Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Digitaalisuus jyrää kansallispuistoissa - suunta kohti nettiopastusta

Lokki liihottelee Hämeen kansallispuistojen näyttelyssä Päijännetalossa Asikkalassa. Kuva: Pirjo Kamppila

Digitaalisuus jyrää myös kansallispuistoissa. Aiemmin niiden yhteydessä toimi nykyistä enemmän näyttäviä luontokeskuksia, mutta nyt suunta on kohti nettiopastusta.

Kansallispuistoja on 40, mutta luontokeskuksia vain 25. Esimerkiksi Päijänteen ja Repoveden kansallispuistoissa ei ole omaa keskusta.

– Luontokeskuksia on suljettu, kun ne ovat tulleet tiensä päähän. Korjausinvestoinnit ovat kalliita ja vähän käytettyjä arvioidaan kriittisesti. Kävijämäärät ovat laskeneet, kun ihmiset hakevat tiedon netistä, selittää Metsähallituksen luontopalveluiden Järvi-Suomen aluejohtaja Jouni Aarnio.

Päijänteen kansallispuiston esittelyyn oli alkuaikoina rakennettu pieni luontokeskus, joka sijaitsi vuoroin Padasjoen laivarannassa ja Päijännetalossa.

Pieni yllätys on, että Päijännetalon ylimmästä kerroksesta löytyy yhä näyttely, jossa esitellään kaikki Hämeen neljä kansallispuistoa ja kaupan päälle Evon ja Aulangon alueet. Aiemmista Päijänne-keskuksista tuttu lokki liihottelee edelleen katossa.

Olemassa olevien luontokeskusten toimintaa pönkittävät myös kunnat tai esimerkiksi Hämeen luontokeskusta Forssassa Eerikkilän urheiluopisto. Metsähallituksella on myös yhteistyösopimus noin 600 yrittäjän kanssa ympäri maan.

– Mukana on monenlaisia yrittäjiä. Kumppanuus edellyttää, että yritys sitoutuu kestävän matkailun periaatteisiin.

Sitoutumisen myötä yritys saa nimensä Metsähallituksen ylläpitämille sivuille ja pääsee yhteisiin koulutustilaisuuksiin. Viime vuonna luontoon.fi-sivulla oli yli kaksi miljoonaa käyntiä ja retkikartta.fi-sivulla peräti neljä miljoonaa.

Kansallispuistoja esittelevässä näyttelyssä ei ole tungosta. Kuva: Pirjo Kamppila

Monenlaisten palveluiden virtuaaliviidakko ei kuitenkaan ole aivan helppo selattava.

– Sivustoja uudistetaan kaiken aikaa ja niistä voi antaa palautetta. Yleensä tieto löytyy, vakuuttaa Aarnio.

– Matkailuneuvontaa voi luonnollisesti antaa kuka tahansa muukin yrittäjä. Yritykset, jotka vievät opastettuja ryhmiä kansallispuistoon, maksavat Metsähallitukselle korvauksen polttopuusta ja jätehuollosta, jos ne käyttävät taukopaikkoja.

Kansallispuistojen lasketut kävijämäärät tuntuvat kovin pieniltä. Esimerkiksi Päijänteen kansallispuistossa kävi viime vuonna virallisesti vain 16 600 kävijää, vaikka alueeseen kuuluvalla Pulkkilanharjulla on jatkuva autoliikenne.

– Ohikulkijoita ei lasketa. Eihän Saaristomeren kansallispuistossakaan lasketa mukaan Ruotsin-lauttojen matkustajia.

Lisää kävijöitä toki kaivataan. Metsähallitus aikoo satsata entistä enemmän tapahtumiin ja kävijöiden kohtaamiseen, Aarnio lupaa.

Lue myös: Riippumattoretkeilyssä viehättävät maisemat ja yhteys luontoon – "Ihan kuin nukkuisi taivasalla"
Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi