Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Heinolassa pyörätuolilla pääsee laiturille muttei veteen – täysin esteettömiä uimarantoja on Suomessa vähän, Päijät-Hämeessä ei lainkaan

Lahdessa ja Heinolassa yhdellä uimarannalla on esteetön vessa ja pukuhuone, mutta veteen kulkua ei ole helpotettu.

Hollolalaiset nuoret Juho Eskola (vas), Carita Lindqvist, Meeri Lindqvist ja Kimmo Leppäsalo valmistautuvat hellepäivän veneretkeen Hollolan Kirkonrannalla. Auton takakontissa istuva Carita Lindqvist reväytti kesällä jänteen toisesta jalastaan, minkä vuoksi perinteinen kahlaus rannalta järveen ei luonnistu, vaikka uiminen vaurioituneen jalan kanssa on sinänsä sallittu. Kuva: Ronja Koskinen

Suomessa on harvakseltaan täysin esteettömiä uimarantoja. Yleensä jo pelkästään pyörätuolilla rannalle meneminen saattaa olla haastavaa, puhumattakaan siitä, että uimarannan rakenteet mahdollistaisivat liikuntarajoitteisen viilentymisen vedessä. Monilla rannoilla ei ole myöskään vessaa, jonne pääsisi pyörätuolilla.

Hollolan Kirkonrannalla ystäviensä kanssa oleva Carita Lindqvist heräsi pohtimaan uimarantojen esteettömyyttä reväytettyään jänteen toisesta jalastaan. Osan kesästä kävelykeppien avulla kulkeva Lindqvist kertoo katsovansa rantoja nyt hieman eri tavalla.

– Nytkin oli mietittävä, mille rannalle menemme, jotta auton saa parkkiin mahdollisimman lähelle rantaa, Lindqvist tuumaa.

Lindqvistin mukaan tilapäinen vamma ei haittaa vedessä olemista, mutta veteen meno on hankalaa. Hän kertoo olleensa pettynyt huomatessaan, ettei Hollolan Kirkonrannassa olevalla venelaiturilla ollut minkäänlaisia rappusia, joita pitkin järveen olisi päässyt, tai kaidetta, josta olisi voinut ottaa tukea.

– Kävisin kyllä mielelläni uimassa, jos voisin, Lindqvist sanoo.

Heinolassa ja Lahdessa pukuhuoneeseen pääsee pyörätuolilla mutta järveen ei

Päijät-Hämeessä ei ole yhtäkään täysin esteetöntä uimarantaa. Myöskään Lahden maauimala ei ole esteetön, vaikka kaupungin uimahallien esteettömiä palveluita käytetään ahkerasti.

Etelä-Suomen Sanomat ei tavoittanut Padasjoen tai Hollolan kunnista ketään kommentoimaan uimarantojen esteettömyyttä, mutta Hartolasta ja Kärkölästä kerrotaan, ettei kuntien uimarannoilla ole edes esteetöntä vessaa.

Orimattilassa Kalliojärven uimarannalla wc-tiloihin pääsee luiskaa myöten, mutta muuten niitä ei ole suunniteltu erityisesti esteettömiksi. Asikkalasta kerrotaan, että Kalmarin rannassa Vääksyssä on myös esteetön kulku uimarannan vessaan.

Sysmän liikuntapaikkojen hoitajan Jukka Niemisen mukaan Sysmässä leirintäalueen rannan yhteydessä on esteetön vessa.

– Se ei ole aivan uimarannalla, vaan viereisen leirintäalueen huoltorakennuksessa, jonne on rannalta noin 60–70 metrin matka, Nieminen sanoo.

Maakunnan parhaat esteettömät palvelut liikuntarajoitteen kohdalla löytyvät Heinolan Kylpylän rannalta ja Lahden Möysästä.

Viime syksynä valmistunut uusi rantarakennus otettiin keväällä käyttöön Lahden Möysässä. Uudesta rakennuksesta löytyy esteetön pukuhuone ja vessa. Kuva: Ronja Koskinen

Heinolassa Kylpylän uimarannalla on esteetön vessa ja myös pukuhuoneisiin pääsee pyörätuolilla. Heinolan kaupungin liikuntapalveluiden työntekijän Riikka Pyyhtiän mukaan kivetyksen sekä luiskan avulla Kylpylän rannassa pyörätuolilla pääsee jopa laiturille asti.

– Mitään luiskaa tai hissiä ei meillä ole veteen rakennettu, mutta Kylpylän rannassa on yhdet erityisesti talviuimareiden käyttämät loivemmat rappuset, jotka vievät laiturilta järveen, Pyyhtiä kertoo.

Lahden Möysän uimarannalla on esteetön vessa ja pukuhuone. Lisäksi Möysän rannalla, melontakeskuksen puolella on mahdollista kulkea veteen loivia portaita pitkin. Lahdessa myös Mytäjäisten uimarannalla on leveät ja kaiteelliset rappuset, mutta ei esteetöntä pukuhuonetta tai wc-tilaa.

Lahden kaupungin liikuntapaikkamestari Harri Uuraisen mukaan esteettömyys huomioidaan yhä herkemmin uusissa rakennuksissa.

– Möysän rakennus valmistui viime syksynä, joten palvelut ovat hieman paremmat kuin esimerkiksi Mytäjäisissä, jonka yhteydessä oleva kiinteistö on vanha, Uurainen selittää.

Esteettömän uimarannan perään ei kysellä Päijät-Hämeessä

Liikuntapaikkavastaavat sanovat, ettei esteettömän uimarannan perään ole maakunnassa edes kyselty. Myös Uuraisen mukaan mitään toiveita esteettömän uimarannan suhteen ei ole Lahdessa esitetty.

– Asiasta ei ole tullut ensimmäistäkään yhteydenottoa. Meillä tämä menee vähän niin, että jos asiasta alkaa tulla yhteydenottoja, niin sitten siihen perehdytään ja asia käsitellään, Uurainen tuumaa.

Voisihan se olla kiva, jos olisi yksi uimaranta, jossa esteettömyyttä olisi ajateltu. Lahden kaupungin vammaisneuvoston puheenjohtaja Marja-Leena Taavila

Lahden kaupungin vammaisneuvoston puheenjohtaja Marja-Leena Taavila sanoo hänkin, ettei esteettömän uimarannan perään ole Lahdessa kyselty eikä aihe ole noussut esiin vammaisneuvoston kokouksissa.

– Kyllä ne luonnonrannat ovat sellaisia, ettei liikuntarajoitteinen niitä paljon käytä. Ne ovat vähän vaarallisia. Lisäksi Suomessa vesi on pitkään kylmää. Kylmä vesi ei useinkaan tunnu hyvältä sellaisesta ihmisestä, jolla on haasteita liikkumisessa. Veteen mennään hitaasti ja kylmyys kangistaa, Taavila pohtii.

Taavilan mukaan pelkkä ramppi tai hissi veteen ei riitä tekemään uimisesta esteetöntä. Hänen mielestään rampin ympärillä olisi oltava ainakin kaiteet, joista liikuntarajoitteinen voisi pitää kiinni ja jalkojen tulisi ylettää kaiteiden kohdalla pohjaan.

– Voisihan se olla kiva, jos olisi yksi uimaranta, jossa esteettömyyttä olisi ajateltu, Taavila tuumaa lopulta.

Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi