Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lasten ja nuorten Esperanton maailmankongressiin kuuluvat huvittelu, kielioppi ja uudet ystävät – "Pääsee vaihtamaan mielipiteitä eri maista tulevien kanssa"

Lepolan loma- ja kurssikeskuksessa järjestettävälle nuorten leirille osallistuu 16 henkilöä. Kaukaisimmat vieraat saapuivat Lahteen Aasiasta.

Maailmankongressin lasten ja nuorten leirillä suosittua tekemistä on ollut esimerkiksi uiminen. Etualalla espanjalainen Kuva: Mirja Hussain

Kun esperanton kielen puhujat kokoontuvat vuosittaiseen maailmankongressiinsa, isäntäkaupungissa järjestetään oma tapahtumansa myös lapsille ja nuorille. Lahdessa tapahtumapaikkana on Alasenjärven rannalla sijaitseva Lepolan loma- ja kurssikeskus, jonka pihamaalla käy maanantaina vilinä.

Kongressivieraat telmivät jalkapallon ja jonglöörauksen parissa siihen malliin, että ohjaaja joutuu puhaltamaan pilliin kiinnittääkseen ryhmän huomion. 16-henkisessä joukossa on usean ranskalaisen lisäksi lapsia ja nuoria esimerkiksi Kiinasta, Venäjältä ja Luxemburgista.

– Lasten kongressien alaikäraja on 5 vuotta. Täällä on osallistujia 6-vuotiaasta 18-vuotiaaseen, kertoo ohjaaja Sigrid Kivistö.

Juliette Combes ja Mathilde Godivier saapuivat Lahteen Ranskasta. Taustalla ohjaaja Sigrid Kivistö. Kuva: Mirja Hussain

Hänen lisäkseen nuorisoa kaitsevat ja opastavat viikon aikana esimerkiksi Ranskasta ja Belgiasta kotoisin olevat esperantistit. Aikoinaan Brasiliasta Suomeen muuttanut Mary Tähtinen oli lasten ja nuorten ohjaajana jo Esperanton maailmankongressissa Tampereella vuonna 1995. Hän on ehtinyt kohdata Isku Areenalla maanmiehensä, jonka tapasi edellisen kerran 24 vuotta sitten.

– Hän oli vieläkin lähtenyt kongressiin, vaikka on jo 84-vuotias.

Kielioppia, uimista ja huvipuistoa

Lasten kongressin ohjelma on astetta kevyempi ja toiminnallisempi kuin varsinaisen maailmankongressin. Osallistujat pääsevät esimerkiksi melomaan kanooteilla Vesijärveen, kiipeilemään Pajulahden seikkailuradalle ja huvittelemaan Linnanmäelle. Välissä opiskellaan esperanton kieltä ja harjoitellaan Isku Areenan päätöstilaisuudessa toteutettavaa musiikkiesitystä. Luentoja ei viikko-ohjelmassa ole.

Mathilde Godivier, 7, ja hongkongilainen Li O, 6, ovat tapahtuman nuorimmat osanottajat. Kuva: Mirja Hussain

– Lapset eivät sellaisesta ole niin innoissaan, he vähän haukottelivat jo laulutunnillakin. Uiminen sen sijaan tuntuu maistuvan. Eilenkin he olivat varmaan tunnin järvessä likoamassa, Kivistö kertoo. Osa leiriläisistä on puhunut esperantoa kotikielenään koko ikänsä, sillä vanhemmat ovat eri maista lähtöisin olevia esperantisteja.

Parasta on tavata lapsia ja nuoria eri maista

Jordi Calafí Franquesa, Pavel Huang ja Anh Tuan Clabaut oppitunnilla. Kuva: Mirja Hussain

Jotkut leiriläisistä ovat tutustuneet toisiinsa jo aiemmissa maailmankongresseissa, toisille Lahden-tapahtuma on ensimmäinen laatuaan. Nuorten esperantistien mielestä parasta on päästä viettämään aikaa kansainvälisessä seurassa.

– Täällä tapaa lapsia ja nuoria eri maista, ja pääsee vaihtamaan mielipiteitä ja kokemuksia heidän kanssaan, kertoo Espanjan Kataloniassa asuva 16-vuotias Jordi Calafi Franquesa. Jo jokusen sanan suomea opetellut Franquesa ei tullut pohjoiseen täysin ummikkona.

– Molemmat vanhempani ovat arkkitehteja. Kunnioitamme paljon Alvar Aaltoa, ja kotonamme on kirjoja hänestä. Vanhempani eivät päässeet nyt tulemaan maailmankongressiin, hän kertoo.

Franquesalle esperantoharrastuksen tarjoamat kansainväliset kontaktit voivat olla esimakua tulevasta ammatista, sillä hän kertoo suunnittelevansa diplomaatin uraa.

Li O ja Xuan Long viettivät aikaa askartelemalla. Kuva: Mirja Hussain

Ranskasta saapunut Ivan Hugon, 13, kertoo kuulleensa, että Suomi on valittu maailman onnellisimmaksi maaksi. Niinikään ranskalainen 12-vuotias Juliette Combes puolestaan tunnustaa, ettei tiennyt Suomesta etukäteen juuri mitään.

– Luonto ja järvet ovat kauniita.

Keinotekoinen kieli

Esperanto

Puolalainen silmälääkäri Lazar Ludwik Zamenhof kehitti esperanton kansainvälisen viestinnän välineeksi 1880-luvun lopulla.

Asiantuntija-arvion mukaan maailmassa on noin 1 000 ihmistä, joille esperanto on yksi äidinkieli.

10 000 henkilön arvellaan käyttävän kieltä usein ja puhuvan sitä täysin sujuvasti.

Puhujia on kaikkialla maailmassa, eniten Keski-Euroopassa ja Itä-Aasiassa.

Perussanasto on peräisin länsieurooppalaisista kielistä, lähinnä latinasta ja sen tytärkielistä.

Janne Nieminen
janne.nieminen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi