Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahden Tapanilakoti tulee uuteen käyttöön - "Vielä yksi talvi kylmillään, niin rakennuksia ei olisi enää pystynyt korjaamaan"

Entistä vanhainkotia kunnostetaan vuokra-asunnoiksi. Joka kerrokseen muodostuu asukkaiden yhteisö.

Vanhainkotirakennukset ovat yhä kohtuukunnossa, vaikka tyhjillään olo oli koitua niille kohtalokkaaksi. Kuva: Mirja Hussain

Lahden Tapanilakoti ympäristöineen näytti tavattoman surulliselta vielä viime joulukuussa.

Entisen vanhainkodin rakennukset muistuttivat kummituslinnaa ja ympäristö oli kurapeltoa. Kaiken lisäksi pihasta oli kaadettu suuri kuusi, joka oli kuljetettu Lahden torille joulukuuseksi.

Uusi aika oli kuitenkin jo alkanut, koska kaupunki oli juuri myynyt rakennukset. Puolen vuoden jälkeen muutos näkyy pihassa ja lähiympäristössä, johon nousee pientaloja. Rakennusten sisällä on menossa remontti.

Ensimmäiset vuokrasopimukset on tarkoitus solmia marraskuussa ja vuoden loppuun mennessä kaikki kerrokset ovat valmiit.

Oma ja yhteinen tila

Uusi omistaja on Juha Kukkonen ja hänen perheensä omistama Tapanilan Kartanokodit -yhtiö. Jo ostohetkellä Kukkosella oli näkemys vanhainkodin uudesta käytöstä, ja nyt se on terävöitynyt. Talosta tulee vuokratalo, mutta ei aivan tavanomainen:

– Tulevat asukkaat muodostavat yhteisön.

Yhteisö tarkoittaa, että kunkin kerroksen asukkaat jakavat yhteisen keittiön, oleskelutilan, kodinhoitotilan ja saunan. Kerroksessa on 6–8 huonetta, joissa kussakin on omat kylpyhuoneet.

Kahdessa kolmekerroksisessa rakennuksessa on kaikkiaan noin 40 huonetta. Sama asukas voi halutessaan vuokrata usean huoneen.

Asumismuoto muistuttaa opiskelijoiden soluasumista, joka nykypäivänä ei ole suuressa suosiossa. Kukkosen mielestä yhteisöllinen asuminen on kuitenkin tulevaisuutta.

– Varsinkin nuoret ajattelevat, että kaikkea ei tarvitse omistaa itse. Uusia yhteisöllisen asumisen malleja tarvitaan, ja niitä syntyy eri puolille Suomea.

Käytäviltä häivytetään sairaalan ilmettä, esittelee Juha Kukkonen. Kuva: Mirja Hussain

Vähän vaihtoehtoja

Taustalla ei kuitenkaan ole pelkkä idealismi, vaan ratkaisun saneli Tapanilakodin rakennusten pohjapiirros.

– Ei olisi kannattanut remontoida näihin tiloihin pikku yksiöitä.

Hoivayrittämiseenkään vanhat tilat eivät sovi, sillä paikkoja on nykymittapuussa aivan liian vähän kerrosta kohden.

Kunnostustarve ei Kukkosta hirvittänyt eikä yllätyksiä ole tullut vastaan:

– Olen kunnostanut jo monta vanhaa rakennusta. Tunnen 1950-luvun talot.

Seitsemän vuotta sitten hän osti jättimäisen rakennuskokonaisuuden Heinolasta. Entinen Reumasairaala on muuntunut Valolinnaksi ja monenlaiseen asumiskäyttöön.

Ovissa näkyvät vielä laitosajan muistot. Kuva: Mirja Hussain

Muistoja laitoksesta

Tapanilakodista oli jo viime vuonna purettu uusimmat eli 1960-luvun siipiosat. Vanhat seinät on suojeltu.

Saunatkin ovat käytännössä aivan uudet. Juha Kukkonen

Vanhainkotitoiminta lakkasi vuonna 2014, jonka jälkeen rakennukset olivat hetken aikaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokotina. Laitoshoivavaiheesta muistuttavat vielä opasteet ovissa ja varastohyllyjen reunamerkinnät: tähän pitkät alushousut, tähän aluspaidat.

Ennen lakkautuspäätöstä kaupunki ennätti peruskorjata rakennukset. Saunatkin ovat käytännössä aivan uudet, ihmettelee Kukkonen. Tyhjiksi jääneet rakennukset houkuttelivat paikalle ilkivallan tekijöitä, jotta rikkoivat niin ovia kuin ikkunoita.

– Vielä yksi talvi kylmillään, niin rakennuksia ei olisi enää pystynyt korjaamaan.

Kuva: Timo Filpus

Ympärille uudistaloja

Rakennukset myytiin kaupungin järjestämän tarjouskilpailun perusteella. Lopullinen hintalappu oli 25 000 euroa. Tontti jäi kaupungille.

Kaupunki myi ympäriltä myös parikymmentä pientalotonttia hintaan 55 000–125 000 euroa, ja rakennustyöt ovat jo osassa käynnissä. Kukkonen epäilee, että kaupungin mieleen olisi ollut purkaa myös vanhainkotirakennukset ja kaavoittaa paikalle tontteja.

Vieressä on yhä pystyssä myös vanha keltainen hirsitalo, jossa toimii Lahden Rudolf Steiner -päiväkoti. Se on entinen Tapanilan tilan päärakennus. Päiväkodin vanhempainyhdistys perustettiin vuonna 2009, kun Lahden kaupunki luopui rakennuksen ylläpidosta.

Pyörätietä joutuvat käyttämään myös autot. Kuva: Mirja Hussain

Pihalla ahdasta

Monen aikakauden rakennukset vieri vieressä tekevät alueesta mielenkiintoisen, mutta paikkoja ei ole suunniteltu autojen ehdoilla. Kukkonen pahoittelee, että tulevan asuintalon pysäköintipaikoille on ajettava julkista pyörätietä pitkin.

Parkkipaikkojen tarve vähenee, jos asukkaat alkavat käyttää yhteisiä sähkömopoja tai -pyöriä. Bussikin kulkee lähes oven edestä.

Vanhasta uutta

Kerros kodiksi

Vanhusten hoito alkoi Tapanilan tilan entisessä päärakennuksessa vuonna 1931.

Viereen valmistui uusi kivirakennus vuonna 1937 ja toinen vuonna 1955.

Rakennuskompleksia laajennettiin 1960-luvulla valmistuneilla yksikerroksisilla siipiosilla, jotka on nyt purettu.

Vanhainkotitoiminta päättyi loppuvuodesta 2014.

Vuosina 2015–2016 kiinteistö toimi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksena.

Kaupunki myi kivirakennukset viime joulukuussa Juha Kukkoselle ja hänen Carelogi-yhtiölleen.

Nyt tiloihin saneerataan vuokra-asuntoja. Joka kerroksessa on myös runsaasti yhteisiä tiloja.

Vieressä vanhassa hirsitalossa toimii Steiner-päiväkoti.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi