Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kävelykierroksen idea tuli radiosarjasta – tiedätkö, keitä merkkihenkilöitä lepää Mustankallion mäellä?

Jaakko Petäjä tutustuttaa hautausmaakierroksillaan ihmisiä Lahden kulttuurihistoriaan kuolleiden kautta. Tarinat julkkiksista kehittyvät osallistujien muistojen avulla.

Heinäkuun Kiveen hakatut -hautausmaakierros keräsi yli kolmekymmentä osallistujaa. Opas Jaakko Petäjän mielestä 15-20 hengen ryhmä on paras, koska silloin tulee vähemmän jonotusta ja odottelua. Kuva: Mirja Hussain

Mustankallion hautausmaalla lepää lahtelaisia legendoja ja merkkihenkilöitä. Lahden seudun oppaiden Jaakko Petäjän vetämällä Kiveen hakatut -kävelykierroksella tehdään pikakatsaus parinkymmenen lahtelaisen kulttuuri- ja urheilupersoonan henkilöhistoriaan ja saavutuksiin.

– Yksittäisten henkilöiden kautta voi tutustua siihen, mitkä ovat olleet esimerkiksi heidän ajalleen leimallisia nuorten urheiluharrastuksia, Petäjä kertoo.

Kiveen hakatut -kierros on saanut innoituksensa Ylen urheilutoimittajien Arto Terosen ja Jouko Vuolteen samannimisestä radiosarjasta. Sarjassa käydään läpi kansallisesti merkittäviä urheilijoita ja urheiluvaikuttajia.

– Minun kierroksellani on sama teema mutta lahtelaisittain. Mustankallion hautausmaalla on paljon jollakin tavalla lahtelaisille rakkaita henkilöitä, Petäjä pohtii.

Mustankallion hautausmaalla järjestetään Kiveen hakatut -kävelykierroksen kesäisin kerran kuussa. Kuva: Mirja Hussain

Miespainotteinen kierros tutustuu lukuisiin mäkihyppääjiin, näyttelijöihin, muusikoihin, muihin urheilijoihin ja heidän historiaansa. Naisia mainitaan vain ohimennen äiteinä, vaimoina ja siskoina.

Petäjä on toiminut oppaana Lahdessa yli kymmenen vuotta. Urheilu- ja kulttuuripainotteinen hautausmaakävely on ollut ohjelmistossa jo kuusi kesää. Kuolleet selvästi kiinnostavat, sillä viimeisimmällekin kierrokselle saapui yli 30 henkeä.

– Kierroksen vanhimmat haudat ovat 50–60-luvulta ja tuoreimmat aivan viime vuosilta. Moni kävijöistä on nähnyt näitä ihmisiä elossa ja muistaa heidät, opas pohtii.

”Polla oli mieletön sananmuunnosten käyttäjä. Hän pystyi tuottamaan niillä jopa kokonaisia lauseita”, lahtelainen Eeva Kaasalainen muistelee työkaveriaan Aarno Muskua lämmöllä. Kuva: Mirja Hussain

Osallistujilla riittää usein paljon kerrottavaa tutuista hahmoista, ja Petäjä päivittääkin merkkihenkilöiden esittelyitä sukulaisten, tuttavien, harrastus- ja työkavereiden tarinoilla.

Perheen iltatähti ja hauskuuttaja

Kävelykierrokselle osallistunut Eeva Kaasalainen muistelee pikajuoksija Aarno "Polla" Muskun (1939-1997) olleen hauska, mutta ajoittain täysin kädetön mies.

Kun Musku oli Lahden hiihtoseuran valmennuspäällikkö, Kaasalainen toimi seuran kanslistina 80-luvulla.

Aarno Musku. Arkistokuva.

– Kun olin Pollalla kylässä, ja halusin kahvia, minun oli keitettävä se itse, sillä Polla ei osannut laittaa vettä keittimeen. Pollan naisystävä ihmetteli myöhemmin, oliko mies osannut oikeasti keittää kahvia, ennen kuin totuus selvisi, Kaasalainen nauraa.

Kuvailu täsmää Muskun Raili-siskon kertomukseen. Hän on kertonut Petäjälle, että veli oli kotona vapautettu kotitöistä täysin.

Ensimmäinen hiihdon olympiamitalisti

Maastohiihtäjä Tapani Niku (1895-1989) toi Suomelle ensimmäisen hiihdon olympiamitalin vuonna 1924 hiihtäessään 18 kilometrin matkalla pronssille Ranskassa Chamonix'ssa.

Opas Jaakko Petäjän kädessä on kuva hiihtäjä Tapani Nikusta. Nikun poika on kertonut isänsä pitäneen Charlie Chaplinista, jota hän jopa olemukseltaan hieman muistutti. Kuva: Mirja Hussain

Kaksi vuotta aiemmin Niku hiihti Holmenkollenilla 50 kilometrin matkalla hopealle. Hän tapasi Puljun kisoissa vuonna 1923 tulevan vaimonsa, joka oli myös kiinnostunut urheilusta. Hilja Niku oli voimistelunopettaja ja koripalloilija.

Tapani Niku on viimeinen valtion varoin haudattu urheilija.

Rakkauden perässä Suomeen

Uruguaylaissyntyinen säveltäjä ja muusikko Luis Santiago Pasquet (1917-2013) toimi pianistina ja kapellimestarina synnyinmaassaan ja Suomessa. Pasquet säesti Euroopan-kiertueilla Louis Armstrongia, Josephine Bakeria, Edit Piafia ja Juliette Grecoa.

Luis Pasquet. Arkistokuva. Kuva: Katja Luoma

Erään konsertin yhteydessä Pasquet tapasi Lahden postissa sähkösanomaa lähettäessään espanjantaitoisen Ilse Lievosen. Heistä tuli pari, ja Pasquet muutti Suomeen vuonna 1974. Hän aloitti sävellystyönsä varsinaisesti vasta Suomessa ja lahjoitti kaikki sävellyksensä Lahden konservatoriolle.

Luis Pasquet asui Suomessa 39 vuotta. Kuva: Mirja Hussain

Muita kierroksella käsiteltyjä henkilöitä olivat muun muassa urheilupoliitikko Pentti ”Beibi” Rantanen, teatteripersoona Esko Ferdinand Hokkanen, Urheilu Saarisen omistaja kauppaneuvos Pertti Saarinen, Amulet-bändin rockmuusikko Pekka Sormunen ja Suomen ensimmäinen ampujamestari Huvi Tuiskunen.

Lue myös: Ulkomaille reissataan nyt televisiosarjojen ja elokuvien perässä – Game of Thrones houkuttelee turisteja etenkin Kroatiaan

Juttuun korjattu 19.7. kello 17.21 tieto siitä, että Ilse Lievonen oli espanjantaitoinen, ei ranskantaitoinen, kuten jutussa aiemmin luki.

Sanni Laine
sanni.laine@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi