahdollisuutta järjestää kertausta jopa yläasteen sisällöistä vasta lukion aloittaville, Broman kertoo.

Lue myös: Lahtelainen Tytti Jäppinen vältti neljänkympin kriisin vaihtamalla alaa
 
Pääsykoeuudistus

Todistuksella opiskelemaan

Suomessa korkeakouluopinnot aloitetaan keskimäärin 24-vuotiaana eli kansainvälisesti poikkeuksellisen vanhana. Uusista ylioppilaista vain yksi kolmesta jatkoi vuonna 2015 opintojaan valmistumisensa jälkeisenä syksynä, vaikka 75 prosenttia haki opiskelupaikkaa.

Vuonna 2020 käyttöön otettavan uudistuksen tarkoituksena on vähentää välivuosia ja keventää abivuotta. Ensi keväästä alkaen suurin osa uusista korkeakouluopiskelijoista valitaan todistuksella.

Yliopistot käyttävät valinnassa ylioppilastodistusta ja ammattikorkeakoulut ylioppilastodistusta ja ammatillisten perustutkintojen arvosanoja.

Myös pelkällä pääsykokeella voi vielä päästä opiskelemaan. Ennen monella alalla käytetty valintaväylä, jossa huomioitiin sekä ylioppilastodistus että pääsykoe, poistuu käytöstä.

Uudistus ei koske taide-, kulttuuri- ja liikunta-aloja.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Abivalmennus

Esimerkkejä pitkän matematiikan ylioppilaskirjoituksiin valmentavien abikurssien hinnoista

Päijät-Hämeen kesäyliopisto: 20 tuntia lähiopetusta Lahdessa 115 euroa

Eximia: verkkokurssi 145 euroa, 24 tuntia lähiopetusta Helsingissä 195 euroa

Valmennuskeskus: itseopiskelumateriaalit 100 euroa, verkkokurssi 360 euroa, 80 oppituntia lähiopetusta Helsingissä ja 28 oppituntia verkkoluentoja 690 euroa (kaikkien kurssien hintoihin tulee lisäksi 15 euroa toimitus- ja käsittelykuluja)

MAFY-valmennus: itseopiskelumateriaalit 30 euroa, 30 tuntia lähiopetusta Helsingissä 495 euroa, 69 tuntia nettiopetusta 1295 euroa

Elina Nissinen
elina.nissinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi