Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

"Lemmikin lämpötilaa on seurattava kuumalla tarkasti" – klinikkaeläinhoitaja neuvoo, miten lemmikkiä kannattaa viilentää helteellä

Rebekka Rönkkönen ja Dani-koira viilentyivät hellepäivänä Joutjärven koirien uimapaikalla, jonne lehtipuut loivat mukavasti varjoa. Kuva: Ronja Koskinen

Lahdessa Joutjärven koirien uimapaikalla ilma tuntuu paahtavalta. Onneksi uimapaikkaa varjostavat järven reunalla olevat lehtipuut. Lahtelainen Rebekka Rönkkönen, 19, istuu puisella penkillä ja katselee, kuinka kultainennoutaja Dani hakee lelua kauempaa järveltä ja ui takaisin omistajansa luo, vain jotta Rönkkönen voi heittää lelun uudelleen järvelle.

9-vuotias Dani-koira lasketaan koirien iässä vanhukseksi. Rönkkönen sanoo, että koiran luonne on korkeasta iästä huolimatta yhtä leikkisä kuin nuorempana.

– Helle ei ole ollut Danille varsinaisesti ongelma. Ei myöskään viime kesänä, kun kuumuus jatkui pidempään. Lähinnä itselle tekee pahaa katsoa, kuinka toinen läähättää hurjasti, mutta et voi oikein tehdä sille mitään. Joskus kastelen pyyhkeitä, joiden päällä Dani voi makoilla ja viilentyä, sitten käymme myös täällä uimassa, Rönkkönen kertoo.

Hän sanoo asuvansa keskustassa, josta lähin koirien uimaranta on Vesijärven rannalla Niemen satamassa. Rönkkösen mukaan kyseinen paikka on kuitenkin Joutjärveä likaisempi, minkä lisäksi Vesijärven sinilevätilanne mietitytti sen verran, ettei koiran uittaminen rannalla tuntunut houkuttelevalta ajatukselta.

– Tämä Joutjärven uimapaikka on todella kiva ranta ja vesi ainakin näyttää puhtaalta, Rönkkönen sanoo.

Tehokas ennaltaehkäisy on tärkeintä ylikuumenemisen estämisessä

Viikko 30 on ollut toisista mukavan helteinen, mutta toisille tuskallisen kuuma. Ainakin voidaan sanoa, että niin eläimet kuin ihmisetkin ovat saaneet nauttia auringosta. Evidensian Lahden eläinlääkäriasemalla kuumuus ei ole aiheuttanut piikkiä päivystysasiakkaissa, kertoo klinikkaeläintenhoitaja Niina Korhonen.

Korhonen muistuttaa, että paras ylikuumenemisen suoja on hyvä ennaltaehkäisy. Koiria tai kissoja ei kannata lenkittää päivän kuumimpina aikoina, vaan pelkästään huolehtia niiden välttämättömistä tarpeistaan. Pidemmät lenkit kannattaa tehdä aikaisin aamulla tai myöhään illalla eli päivän viileämpinä ajankohtina, Korhonen neuvoo. Hänen mukaansa uiminen on tehokas viilentymiskeino niillä lemmikeillä, jotka siitä pitävät. Lemmikin uittamisessa kannattaa kuitenkin huomioida järven sinilevätilanne, Korhonen muistuttaa.

– Ennaltaehkäisyssä tehokkaita ovat myös esimerkiksi juomaveteen lisättävät elektrolyyttivalmisteet, joita saa apteekeista, eläinlääkäriasemilta tai lemmikkitarvikeliikkeistä, Korhonen sanoo.

Omistajan mukaan kultainenoutaja Dani ei ole kärsinyt tukalasta kuumudesta tänä kesänä tai viime kesänkään aikana. Kuva: Ronja Koskinen

Osa lemmikeistä pitää todella paljon leikkimisestä, eivätkä kaikki koirat tai kissat ymmärrä itse lopettaa, vaikka ulkolämpötila huutaisikin hoosiannaa. 

– Omistajan on pidettävä huolta, ettei lemmikki rasita itseään liikaa kuumalla säällä. Lisäksi on pidettävä huolta siitä, että lemmikki saa riittävästi vettä ja pääsee varjoon. Jos lemmikki ei itse ymmärrä mennä varjoon, on omistajan vietävä lemmikki sinne, Korhonen sanoo.

Turkin lyhentäminen kesän ajaksi on klinikkaeläintenhoitajan mukaan kaksiteräinen miekka.

– Jos lemmikillä on oikein hyvä pohjavilla, niin se eristää kuumaa yhtä paljon kuin pitää lämpimänäkin. Toki on paljon erilaisia turkkeja ja esimerkiksi monet koiranomistajat leikkaavat lemmikin karvat kesällä lyhemmäksi ja ovat kokeneet sen helpottavan lemmikin oloa. Pohjavillaa ei kannata kuitenkaan unohtaa, Korhonen sanoo.

Hänen mukaansa kuumuus heikentää myös jyrsijöiden ja akvaariokalojen oloa. Eläinten hoidossa kannattaa käyttää maalaisjärkeä ja pitää lemmikit varjossa, muistuttaa Korhonen.

– Akvaariossa kannattaa seurata veden lämpötilaa, happilaitteiden toimimista ja pitää akvaario ylipäätään varjossa. Myös jyrsijöitä ei saa pitää suoraan auringon kuumimmassa paahteessa. Jyrsijöissä on tosin eri rotuja, joista osa sietää lämpöä paremmin kuin toiset. Esimerkiksi aavikkorotat selviävät lämpimällä hieman paremmin kuin maakuopissa luontaisesti elävät marsut, Korhonen kertoo.

Varo viilentämästä lemmikkiä liikaa

Erityisesti koirien ja kissojen kohdalla on seurattava tarkkaan, ettei lemmikki saa lämpöhalvausta. Korhosen mukaan auto on kuumalla säällä lemmikille kaikista riskialttein paikka, sillä siellä lemmikin ei tarvitse olla pitkääkään ennen kuin lämpö voi nousta jo hengenvaarallisiin lukemiin.

– Koira ei tasaa lämpöään hikoilemalla samaan tapaan kuin ihmiset, Korhonen sanoo.

Jos koiran tai kissan ruumiinlämpö menee yli 41 asteen, on kyseessä jo hengenvaarallinen tila. Evidensian Lahden eläinlääkäriaseman klinikkaeläintenhoitaja Niina Korhonen

Paitsi autoon jättäminen, myös kovaa treenaaminen tai vain lenkkeily kuumimmilla keleillä altistavat koiran hengenvaaralliselle lämpöhalvaukselle. Lämpöhalvaukselle altistavat myös ylipaino, sydänviat ja lyhytkuonoisten rotujen rakenteeseen liittyvät seikat.

Iäkkäät koirat tai kissat ja pennut ovat kaikista herkimpiä lämpöhalvaukselle. Korhosen mukaan lämpöhalvaus tulee helpommin myös sellaiselle lemmikille, jolla se on ollut aikaisemminkin, minkä vuoksi myös näitä eläimiä on valvottava erityisen tarkkaan.

– Lemmikin lämpötilaa on seurattava kuumalla tarkasti. Koirien ja kissojen peruslämpötila on 38–39 asteen luokkaa. Jos koiran tai kissan ruumiinlämpö menee yli 41 asteen, on kyseessä jo hengenvaarallinen tila. Koirilla ja kissoilla ruumiinlämpö mitataan peräsuolesta, Korhonen opastaa.

9-vuotias Dani-koira viihtyy vedessä. Kuva: Ronja Koskinen

Lämpöhalvauksella on useampi eri taso. Jos lemmikki ei meinaa pysyä tajuissaan, on se vietävä oitis eläinlääkäriin. Mikäli lemmikki vain hoippuu ja on huonovointinen, on se vietävä varjoon ja viilennettävä maltillisesti.

– Tässä kohtaa on oltava tarkkana, ettei lemmikkiä viilennä liian rajusti ja aiheuta esimerkiksi hypotermiaa. Kun lemmikki voi huonosti kuumalla, ihminen saattaa hätääntyä ja viilennys voi mennä överiksi, Korhonen sanoo.

Hän muistuttaa myös, ettei lemmikkiä saa juottaa väkisin.

– Lemmikkiä voi viilentää esimerkiksi kosteilla pyyhkeillä pään, kaulan tai nivusen alueilta ja vatsan alta. Myös tassujen viilennys on tehokasta. Kotona voi käyttää puhaltimia tai muita viilennyslaitteita. Lisäksi eläintarvikeliikkeissä myydään esimerkiksi viilennyspeittoja ja makuualustoja. Myös autoihinkin on saatavilla lemmikeille tarkoitettuja viilennyslaitteita, Korhonen luettelee.

Hän kehottaa seuraamaan kuumalla tarkkaan lemmikin vointia.

– Lämpöhalvauksen tunnistaa esimerkiksi kovasta läähätyksestä tai siitä, että limakalvot sinertävät tai ovat kirkkaan punaiset. Lisäksi oireita voi olla levottomuus, kuolaaminen tai lemmikki on poissaoleva, oksentaa tai ripuloi, Korhonen sanoo.

Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi