Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Legu esperante: Börje Eriksson löysi pikkupoikana isän kirjoituspöydän laatikosta kirjan esperantosta – 70 vuotta myöhemmin hän järjestää näkövammaisten esperantokongressia

Börje Eriksson uskoi 10 vuotta sitten sokeutuvansa ja liittyi näkövammaisten esperantoyhdistykseen Steletoon.

Börje Eriksson järjestää näkövammaisten kansainvälisen esperantokongressia. Kuva: Katja Luoma

Börje Eriksson uskoi 10 vuotta sitten sokeutuvansa ja liittyi näkövammaisten esperantoyhdistykseen Steletoon.

Esperanto on keinotekoinen kieli, joka kehitettiin 1800-luvun lopulla. Taustalla oli ajatus siitä, että kaikki maailman ihmiset voisivat kommunikoida keskenään yhteisellä kielellä, jolla ei ole historian painolastia.

Eriksson on yksi näkövammaisten esperantistien maailmankongressin puhujista ja tapahtuman järjestäjistä. Tilaisuudessa hän puhuu näkövammaisten oikeuksista ja asemasta Suomessa.

Kaihista, silmänpohjan rappeumasta ja lukuisista leikkauksista huolimatta hän kuitenkin jotakuinkin näkee tänä päivänäkin.


Börje Eriksson opiniis antaŭ 10 jaroj, ke li blindiĝos kaj aliĝis al blindula esperantosocieto Steleto.

Eriksson estas unu el la parolantoj kaj organizantoj de la kongreso de blindaj esperantistoj. Tie li parolos pri la rajtoj kaj la statuso de vidhandikapuloj en Finnlando.

Malgraŭ katarakto, makula degenerado kaj pluraj operacioj li tamen vidas iel ankaŭ hodiaŭ.

Englannin kielen ilmaus ”I see”, minä näen, voi tarkoittaa myös ymmärtämistä. Siihen kiteytyy esperanto-ajatus, haluun ymmärtää toista ihmistä. Börje Eriksson

Esperanton filosofia tuntui omalta

Eriksson syntyi vuonna 1943 ruotsinkieliseen perheeseen Helsinkiin. Lapsuudenkesiään hän vietti mökillä Espoossa, missä heidän naapurissaan asui suomenkielisiä Karjalan evakkoja.

– Muistan, että oli surullista, kun en voinut puhua perheen lasten kanssa. Se olisi ollut minulle merkityksellistä, ja olen miettinyt sitä paljon myöhemmin.

Kielikysymykset ja kansainvälisyys ovat olleet aina läsnä Erikssonin elämässä.

Esperantoon hän tutustui nuorena poikana, kun hän löysi isänsä kirjoituspöydän laatikosta pienen esperantoa käsittelevän kirjan, joka on hänellä vielä nykyäänkin.

Tosissaan Eriksson ryhtyi opiskelemaan kieltä vasta 1980-luvun lopulla. Etelä-Suomen Sanomissa julkaistusta artikkelista innostuttuaan, hän lähti mukaan Esa Långin vetämän Lahden esperantokerhon toimintaan.

– Kerho oli vielä kolme vuotta sitten aktiivisessa toiminnassa. Långin kuoltua toiminta on jatkunut satunnaisesti, Eriksson kertoo.

Erikssoniin teki aikoinaan vaikutuksen keinotekoisen kielen taustalla vaikuttava ajatus kaikista maailman ihmisistä tasa-arvoisina, riippumatta näkökyvystä, kansallisuudesta tai vähemmistöasemasta.

– Englannin kielen ilmaus ”I see”, minä näen, voi tarkoittaa myös ymmärtämistä. Siihen kiteytyy esperanto-ajatus, haluun ymmärtää toista ihmistä, Eriksson pohtii.

La anglalingva esprimo ”I see”, mi vidas, povas signifi ankaŭ mi komprenas. En tio kristaliĝas la ideo de Esperanto, la volo kompreni alian homon. Börje Eriksson

Eriksson naskiĝis en 1943 en svedlingva familio en H elsinko. Siajn somertempajn feriojn li pasigis en somerdometo en Espoo, kie iliaj najbaroj estis finnlingvaj evakuitoj el Karelio.

– Mi memoras, ke estis malgaje, ke mi ne povis paroli kun la infanoj de la familio. Tio estus por mi sigfinoplena kaj mi poste meditis tion multe.

Lingvaj problemoj kaj internacieco estis ĉiam en la vivo de Eriksson.

Li konatiĝis kun Esperanto kiel juna knabo, kiam li trovis el sia patra tirkesto malgrandan libron pri Esperanto, kiun li nuntempe plu posedas.

Serioze Eriksson komencis lerni la lingvon nur fine de la 1980-aj jaroj. Entuziasmiĝinte pro la artikolo aperinta en Etelä-Suomen Sanomat, li aliĝis al Esperanto-Klubo de Lahti, kiun gvidis Esa Lång.

– La klubo funkciis aktive ankoraŭ antaŭ tri jaroj. Post la morto de Lång la agado daŭris sporade, Eriksson rakontas.

Al Eriksson efikis siatempe la ideo malantaŭ la artefarita lingvo, ke ĉiuj homoj de la mondo estas egalaj sendepende de vidpovo, nacieco minoritateco.

– La anglalingva esprimo ”I see”, mi vidas, povas signifi ankaŭ mi komprenas. En tio kristaliĝas la ideo de Esperanto, la volo kompreni alian homon, Eriksson cerbumas.

Näkövammaisten esperantoliitto juhlii 100-vuotista taivalta

Näkövammaisten kansainvälinen esperantokongressi (IKBE) järjestetään samanaikaisesti Esperanton maailmankongressin kanssa 20.–27. heinäkuuta.

Näkövammaisten kongressi järjestetään pienelle joukolle. Ilmoittautuneita on noin 50, joista puolet on näkövammaisten avustajia.

Tänä vuonna IKBE:ssä juhlitaan 100-vuotiasta suomalaista alajärjestö Steletoa.

– Sata vuotta sitten näkövammaisilla ei ollut paljoakaan mahdollisuuksia oppia vieraita kieliä.

Yhdistyksen perustaminen lähti näkövammaisten omasta kiinnostuksesta esperanton kieltä kohtaan.
 

La Internacia Kongreso de Blindaj Esperantistoj (IKBE) okazas samtempe kun la Universala Kongreso de Esperanto la 20-27-an de julio.

La blindula kongreso okazos por malgranda grupo da partoprenantoj. Estas proksimume 50 aliĝintoj, el kiuj duono estas helpantoj de vidhandikapuloj.

Ĉi-jare la IKBE festas la 100 jariĝon de la finnlanda sekcio Steleto.

Antaŭ cent jaroj vidhandikapuloj ne havis multajn eblecojn lerni fremdajn lingvojn.

La fondo de la societo ekis pro la propra intereso de vidhandikapuloj lerni Esperanton.


Esperantonkielinen käännös: Jukka Pietiläinen, Suomen Esperantoliitto.

Esperanton maailmankongressi Lahdessa Isku Areenalla 20.–27. heinäkuuta. 29

Tradukaĵo: Jukka Pietiläinen, Esperanto-Asocio de Finnlando.

Universala kongreso de Esperanto en Lahtio en isku Areena la 20-27-an de julio.

Emma Auvinen
emma.auvinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi