Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Uhkailu ja päivittäiset huonot uutiset eivät lannista Sitraa johtavaa Mari Pantsaria – hollolalainen uskoo, että ilmastokriisi tullaan vielä ratkaisemaan

"Pitkästä aikaa on sellainen olo, että jotain tapahtuu. Ennen ilmastoasiat on ohitettu viherpiiperryksenä, mutta nyt niistä puhutaan talouselämän ytimessäkin", Pantsar kertoo.

Mari Pantsar toivoo ihmisten tajuavan, että ympäristöystävällisen elämän ei tarvitse olla kurjaa. Kuva: Mirja Hussain

Runoilija ja poliitikko Claes Andersonin kuolema kosketti, ja Boris Johnsonin nousu Iso-Britannian pääministeriksi harmitti. Eniten silti huolestuttivat lämpöennätykset Belgiassa ja Hollannissa. Näin kuvailee viikon uutisseurantaansa Sitran eli Suomen itsenäisyysrahaston ja tulevaisuustalon johtaja, hollolalainen Mari Pantsar.

– Surullista näissä ilmastonmuutosuutisissa on, että niitä tulee päivittäin ja osaa jo odottaa.

Pantsarin työ on levittää tietoutta ilmastonmuutoksesta, kuluttamisesta ja arkipäivän valintojen merkityksestä. Sävy pitää miettiä tarkkaan. Syyllistäminen ei toimi, mutta toisaalta monet ihmiset pitäisi saada käymään epämukavuusalueella, jotta sanoma uppoaisi.

– Yritän kertoa faktoja ja luoda positiivisia kuvia tulevaisuudesta. Ihmiset haluavat loppujen lopuksi tehdä hyviä asioita.

Päivässä Pantsarilla saattaa olla yli kymmenen palaveria, joissa hän tapaa muun muassa ministereitä, yritysjohtajia, kansalaisjärjestöjä ja ilmastolakkoilevia nuoria.

Nuorten lakkoilu toi puuttuvan palan

Ilmastokeskustelussa on tapahtunut vuodessa selvä käänne. Ilmastopaneeli IPCC julkaisi viime lokakuussa raportin, jossa ilmastonmuutoksen kerrotaan etenevän odotettua nopeammin. Ilmaston lämpeneminen pitää sen mukaan saada pysäytettyä 1,5 asteeseen. Aiemmin pidettiin kahta astetta siedettävänä rajana. Raportin jälkeen media on alkanut Pantsarista suhtautua ilmastokriisiin huomattavasti vakavammin.

Toinen merkittävä tekijä ovat olleet nuorten ilmastolakot. Ruotsalainen 16-vuotias Greta Thunberg lopetti koulussa käymisen perjantaisin, jotta voi tehdä ilmastonmuutosaktivismia. Nyt hänelle on ehdotettu Nobelin rauhanpalkintoa.

Suomessa erityisesti 16-vuotias Atte Ahokas on ottanut näkyvän roolin ilmastotaistelussa sosiaalisessa mediassa ja osoittamalla mieltä eduskuntatalon portailla joka perjantai. Huhtikuussa Helsingissä järjestettiin nuorten ilmastomarssi, johon osallistui poliisin mukaan noin 10 000 nuorta.

– Nuoret tulivat täyttämään puuttuvan palasen. Pitkästä aikaa on sellainen olo, että jotain tapahtuu. Ennen ilmastoasiat on ohitettu viherpiiperryksenä, mutta nyt niistä puhutaan talouselämän ytimessäkin, Pantsar kertoo.

Pantsarin kesä on kulunut sohvan nurkassa kirjoittamisen parissa. Dosentti Jouni Kerosen kanssa tehtävä kirja käsittelee ilmastonmuutosta, johtajuutta ja demokratiaa. Kuva: Mirja Hussain

Työ jatkuu uhkauksista huolimatta

Kaikkia ilmastonmuutoksen vastainen työ ei miellytä. Pantsar saa sähköpostiinsa paljon uhkauksia, enimmäkseen viikonloppuiltaisin. Ilmastopuheen nousun myötä myös "palaute" on koventunut.

– Kerran eräs mies kertoi viestissään, että hänen tavoitteenaan on tuhota minut ja Sitra. Kysyin, että mites sen ajattelit tehdä. Me kyllä jatkamme työtämme. Maanantaina hän pyysi anteeksi, Pantsar kertoo ja naureskelee.

Uhkauksissa on hänestä positiivinenkin puoli: niitä lähettäessään ihmiset ainakin miettivät ilmastoasioita. Pantsar vastaa usein saamiinsa viesteihin perustelemalla, miksi ilmastonmuutosta on tärkeä torjua.

Vaikka Pantsarille on vuosien varrella kehittynyt kova kuori, välillä hänelläkin kiehahtaa. Silloin hän päättää vastata vasta tunnin päästä, kun on rauhoittunut.

– Työnkuvaani kuuluu kestää tätä. Enemmän minua huolettavat ilmastolakkoilevien nuorten saamat uhkaukset.

Tunteet vievät, kun puhutaan kuluttamisesta

Ilmastonmuutoksesta on valtava määrä tieteellistä tutkimusta, mutta silti julkisessa keskustelussa korostuvat tunteet.

– Ilmastotiede on hyvä mallintamaan tulevaisuutta ja faktat osataan latoa, mutta ne pitää saada lähemmäs ihmistä. Täällä ei kiinnosta Intian vesipula vaan ehkä Norjan tai Brittein saarten pitäisi upota ennen kuin kaikki heräisivät kriisiin, Pantsar pohtii.

Toimet ilmastonmuutosta vastaan tuntuvat hänen mukaansa ihmisistä henkilökohtaisilta, koska ne vaativat kulutustottumusten muutosta.

– Monet briljantit ihmiset työskentelevät markkinoinnissa. He ovat onnistuneet iskostamaan meihin, että kuluttaminen tuo onnea.

Pantsar kertoo, että ilmastonmuutoksen suurin taustasyy on väestönkasvu. Planeetta ei kestä tätä ihmismäärää tavoittelemassa länsimaista kulutustasoa.

– Täällä pitäisi ymmärtää, että ilmastoystävällinen elämä ei tarkoita kurjuutta. Vähälihainen ruokavalio ja pyöräily ovat myös terveysvalintoja.

Pantsaria huolestuttaa ihmisten luontosuhteen heikkeneminen. Kuva: Mirja Hussain

Markkinat hoitavat, kunhan ympäristötuhoille saadaan hinta

Kun uusi hallitusohjelma vuoti mediaan, Pantsar luki sitä niin innoissaan, ettei voinut pysyä paikallaan.

– Välillä piti laittaa kone kiinni ja kävellä hetki. Toivoin hallitusohjelmalta paljon, mutta silti se ylitti odotukset. Heikko kohta ilmaston kannalta on kuitenkin turpeen energiapoltto.

Pantsarin mukaan ympäristötuhoille pitää saada hinta poliittisella ohjauksella, kuten verottamalla.

– Hintamekanismi toimii nyt väärin päin, kun härkis on kalliimpaa kuin kana. Jos tämä saadaan käännettyä, markkinat hoitavat loput.

Ilmastonmuutos on Pantsarin mielestä ennen kaikkea sosiaalinen haaste.

– Ongelma ei ole raha tai teknologia, vaan se, että ihmiset on saatava mukaan. Pienituloisille on annettava vaikka tietty rahasumma käteen, jotta ilmastoystävällinen elämäntapa on heillekin mahdollinen.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista tiedettiin 40 vuotta sitten yhtä paljon kuin nyt. Jos silloin olisi tartuttu toimeen, muutokset olisi Pantsarin mukaan voitu tehdä pikkuhiljaa. Nyt tarvitaan radikaalimpia toimia.

– Kauhukuvani on kieltojen maailma, johon saatetaan mennä, jos nyt ei saada tilanteesta kiinni.

Kaikesta huolimatta toivoa on

Miten ilmastokriisin pohtimista voi jaksaa päivittäin? Pantsar myöntää, että välillä väsyttää ja tekee mieli heittää hanskat tiskiin.

– Joskus mietin, että nyt riittää. Muutamassa tunnissa olen kuitenkin täynnä uutta virtaa.

Kaikista huolestuttavista uutisista huolimatta Pantsar uskoo vakaasti, että ilmastokriisi saadaan ratkaistua.

– Suomi on EU:n puheenjohtajamaa ja meillä on ilmastotoimien osalta kunnianhimoisin hallitusohjelma maailmassa. Toivon merkkejä on ilmassa.

Lue myös: "Ei lahtelaisesta ulkomaankauppaministeristä ainakaan haittaa paikallisille yrityksille ole" – Skinnari haluaa auttaa yrityksiä kansainvälistymään
Ilmastoasiantuntija

Mari Pantsar

Asunut suurimman osan nuoruudestaan Lahdessa ja Hollolassa.

Koulutukseltaan analyyttisen kemian tohtori Helsingin yliopistosta.

Työskennellyt muun muassa UPM:n ympäristöpäällikkönä ja ohjelmajohtajana Lahden tiede- ja yrityspuistossa.

Johtaa tällä hetkellä Sitran hiilineutraali kiertotalous -teemaa ja kirjoittaa kirjaa ilmastonmuutoksesta ja johtamisesta.

50-vuotias, perheeseen kuuluvat aviomies ja tytär.

Täydennä virkkeet

Tohtori jatkaa viittä lausetta

Hollolassa parasta on… luonto ja Pirunpesä.

Omat ilmastotekoni ovat… esimerkiksi vihreä sähkö, lämpöpumppu, kasvispainotteinen ruoka, enkä juurikaan osta vaatteita tai tavaroita. Nyt annan aikaani ja kirjoitan ilmastonmuutoskirjaa.

Harrastan… pyöräilyä ja kuntosalilla käyntiä.

Jos ilmastoahdistus iskee… soitan ystävilleni.

Lapsena haaveilin… eläinlääkärin ammatista.

Elina Nissinen
elina.nissinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi