Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Voiko kunta määrätä lapsellesi kotiintuloajat? "Islannin mallin" soveltaminen jakaa mielipiteitä Päijät-Hämeessä

Keskustelu kuntatasolla määrätyistä lasten ja nuorten kotiintuloajoista jakaa mielipiteitä Päijät-Hämeessä. Hartolassa suositukset on jo tehty, Hollolassa luotetaan perheisiin.

Lasten ja nuorten kotiintuloajoista on kirjattu myös uuteen hallitusohjelmaan. Arkistokuva. Kuva: Matti Saira

Itä-Savossa sijaitsevassa Lapinlahden kunnassa hyväksyttiin esitys lasten ja nuorten kotiintuloaikojen suosituksista. Malli on kotoisin Islannista, jossa kotiintuloajoilla on puututtu lasten ja nuorten päihteidenkäyttöön 1990-luvun lopulta lähtien.

Niin kutsutussa Islannin mallissa kotiintuloaikojen asettamisen lisäksi on kiinnitetty huomiota muun muassa nuorten harrastustoiminnan tukemiseen ja koulun ja kodin yhteispeliin. Nykyisessä hallitusohjelmassa on maininta Islannin mallin suomalaisesta versiosta.

Lue myös: Kysely: Pitäisikö alaikäisillä olla kunnassa yhteisesti sovittu kotiintuloaika?
 

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on törmännyt toistuvasti keskusteluun kotiintuloajoista. Pekkarinen näkee asiassa paljon ongelmia. Hänen mukaansa ei ole todisteita, että juuri kotiintuloajoilla olisi mitään tekemistä laskeneen alkoholin kulutuksen kanssa. Yleinen kehitys ja Islannin tiukka alkoholipolitiikka ovat Pekkarisen mielestä suurempia tekijöitä.

– Pidän kotiintuloaikojen määrittelyä perustuslain vastaisena. Perustuslaissa määritellään oikeudet yhdenvertaisuuteen ja henkilökohtaiseen vapauteen, joiden kanssa asia on ristiriidassa. Ymmärrän koko kylä kasvattaa -periaatteen, mutta siinä samalla heikennetään vanhempien mahdollisuuksia itse kasvattaa lapsensa, Pekkarinen linjaa.

Hän korostaa, että keskustelussa lasten ja nuorten äänen pitäisi kuulua voimakkaammin. Pekkarisen mielestä paras tilanne on se, että kotiintulosta ei edes tarvitse käydä keskustelua.

– Lasten mielipiteet unohdetaan välillä ja tämä on siitä tyyppiesimerkki.

– Perheen sisällä voitaisiin sopia neuvottelu, johon kaikki tulevat paikalle, syödään hyvää ruokaa ja sovitaan yhdessä säännöistä ja seuraamuksista. Näin demokraattinen yhteiskunta toimii, ja se on hyvä.

Lahden Mäkynen panostaisi harrastuksiin

Lahden sivistyslautakunnan puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu Maria Mäkynen ei pidä kotiintuloaikojen määräämistä oleellisena. Harrastustoiminnan tukemista ja sen tuomista koulupäivän yhteyteen Mäkynen sen sijaan pitää toivottavana. Mäkynen oli tekemässä tutkimusta (2014) harrastuksien merkityksestä koulutuksen periytymiseen. Hän teki valtuustoaloitteen lasten harrastustakuusta viime vuonna.

– Tutkimustulos oli, että harrastusten merkitys koulutuksen periytyvyyteen on suuri. Kun lapsi harrastaa, hän todennäköisesti kouluttautuu korkeammin, vaikka vanhemmat eivät olisi kouluttautuneita, Mäkynen perustelee.

Mäkynen haluaisi nähdä koulut ja urheiluseurat tiiviimmässä yhteistyössä.

– Kouluissa voisi olla harrastusvastaava, joka koordinoi lasten harrastamista. Tällä hetkellä ei ole oikein koordinoitua seurantaa siitä, miten lapset ja nuoret pääsevät harrastamaan, Mäkynen ehdottaa.

Hartolassa kotiintulosuositus on voimassa

Hartolassa tehtiin viime vuonna päätös kotiintuloaikojen suositusten käyttöönottamisesta. Kunnanjohtaja Merja Oleniuksen mukaan kotiintuloajat ovat rauhoittaneet jonkin verran huolta ja tilannetta lasten ja nuorten osalta.

Hartolassa havahduttiin syksyllä 2018, koska kunnan kirkonkylällä oli tapahtunut normaalia enemmän ilkivaltaa. Kotiintuloaikoja puitiin järjestämällä keskustelutilaisuus, jossa linjattiin, että sivistys- ja hyvinvointilautakunta antaa asiasta suosituksensa.

Ennen lopullista suositusta kotiintuloajoista kysyttiin Hartolan yhtenäiskoulun oppilailta, ja kerättyjä kommentteja käsiteltiin myöhemmin vanhempainillassa. Hartolassa suosituksena on, että alakouluikäiset tulevat kotiin päivästä riippuen kello 19–20. Yläkouluikäisten suositeltu kotiintuloaika on 20–22.

Heinolassa Islannin mallin hyvien puolien tuomista käytäntöön harkitaan. Hyvinvointijohtaja Pirjo Hepo-ojan mukaan Tavoitteena on järjestää ensi syksynä keskustelu, jossa voitaisiin koota asioita kattavasti yhteen. Heinolan kaupungin edustajat ovat käyneet tutustumassa niin kutsuttuun Islannin malliin Reykjavikissa, ja mallia rakennetaan sen pohjalta.

– Projektin valmistumistavoite on 2020. Kotiintuloajoista ei haluta nuorten rajoittajaa, mutta aikuisilla olisi oikeus kysyä ja puuttua, mikäli nuori liikkuu esimerkiksi yksin sovittujen kellonaikojen ulkopuolella, Hepo-oja valotti.

Tavoitteena on, että koulun ja vanhempien yhteistyö syvenee, jolloin lapsilla olisi paremmat mahdollisuudet harrastaa kello 14–17 välisenä aikana ja perheille jäisi enemmän aikaa yhdessäoloon.

Hollola: kotiintuloajat hyvä asia, keskustelua enemmän perheiden sisällä

Hollolassa ei sytytä alaikäisten kotiintuloaikojen määräämiselle. Hyvinvointijohtaja Matti Ruotsalainen toivoisi, että tarvittavat keskustelut asioista voitaisiin käydä perheissä ja pelisäännöt laatia sen mukaan.

– Keskustelua on ollut luottamushenkilötasolla, mutta lähtökohta on, ettei ihmisiä tai heidän liikkumistaan voi ruveta kuntatasolla määräilemään. Virkani puolesta on kuitenkin todettava, että en näkisi pahalla, jos lapsilla olisi säännölliset nukkumaanmeno- ja kotiintuloajat, Ruotsalainen tuumasi.

– On tärkeää, että otetaan aiheita keskusteluihin ja yritetään saada näissä asioissa nuorten ääntä kuuluviin. Itse näen asian myös niin, ettei ole yhteiskunnan tehtävä käydä sitä keskustelua, joka pitäisi käydä perheissä. Siihen pitäisi kannustaa enemmän.

Sähköpostin välityksellä tavoitettu Sysmän hallinto- ja sivistysjohtaja Tuula Mäkinen kertoi, ettei asia ole ollut esillä. Myös Asikkalassa tarkkaillaan vielä muiden kuntien päätöksiä. Asiasta on keskusteltu kertaalleen johtoryhmässä, kehityspäällikkö Isa Maunula kertoi.

Lauri Ilola
lauri.ilola@ess.fi
Pitäisikö kuntien määrätä lasten kotiintuloajat?
Pitäisikö kuntien määrätä lasten kotiintuloajat?
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi